Konflikti työpaikalla – katseet kääntyvät organisaatiokulttuuriin

Kirjoittaja: Sanna Miettinen

Monissa paikoissa kipuillaan näin ennen lomia tilanteista, joissa yhteistyö ei toimi toivotulla tavalla. Pääsääntöisesti ongelmiksi koetaan johtajan tapa johtaa ihmisiä sekä tiimin yhteisten pelisääntöjen noudattamattomuus.
Tyypillisesti tämänkaltaiset tilanteet eskaloituvat loppukeväästä tai -vuodesta. Tämä siitäkin huolimatta, että tilanne olisi kehittynyt jo pidemmältä ajalta. Näissä hetkissä yksilöiden voimavarat alkavat olla vähissä, jolloin ”mitta tulee täyteen” helpommin, kuin heti loman jälkeen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tilanne johtuu pelkästään yksilön väsymyksestä, vaan taustalla on pääsääntöisesti lukuisia tekijöitä.  

Yksi keskeinen tekijä, joka jää helposti unohduksiin, on organisaatiokulttuuri. Miten se vaikuttaa arjen työn tekemiseen? Arvostetaanko organisaatiossa ihmisten johtamista ja siihen käytettävää aikaa? Mikä on organisaation tapa ratkaista ongelmia? Kun organisaatiossa on tehty linjauksia, pidetäänkö niistä kiinni vai onko se itsestään selvää, että niitä voi muokata hieman itselleen sopivimmaksi? 

Jos ”kuplintaa” esiintyy organisaatiossa useammassa paikassa, niin silloin viimeistään pitäisi hälytyskellojen soida ja katseen suuntautua vallitsevaan kulttuuriin – onko tämä kulttuuria, millaisessa haluamme tehdä yhdessä töitä? Tällaisessa tilanteessa eivät auta irralliset tai yksittäiset selvittelyt, vaan tähän tarvitaan mukaan kaikki ylintä johtoa myöten. Suositeltavaa on hyödyntää myös ulkopuolista apua, koska kulttuurissa olevien syvimmän tason eli perusolettamusten hahmottaminen on miltei mahdotonta sisältäpäin katsottuna (Edgar Schein). 

Toinen kriittisen tärkeä ja tämäkin usein, jos ei unohdettu, niin ainakin vaiettu tekijä, on johtajan jaksaminen. Tämän hetken työelämän murros haastaa johtamistyötä aivan uudella tavalla. Odotukset, vaatimukset ja tavoitteet kovenevat vuosi vuodelta. Kuten eräs johtaja totesi, työajasta menee noin 70-80% ihmisten asioiden hoitamiseen. Luvussa ovat ”työhön liittyvät” sekä ”työhön liittymättömät” asiat. Moni johtaja pohtiikin, että mistä kaikesta heidän ja työpaikan on kannettava vastuuta ja mihin saakka ihmisten asioita on hoidettava. Rajan veto ei ole enää niin helppoa eikä tähän ole välttämättä yhtä oikeaa vastaustakaan. Ihmisten tilanteet ovat nykyään niin moninaiset ja valtakunnallinen mielenterveyskriisi ei ainakaan helpota linjanvetoa. Tämän kaiken keskellä oleellinen kysymys lieneekin, että kuka varmistaa, että johtaja pysyy tolpillaan ja tolkuissaan. Johtajan jaksamiseen panostamisella on laaja-alaisia vaikutuksia koko yrityksen menestymiseen. Siinä kohtaa, kun johtajalla ”sakkaa”, niin pian ”sakkaa” myös tiimien arjen tekeminen. 

Tämän hetken työelämän murros haastaa johtamistyötä aivan uudella tavalla.

Jos aihe kiinnostaa enemmän löydät konkreettisia ratkaisuehdotuksia aiemmin kirjoittamastani blogistaMyös me Sitomossa autamme teitä mielellämme, oli kyseessä kulttuuriin tai tiimin yhteistyöhön liittyvä asia! 

__

Sanna Miettinen, COO & Well-being Designer
+358 40 0412 021, sanna@sitomo.fi

Jaa kirjoitus:

Designing strong & resilient organisations

Rakennetaan yhdessä hyvää johtajuutta! Pysy kuulolla ja tilaa uusimmat muutosvinkit suoraan s-postiisi!

Onnistui!