Kirjoitus on alunperin julkaistu Rohkeusjohtaa.fi sivustolla.
Nuoret naiset uupuvat työelämässä hälyttävää vauhtia, sama ilmiö näkyy myös kansainvälisissä tutkimuksissa. Suomessa mielenterveyden ongelmat ovat jo nyt kirkkaasti suurin syy Kelan korvaamiin sairaspoissaoloihin. Niiden kasvu on ollut jyrkkää aina 1990 – luvun puolivälistä. Millaista johtajuutta modernissa työelämässä tarvitaan, jotta tämä huolestuttava kehityssuunta saadaan pysäytettyä?
- Kohtaa minut alistamalla ja minä väistän syrjään, laitan muten päälle ja luukut kiinni. Piiloudun ja nostan suojukset pystyyn.
- Anna löyhä suunta tai liian epämääräinen työtehtävä ja minä peitän epävarmuuteni ylisuorittamalla. Kestän vaikka mitä todistaakseni osaamiseni ja potentiaalini.
- Anna minulle kehittävää palautetta ja syytän itseäni huolimatta siitä, kuinka kovasti olen yrittänyt. Käännyn itseäni vastaan.
Nämä lauseet löytyvät upean, minulle läheisen nuoren naisen itselleen kirjoittamasta tekstistä. Kyseessä on puhtaasti terapiamielessä syntynyt kirjoitus siitä, miten työelämä uuvutti ahkeran, älykkään ja sosiaalisesti lahjakkaan ”kympin tytön” kaksi kertaa hyvin lyhyen ajan sisällä. Sen nuoren naisen, joka ulos päin näytti itsevarmalta, energiseltä ja nälkäiseltä työelämän uudistajalta. Mutta se, mitä pinnan alla on, ei näy ulos.
Olin onnekas ja sain lukea tämän visusti varjellun kirjoituksen. Ja että sain jakaa siitä pienen pätkän myös sinun kanssasi.
Se, mitä lauseiden takaa löytyy, jos uskaltaa katsoa riittävän syvälle, on pelottavaa.
Nuoren itselleen asettama rima on pilvissä ja odotukset itseä kohtaan monta kertaa täysin kohtuuttomat. Ensimmäisestä päivästä lähtien pitäisi olla valmis tai vähintäänkin antaa se vaikutelma ulospäin. Omaan haavoittuvuutta ei uskalleta näyttää, vaikka pinnan alla jäytäisikin vimmattu epävarmuus ja kamppailu oman olemassaolonsa puolesta, nuoren etsiessä paitsi itseään, myös turvallista yhteyttä, hyväksyntää ja sitä kautta muodostuvaa paikkaansa maailmassa.
Riittämättömyyden uuvuttamat
Jatkuva oppiminen, kiireen ja tehokkuuden tavoittelu, monimuotoiset työympäristöt, työn ennakoimattomuus, sosiaalinen paine ja vaihtuvat tiimit ovat kaikki omiaan lisäämään kuormitusta työssä. Erityisesti asiantuntijatyössä saa olla koko ajan anturit ojossa skannaamassa onko projekteja riittävästi ja oma mieli saa epäilemään olenko vielä riittävän hyvä, pidetäänkö minusta vielä, vanhentuiko osaamiseni jo? Riitänkö? Stressi ja paine kuitenkin myös kuuluvat oleellisena osana työelämään, eivätkä ne automaattisesti johda uupumiseen.
Ulkoista painetta merkittävämmäksi stressitekijäksi on tutkimuksissa tunnistettu erityisesti nuorten naisten osalta kokemus merkityksettömyydestä ja riittämättömyydestä. Riittämättömyys on eräänlainen irrallisuuden tila ja siitä erityisen vaarallinen, että se myös muokkaa käsitystä itsestä oppijana. Lisäksi tiedetään, että juuri nuoret naiset hakevat usein syytä kokemiinsa paineisiin itsestä. Riittämättömyys ja siihen liittyvä häpeä vaikuttavat olennaisesti myös itsetuntoon ja identiteettiin, pahimmillaan nuoren koko tulevaisuuteen.
- Minä en ole riittävän hyvä, aina voi tehdä vielä astetta paremmin, nopeammin tai tehokkaammin. Vähän vielä ekstraa ja he huomaavat minut ja sen potentiaalin, joka herkän pinnan alta löytyy, ajattelee moni nuori.
Niin myös tämä minulle rakas nuori, josta kerroin sinulle aiemmin. Hän myös kirjoitti näin itselleen: ”Vaativan luonteeni takia olen nuoresta iästäni huolimatta joutunut käymään läpi jo parikin uupumusjaksoa ja nyt koitan opetella myötätuntoa itseäni kohtaan ja järkeistää vaatimuksia, sekä itse itselleni asettamia että muiden. Tiedän olevani tunnollinen ja herkkä ja samaan aikaan kunnianhimoinen ja vaativa itselleni.”
Näe minut. Älä ohita.
Jokainen meistä on valmis tekemään aika epätoivoisiakin tekoja tullaksemme kohdatuksi, kuulluksi ja arvostetuksi. En siksi voikaan olla miettimättä, kuinka suuresti nuorten naisten uupumiseen vaikuttaa kiireen myötä lisääntynyt kohtaamattomuuden kulttuuri, jonka kanssa monet organisaatiot parhaillaan kamppailevat.
Jokainen meistä on valmis tekemään aika epätoivoisiakin tekoja tullaksemme kohdatuksi, kuulluksi ja arvostetuksi.
Voisimmeko ennaltaehkäistä uupumusta yksinkertaisesti paremmalla läsnäololla, jokainen oman roolimme kautta, pysähtymällä ja kohtaamalla nuoret kiireettömästi ja kysyen;
- Mitä sinulle kuuluu?
- Mitä kaipaat juuri nyt?
- Miten voisin auttaa?
Jo näillä kolmella kysymyksellä uskon, että pystymme lisäämään nuorten hyvinvointia työssä ja vahvistamme samalla heidän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja pärjäämisen kokemusta.
Voisimmekos siis sopia, että ensi kerralla kun kohtaamme nuoren naisen uransa ensi askelilla, sen sijaan, että sanomme: ”tämä on nyt sinun näytön paikkasi” – sanoisimmekin: ”tämä on meille innostava mahdollisuus opettaa toisiamme.”
Kirjoittaja,
Riikka Seppälä
Sitomo on valmennustoimisto, joka auttaa suomalaisia organisaatioita rakentamaan modernin johtajuuden taitoja sekä psykologisesti turvallista työyhteisöä. Sitomon valmentajat Riikka Seppälä ja Nina Rinne ovat Brené Brownin opeissa sertifioituneita Dare to Lead fasilitaattoreita ja kokeneita muutosvalmentajia.
Perustaja ja tuottaja, Erityisvoimia.fi
Artikkeli on aiemmin julkaistu Vieraskynä-kirjotuksena Talentchainin blogissa osana Nuori mieli -aiheista teemaa, jossa käsittelemme näkökulmia ja työkaluja nuoren mielen hyvinvointiin.