Empatia sekoitetaan usein sympatiaan, neuvomiseen ja huolenpidoksi naamioituun arvosteluun. Jotta empatian voi aidosti valjastaa johtamisen tueksi ja työyhteisöä palvelemaan, se pitää muuttaa käytännön taidoiksi. Lisäksi on ymmärrettävä empatian pahimmat esteet. 

Empatian merkitys korostuu erityisesti nyt haastavina aikoina. Yhdessä yössä, maailma suistui radaltaan covid-19 -pandemian vuoksi. Huoli selviämisestä, taloudesta ja tulevaisuudesta tuli monen iholle. Murehdimme läheistemme terveydestä ja uudenlaisen arjen pyörittämisestä samalla, kun arkea varjostaa pelko työpaikkojen ja liiketoimintojen jatkuvuudesta. Se, miten tässä oikein käy, pelottaa. Ja pelko, niin inhimillinen reaktio kuin se kaiken epävarmuuden keskellä onkin, vaikuttaa myös käyttäytymiseemme, usein tiedostamatta ja pinnan alla. Pelon kautta ohjautuminen kaventaa näkökenttää ja saa meidät tekemään hätiköityjä päätöksiä. Lisäksi pelko rikkoo yhteyttä ja ajaa ihmiset erilleen. Tätä emme halua. Rohkea johtaja valaisee nämä pelon varjoissa viipyilevät tunteet empatialla ja menee niitä päin, sittenkin vaikka se tekee kipeää.

Empatian monet muodot

Empatia nousee jatkuvasti esiin maailmanlaajuisissa tutkimuksissa. World Economic Forum on listannut tulevaisuuden osaamistarpeet, joita ovat: sosiaaliset taidot ja yhteistyötaidot, tunneäly, neuvottelutaidot, luovuus ja kognitiivinen joustavuus. Nämä kaikki kytkeytyvät empatiaan ja myötätuntoon, joiden sanotaan olevan yksi johtajan tärkeimmistä työelämätaidoista. Itse uskon tähän 100 %.

Se, mitä empatia merkitsee käytännössä jokaiselle johtajana, on kuitenkin vaikeampi määrittää. Tämä johtuu siitä, että empatian osoittamiselle ei ole olemassa yhtä ainutta ja oikeaa tapaa. Me jokainen toimimme omien tottumustemme, kasvatuksemme ja historiamme ohjailemana. Jos mietimme kriisiä yksilötasolla, on sanomattakin selvää, että toisilla on paremmat edellytykset selviytyä ja pysyä toimintakykyisinä haastavina aikoina. Heillä, joilla on vahvat verkostot, läheisten tukea saatavilla ja esimerkiksi turvattu taloudellinen tilanne on lähtökohtaisesti paremmat edellykset kestää epävarmuudessa, kun niillä, joilla henkinen kantokyky on syystä tai toisesta jo valmiiksi heikentynyt elämän erilaisten haasteiden edessä. Empatiaa on näissä tilanteissa kyky asettua toisen asemaan, oivaltaen että minä en ole sinä, lähdemme eri matkalta kriisiä kohdatessa, jokaiselle eri määrä kiviä repussa kannettavanaan. 

Empatia on tunteiden lukutaitoa  

Empatheia on kreikkaa ja tarkoittaa kiintymystä ja samaistumista toiseen. Se on turvan tunteen rakentamista, aitoa ja suoraselkäistä läsnäoloa myös sen myrskyn silmässä, jossa me nyt olemme. Empatia on rohkeaa puheeksi ottamista, eri mieltä olemista, tekemisen suuntaamista ja ihmisten näkemistä omaa johtamistehtäväänsä hoitaessaan. Ennen kaikkea empatia on tunnelukutaitoa, sosiaalista viisautta ja häpeää tainnuttavaa johtajuutta.

Yksinkertaisimmillaan empatia on sitä, että tulee tietoiseksi omista tunteista ja käyttäytymisestään. Näiden läpivalaiseminen on erityisen tärkeää nyt, kun meitä kaikkia pelottaa huominen, ja mitä se tuo tullessaan. Tunteiden ymmärtämisen kautta meidän on mahdollista myös samaistua toisen tilanteeseen tuomitsematta, olipa se miten samanlainen tai erilainen tahansa, kun oma kokemuksemme.

Seuraavan tiukan paikan tullen, ja niitä on nyt varmasti luvassa meille kaikille, pääset kiinni empatiaan kysymällä itseltäsi:   

  1. Mistä tämä tunne ja sen aiheuttama käyttäytyminen tulee, mitä pinnan alla on, mitä en näe päältä päin?
  2. Mitä tunne ja sen aiheuttama käyttäytyminen yrittää kertoa, mitä minun pitäisi ymmärtää?
  3. Mitä tunne ja sen aiheuttama käyttäytyminen saa minussa aikaan, millaisia johtopäätöksiä teen?

Empatia on sitäkin, että opettelemme yhdessä sietämään sietämätöntä. Onko sen tärkeämpää taitoa olemassakaan juuri nyt?

Lue lisää empatiasta täältä tai lataa uusin oppaamme, Rohkea organisaatio – opas psykologisesti turvalliseen työyhteisöön. Voit myös pyytää meidän esimiestenne tueksi haastaviin johtamistilanteisiin, joissa empatian rooli ihmisten toimintakyvyn kannattalemisessa korostuu nyt enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin. 

Riikka Seppälä 

Riikka@sitomo.fi I puh. 050 371 2000 

SITOMO I Designing strong and resilient organizations 

Designing strong & resilient organisations

Designing strong & resilient organisations

Rakennetaan yhdessä hyvää johtajuutta! Pysy kuulolla ja tilaa uusimmat muutosvinkit suoraan s-postiisi!

Onnistui!