Kautensa hiljattain lapsiasianvaltuutettuna päättänyt Tuomas Kurttila jakoi hiljattain sosiaalisessa mediassa päivityksen, joka kertoi hälyttäviä lukuja meistä suomalaisista; maailmanlaajuisissa tutkimushankkeissa on vertailtu eri kansallisuuksien empatiakykyä. Vuonna 2016 julkistettiin psykologian alaan kuuluva tutkimus (Journal of Cross-Cultural Psychology), jossa kartoitettiin 63:n maan empatian tasoa. Suomi oli vertailun kuudenneksi heikoin.

Siis kuudenneksi heikoin. Kuulostaa hurjalta, etenkin kun tiedetään, että empatiaa tarvitaan yhä enemmän koko ajan monimutkaisemmaksi käyvien ongelmien ratkaisemiseen. Empatia edustaa kollektiivista älykkyyttä ja mitä enemmän sitä työyhteisöstä löytyy, sitä laadukkaampaan ongelmanratkaisuun kyetään. Vain empatian kautta voi ymmärtää muita ihmisiä ja ymmärrystä tarvitaan siihen, että pystytään ratkaisemaan asiat yhdessä.

 Kysymys kuuluu; millaisiin korjausliikkeisiin me kansakuntana tartumme kurssin muuttamiseksi?

Mitä empatia oikeasti on? 

Empatia on tunnetaito, jonka ansioista osaamme suhtautua toisiin merkityksellisellä, välittävällä tavalla. Empatia on kykyä ymmärtää, mitä toinen kokee ja taitoa heijastaa takaisin tunteitaan ja ajatuksiaan. Kirjassa Nouse vahvemmaksi Brené Brown esittelee neljä empatiaa määrittelevää ominaisuutta:

  1. Kyky nähdä maailma sellaisena kun toiset sen näkevät 
  2. Rohkeus olla tuomitsematta toista
  3. Taito ymmärtää toisen ihmisen tunteita 
  4. Halu heijastaa toiselle ymmärtävänsä tätä 

Empatian kerrotaan olevan menestyvien johtajien keskeinen taito. Lisäksi sen tiedetään vähentävän ennakkoluuloja ja itsekeskeisyyttä. Empatiakyvyn kehittäminen rikastuttaa elämää monella tavalla, koska se mahdollistaa syvemmän yhteyden, jota me ihmiset, ihan jokainen meistä, kaipaamme, tiedostamme sitä tai emme. Tämän takia empatian kehittämisestä kannattaa jokaisen olla kiinnostunut. Ihan itsensä & läheistensä takia. 

Empatia on opeteltavissa oleva taito 

Hyvä uutinen on se, että empatia on opeteltavissa oleva taito.   

1. Kyky nähdä maailma sellaisena kuin toiset sen näkevät: 

Empatia on mahdollista vain, jos meillä on halu tunnistaa ne linssit, joiden läpi katsomme itse maailmaa. Nämä linssit & perspektiivit  vaikuttavat oleellisesti siihen, millaisia ihmissuhteita onnistumme rakentamaan. Ilman uteliaisuutta ja halua ymmärtää, mitä toinen kuvailee, näkee ja kokee, on yhteyden rakentaminen vaikeaa. Lähes mahdotonta.

2. Rohkeus olla tuomitsematta

Yksi suurimmista empatiaa estävistä tekijöistä on toisten arvostelu. Me kaikki saamme itsemme kiinni siitä, ilman että olemme edes tietoisia, miksi ja kuinka sitä teemme. Ja vaikka kuinka yritämme peitellä, tuomitseminen näkyy meillä katseessa, äänessä ja eleissä. Keskeistä on ymmärtää, että tarve arvostella kumpuaa usein meistä itsestä. Toinen on helppo tuomita erityisesti itselle tärkeissä kysymyksissä. Juuri tämän takia ymmärrys itsestä on välttämätön jos mielii ymmärtää toista. 

3. Kyky ymmärtää toisen ihmisen tunteita

Niin kauan kun emme saa kiinni omista tunteista, emme tavoita niitä toisissakaan. Jos emme esimerkiksi kykene tunnistamaan pettymyksen ja vihan hienovaraista, mutta merkittävää eroa itsessämme ja sitä millaiseen mielivaltaiseen käytökseen ne hallitsemattomina meidät ajavat, on yksinkertaisesti mahdotonta tunnistaa niitä toisissakaan. Tunteista on usein haastavaa saada kiinni ja vieläkin vaikeampi niitä on nimetä. Näin erityisesti siinä tapauksessa, ettei meille lapsena ole annettu tarvittavaa sanastoa ja taitoja, joilla navigoida tunteiden maailmassa. Ja yllättävän monelle koko tunteiden maailma on pysynyt täysin vieraana. Siihen tutustutaan vasta, kun elämän erilaiset ja ei aina niin mukavat yllätykset siihen pakottavat. 

4. Halu heijastaa toiselle ymmärtävänsä tätä

Tämä on monta kertaa se kohta, jossa kanssa moni kipuilee empatian kanssa eniten. Yhteys toiseen ihmiseen vaatii halua kuunnella, kykyä ymmärtää ja rohkeutta heijastaa toiselle takaisin omia ajatuksiaan. On ihan eri asia sanoa toiselle: “ai kauhea, miten sinä nyt noin,” kuin että sanoisi: “ymmärrän, tilanne on tosi syvältä. Olen tässä enkä ole menossa mihinkään”. Ehkä enemmän kuin mitään, empatia on lujuutta kestää toisen tarina pakenematta, siinäkin tapauksessa että se nostaa itselle mieleen jotain kipeää ja kertaalleen mielen syövereihin haudattua. 

Tarinat vaativat äänen, joka kertoo ne, ja korvat jotka kuulevat ne. Löytyykö sinultakin nämä molemmat? Ehkä haluat lähteä etsimään niitä rohkean johtajuuden Brave New Leader valmennuksessa?  

Tutustu myös  Brené Brownin ajatuksiin haavoittuvuudesta ja sen merkityksestä työyhteisöissä. Lue lisää. 

Riikka Seppälä, riikka@sitomo.fi, puh. 050 371 2000 

SITOMO I “Designing strong & resilient organizations” 

 

 

Designing strong & resilient organisations

Designing strong & resilient organisations

Rakennetaan yhdessä hyvää johtajuutta! Pysy kuulolla ja tilaa uusimmat muutosvinkit suoraan s-postiisi!

Onnistui!