Kirjoittaja: Seija Leppänen. Kirjoitus on alunperin julkaistu Rohkeusjohtaa.fi sivustolla.
Kulttuuriset perinteet ja käytänteet ammatillisen sosialisaation suuntaajina
Johtajuuden teemaa pohtiessa putkahti mieleeni Martin Obschonkan tutkimus ”Regional personality factors: Historical origins and effects on entrepreneurship and well-being”, joka valottaa yrittäjyyden esiintyvyyden syitä eri puolilla maailmaa. Obschonka tiimeineen tutkii maantieteen, kulttuurin ja elinkeinorakenteen vaikutuksia sukupolvien myötä ja kasvatuksen avulla siirrettyihin arvoihin, normeihin ja sitä myötä persoonallisuuden muotoutumiseen. Tutkimus perustuu sosioekologiseen perinteeseen, joka tutkii kytkentöjä, vuorovaikutussuhteita ja vapauden rajoista neuvottelua yksilön ja yhteiskunnan välillä.
Obschonkan mukaan Aasian riisinviljelyalueilla ammatillinen sosialisaatio tapahtuu suuntaan, jossa arvostetaan yhteistyötä, ja kulttuuri muokkaa sukupolvien kuluessa persoonallisuuksia yhteisöllisyyden arvojen suuntaan. Vehnänviljelyyn perustuvilla asuma-alueilla taas yksilöllisyyden arvot ovat enemmän kunniassa, ja perhekokokin voi olla pienempi.
Maantieteellisillä alueilla, joissa tekstiiliteollisuus tai muu kova teollisuus on ollut dominoiva ammatti, vanhemmat opettavat lapsilleen niitä yhteisöllisyyden arvoja ja suoriutumisen normeja, joilla pärjää teollisuusyhteisössä. Näillä alueilla yrittäjyyttä esiintyy vähemmän. Esimerkiksi San Fransiscossa on paljon yrittäjiä, sillä alueen menestys on perustunut luovuuteen, riskinottoon ja yksilöllisyyteen. Bostonissa taas on enemmän virkamiestyyppisiä ammatteja.
Yrittäjyyden esiintyminen yhteiskunnassa edellyttää pitkäaikaista paikallista keskinäistä luottamusta. Esimerkiksi Afrikan monilla alueilla orjakauppa on tuhonnut luottamuksen pitkäksi aikaa ja alueilla menee edelleen huonommin kuin naapurimaissa. Yrittäjyyteen kasvaminen on pitkä prosessi, joka alkaa ei-autoritaarisesta kasvatuksesta ja on yhteydessä persoonallisuuden Big Five –ominaisuuksiin ekstraversio, tunnollisuus, avoimuus, ystävällisyys ja emotionaalinen vakaus. Sosiaalinen pääoma voi olla yrittäjyyteen kannustavaa, luovaa produktiivisuutta tuottavaa tai vahvasti johonkin kuulumisen tarpeita tuottavaa – ”you ll never walk alone”. (lähde: Obschonka)
Voiko presidentti olla mies?
Monenlaiset sosiaaliset tekijät ovat siis läsnä yksilöiden työurien rakentumisessa. Yhteiskunnan muutokset ja kulttuuriset käytänteet näkyvät yksilöiden elämänvalinnoissa.
Johtajuuden historia Suomessa on naisilla kietoutunut yrittäjyyteen. Nainen saattoi päästä johtajaksi vain joko perimällä yrityksen vanhemmiltaan tai aviopuolisoltaan tai solmimalla avioliiton yrittäjän kanssa. Ensimmäisiä naispuolisia palkattuja johtajia löytyy postiasemilta naimattomien naisten saadessa vuonna 1863 luvan hakea postiaseman johtajan virkaa. Jos nainen avioitui, hänen oli jätettävä paikkansa. (lähde: Naiset ja johtajuus)
Nuorten naisten käsitys resursseistaan ja mahdollisuuksistaan kehittyy sekä omien suoritusten ja hallintakokemusten että kulttuuristen mallien vaikutuksesta suotuisassa kontekstissa. Käsitykset omaksutaan varhain. Tarja Halosen presidenttikauden jälkeen muutama pikkutyttö kysyi, voisiko presidentti olla myös mies. Heidän kokemuksensa presidenttiydestä rajoittui naispuoliseen malliin.
Minäpystyvyyden polttoaineet
Oppimisympäristöjen sosiaaliset mallit, niin kutsutut merkittävät toiset, ovat tärkeää polttoainetta nuoren naisen minäpystyvyyden rakentumiselle. Tällaisia malleja ovat sukulaiset, opettajat, ystävät, ikätoverit, kollegat ja erilaiset ihailun kohteet työelämässä. Moni kiinnostuukin yrittämään esimerkin innoittamana tehtäviä, joihin kuuluu liiketoiminnan tai toisten ihmisten työn johtamista. Merkitykselliseltä taholta tullut tunnustus ja arvostus lisäävät oppijan pystyvyystunnetta ja sitoutumista itselle asetettuihin päämääriin. Kouluissa tulisikin opettaa johtamisen perustaitoja joita tarvitaan kaikissa työtehtävissä ja yhteisöllisessä elämässä.
Nykyisin yhä useamman esimies on jo nainen, 40 prosentilla palkansaajista oli nainen esimiehenä vuonna 2012. Naiset tosin johtavat enimmäkseen naisia: miehistä vain 15 prosentilla on naisesimies. Kaikista johtajista 30 % on naisia. (lähde: EVA)
Osallistumalla yhteiskunnan tapahtumiin ihminen kartuttaa sosiaalista pääomaansa ja samalla määrittelee sekä itseään että ympäristöään. Perustellaan sitä sitten joko tasa-arvolla, osaamisen hyötykäytöllä, naisten erityisillä kyvyillä tai eettisillä syillä, on tärkeää kannustaa tyttöjä ja nuoria naisia johtamistehtäviin ja yhteiskunnan muokkaamiseen.
Seija Leppänen
EVA: Naisten osuus johtajista eräillä aloilla 2013 https://www.eva.fi/tyotjatekijat/naisten-osuus-johtajista-erailla-aloilla-2013
Naiset ja johtajuus verkko-opetusmateriaali
https://www.jyu.fi/economics/naisjohtajuus/Naiset_ja_johtaminen.htm
Dr. Martin Obschonka, Saarland University: ”Regional personality factors: Historical origins and effects on entrepreneurship and well-being”, luento Helsingin yliopistossa 4.8.2015