Meidän työssä on se iso etu, että pääsemme aitiopaikalta tutkimaan suomalaista työelämää. Pidimme hiljattain Helsingissä Työeläkeyhtiö Elon kutsumana valmennuksen 50 kehitysnälkäiselle johtajalle. Päivän teemana oli pohtia porukalla, miten rakennetaan yhdessä ohjautuvia organisaatiota, joiden sisäpeli kestää kasvun.

Kotimatkalla junassa naapuripöydässä kaksi herrasmiestä jutteli keskenään ja vaikka en myönnäkään salakuunnelleeni heidän keskustelua, tutkani skannasi heidän puheestaan kiinnostavan kiteytyksen nykyisestä työelämästä. Se kuului näin: ups and downs, sitähän se työarki on. Amen.

Kommentti kiteytti täydellisesti  johtopäätökset, joihin myös  päivän valmennusporukan kanssa päädyttiin. Työelämä on jatkuvaa muutosta, ylämäkeä ja alamäkeä. Se, kuinka pitkälle vauhti ylämäessä riittää, on kiinni siitä, miten hyvin organisaation sisäpeli toimii ja kuinka notkeaksi päätöksentekomallit rakennetaan. Ei mikään pikku savotta tehtäväksi, mutta samalla kriittinen duuni uudistumisen turvaamiseksi. Jos tätä työtä tehdään hutiloiden, tuloksen näkee nopeasti ovipumpussa (tai pitäisikö sanoa modernissa maailmassa Googlen analytiikassa).  Ja liikenne ei ole halutun suuntainen, veikkaan.

Amerikkalainen, ihmisten vuorovaikutusta ja häpeää yli vuosikymmenen tutkinut Houstonin yliopiston sosiaalitieteiden professsori Brene Brown on sanoittanut osuvasti sen, miten haasteet johtamisessa, solmut prosesseissa ja klikit ihmisten välillä lopulta näkyvät asiakkaalle ja sitä kautta vaikuttavat suoraan myös tulokseen:

”Shit rolls downhill and ends up in the consumers` lap.”  

Niinpä!

Valmennuksessa eräs super viisas teleoperaattori bisneksessä toimiva toimitusjohtaja innostui jalostamaan Brenen sitaattia omalle kielelleen; lopulta kaikki törky kuitenkin valuu sinne toimitusjohtajan pöydälle kompostoitavaksi.

Lopulta kaikki törky kuitenkin valuu sinne toimitusjohtajan pöydälle kompostoitavaksi.

Onneksi hänellä oli myös antaa vinkki siihen, miten törkymassan alkulähde jäljitetään ja sammutetaan. Ja vastaus tulee tässä: törky pysäytetään sillä, että johto uskaltautuu uudistumaan ja siirtymään reaktiivisesta tavasta johtaa liiketoimintaa kreatiiviseen, kokeilunnälkäiseen seikkailuun, jossa onnistumisen mittari on se, uskalletaanko kokeilla ja myös epäonnistua. 

Ei ehkä käytännössä ihan näin mustavalkoista, mutta kyllä tässä keskustelussa oli pointtinsa, siitä olimme valmennukseen osallistuneiden kanssa kaikki yhtä mieltä. Jakaessamme yhteisiä tarinoita, tunnistimme myös sen, että organisaation onnistumisen määrittelee sen kyky uusiutua sekä rohkeus päästää irti turhasta jähmeydestä ja liialliseen peräpeiliin tuijottamisesta. 

Ennen kuin voi lähteä kreatiiviselle tielle, on tietenkin oleellista ymmärtää, mistä lähtökohdista ponnistaa. Tiedetäänkö teillä, miten hyvässä kasvukunnossa teidän sisäpeli on? Jos epäröit ja haluaisit lähteä ottamaan nykytilasta selvää, meistä olisi mahtava olla apuna. Meidän tavastamme skannata nykytilaa voit lukea lisää täältä

Ota yhteyttä ja jutellaan lisää!

Riikka Seppälä, riikka.seppala@sitomo.fi, puh. 050371 2000. 

 

 

 

 

 

 

Designing strong & resilient organisations

Designing strong & resilient organisations

Rakennetaan yhdessä hyvää johtajuutta! Pysy kuulolla ja tilaa uusimmat muutosvinkit suoraan s-postiisi!

Onnistui!