Kun ihmisiltä, kysyy – minkä tulisi johtajuudessa muuttua, jos minkään, yksi vastaus nousee ylitse muiden; maailmaan tarvitaan enemmän rohkeutta.  

Mitä rohkeus on?  

Kun mennään syvemmälle ja kysytään, miksi näin on asia muuttuu monimutkaisemmaksi. Rohkeus tarkoittaa meille erilaisia asioita, sille ei ole olemassa yhtä ja ainoaa määritystä. Häpeätutkija Brene Brownin rohkeutta käsittelevässä johtajuustutkimuksessa nousi esiin vastauksia, joita ei todellakaan heti ensisilmäyksellä voi linkittää rohkeuteen, vaikka se lopulta kaiken tekemisen taustalta löytyykin. 

Vastaukset pitivät sisällään seuraavia asioita: kriittinen ajattelu, jäsentely ja kiteyttäminen, systeeminen muutos, inspiraation johtaminen, innovaatiotoiminta, polarisaation tunnistaminen, vaikeiden päätösten tekeminen ja empatiataitojen vahvistaminen vastapainoksi digimurrokseen ja tekoälyn aikakaudelle.

Mutta mikä on lopulta se yksittäinen asia, joka määrittää rohkean johtajuuden? Vastaaminen on vaikeaa. Toiset ajattelevat sen olevan persoonassa kiinni oleva asia, jotakin sellaista joka meillä joko on tai ei. Toiset taas ajattelevat, että rohkeus on opittavissa ja systemaattisen harjoittelun tulosta. 

Miltä sitten näyttää jos olet rohkea? Tähän jopa 80 % ihmisistä on vaikea antaa vastausta. Sen sijaan rohkeuden puutteesta on helpompi antaa esimerkkejä; Oman yrityksen perustaminen, treffit, avun pyytäminen, toisen ihmisen irtisanominen, epämieluisan palautteen antaminen, toisen suoriutumiseen puuttuminen, rajojen asettaminen, omien tarpeiden ääneen sanominen  yms.  Monet näistä esimerkeistä koskettavat meidän kaikkien arkea. Ja lähes aina, ne esimerkit joita ihmiset kuvaavat, ja joissa rohkeuden puute on läsnä, myös yhteys rakoilee tai tuntuu epäaidolle. Aitona pysyminenkin onkin totta vie vaikeaa ja vaatii päivittäin sen harjoittelua, että lakkaa yrittänästä olla sellainen kuin pitäisi ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. 

 ”Mietin esimiehiäni vuosien varrelta. On ollut hyviä ja huonoja. Kukaan ei ole ollut hyvä tai huono vain yhdestä syystä, mutta kaikkia hyviä on yhdistänyt rohkeus avata itsensä ja olla aio.”  

– Topi Saukkonen, Nordic Business Forum

Mitä rohkeus avata itsensä meiltä vaatii?

Tämä  ohjaa miettimään ”What gets in the way”   

Aitouden valitseminen tarkoittaa, että: 

  1. vaalimme rohkeoutta olla epätäydellisiä, asettaa rajoja ja antaa itsellemme luvan olla haavoittuvaisia 
  2. yritämme tietoisesti olla myötätuntoisia itseä ja toisia kohtaan koska ymmärrämme että meillä kaikilla on omat elämät, haasteet ja tarinat elämässämme.
  3. ruokimme yhteyttä ja joukkoon kuulumisen tunnetta, joka on mahdollista vain kun uskomme olevamme tarpeeksi.  

Elävän elämän esimerkit opettavat, että aitouden ja yhteyden tielle hiipii monta kertaa häpeä, ilman että sitä oikein tunnistamme.  Häpeä on salakavala kaveri ja jos emme ymmärrä sen vaikuttimia ja mekanismeja, emme myöskään ymmärrä rohkeutta. Emmekö tavoita aitoutta. Muistele vaikka paria edellistä viikkoa; oletko ehkä ollut sellaisessa tilanteessa, että sinun olisi tehnyt mieli sanoa jotakin valtavirrasta poikkeavaa, mutta syystä tai toisesta valitsit sittenkin hiljaisuuden. Tässä puhuu häpeä. Häpeä siitä, onko mielipiteeni sittenkään hyvä, mitä muut ajattelevat minusta, mitä jos en riitäkään. On sittenkin turvallisempi olla hiljaa, kuin ottaa riskiä että menettäisi omat kasvot. Tai joutuisi oman porukan ulkopuolelle. Että saisi hankalan tyypin maineen. Aitous edellyttää elämistä ja rakastamista, ja toisista välittämistä täydellä sydämellä – silloinkin kun se on vaikeaa, silloinkin kun me painimme riittämättömyyden tunteen aiheuttaman häpeän ja pelon kanssa, ja erityisesti silloin, kun koemme niin voimakasta iloa, että pelkäämme antaa itsemme tuntea sitä.  

Niinpä.

Häpeä on sosiaalisen konsepti, se syntyy mutta myös häviää ihmisten välillä. Sosiaalinen haava, joita meillä kaikilla on, vaatii balsamia ja se balsami on empatia, aito yhteys. Ja aitoa yhteyttä taas on vaikea synnyttää ilman ymmärrystä itsestä ja siitä miten itse toimii mm. häpeähetkillä, jotka ovat universaali osa ihmisyyttä halusimme tai emme. 

Tutkimuksista tiedetään, että niillä ihmisillä, johtajilla ja esimiehillä, joilla on hyvä häpeänsietokyky, on usein myös 4 yhteistä piirrettä:

  1. Ymmärrys häpeästä ja mistä siinä on kyse sekä omista triggereistä, jotka sen käynnistää.
  2. Kriittinen tietoisuus & kyky tehdä reality check itselle omista ajatuksista, odotuksista, jotka ajavat/ synnyttävät häpeää.
  3. Kyky pyytää apua/ luoda yhteys toisiin. Uskallanko jakaa oman tarinan?
  4. Häpeästä ääneen puhuminen. Osaanko puhua siitä mitä tunnen ja mitä toivon?

Häpeänsietokyky on paras suoja yhteydelle ja tie avoimuuteen ihmissuhteissa & työyhteisöissä. Nämä taidot opitaan Brave New LeaderTM valmennuksesta. Uskalla mukaan. Nyt.  

Tutustu myös Brené Brownin vinkkeihin empatiataitojen kehittämiseksi. Lue lisää. 

Riikka I riikka@sitomo.fi I puh. 050 371 2000 

SITOMO I Designing strong & resilient organizations 

 

 

Designing strong & resilient organisations

Designing strong & resilient organisations

Rakennetaan yhdessä hyvää johtajuutta! Pysy kuulolla ja tilaa uusimmat muutosvinkit suoraan s-postiisi!

Onnistui!