Kirjoittaja: Dan Soback. Kirjoitus on alunperin julkaistu Rohkeusjohtaa.fi sivustolla.
Tunnumme elävän lyhytnäköisyyden ja pintapuolisten ratkaisujen maailmassa. Usein vain rynnimme pakonomaisesti eteenpäin pohtimatta oikeastaan edes mitä kannattasi tehdä ja miksi. Ja vain valitettavan harvoin tunnumme pysähtyvän pohtimaan mikä olisi se ratkaisu, joka aidosti palvelisi kaikkien korkeinta hyvää. Käytämme valtavasti voimavaroja ”oireiden lääkitsemiseen” unohtaen ongelmien taustalla olevat juurisyyt. Ja pyrkimyksissämme korjata tilanteita tulemme usein löytäneeksi ratkaisuja, jotka vain vievät meidät yhdestä ylilyönnistä toiseen. Lapsi ”heitetään pesuveden mukana” kerta toisensa jälkeen. Tätä kautta tämänpäivän ratkaisut muuttuvat huomisen ongelmiksi. Ei synny aitoa harmonista tasapainoa, vaan jatkuva heittely ääripäiden välillä, siirtyminen yhdestä ylireagoinnista toiseen.
Kaikki nämä asiat kertovat todellisen viisauden unohtumisesta yhteiskuntamme eri tasoilla. Ehkä jo saatat tunnistaakin ainakin osan näistä ilmiöistä yhteiskuntamme eri konteksteista, erityisesti työyhteisöissämme?
Uskon vahvasti, että mikäli mielimme yhteiskuntana ja organisaatioina eteenpäin, meidän on hiljalleen osattava siirtyä pelkästä tehokkuuden palvonnasta kohti aidosti kokonaisuuden huomioonottavaa toimintaa: kohti viisautta.
Tehokkuus, älykkyys ja innovatiivisuus ovat jo vahvasti painotettuina ja edustettuina yhteiskuntamme eri tasoilla, puhutaan sitten yliopistokoulutuksesta tai johtamisen kehittämisen ohjelmista. Ja nämä tietysti ovat tärkeitä ominaisuuksia. Väitän kuitenkin, että ilman aikuismaista näkökulmaa näiden ominaisuuksien hyödyntämiseen, emme kykene aidosti luomaan ihmisyyttä arvostavia ja sen kukoistamista ruokkivia organisaatioita ja yhteiskuntia. Tarvitsemme syvempää viisautta, joka kykenee asettamaan nämä edellämainitut ominaisuudet sopiviin mittasuhteisiin. Tehokkuuden, älykkyyden ja kekseliäisyyden on oltava aikuismaisen ja laajemmalle näkevän viisauden lempeässä ohjauksessa.
Myös monet viimeaikaiset tutkimukset ja käytännön havainnot osoittavat, että viisaan johtajuuden kultivoiminen on yksi organisaatioiden elinehto aikaisempaa monimutkaisemmassa ja vaikeammin hahmotettavassa maailmassa.
Esimerkiksi Bill Joinerin ja Bill Torbertin tutkimukset osoittavat, että kyky johtaa aiempaa kompleksisemmassa toimintaympäristössä vaatii johtajuudelta suurempaa henkisen maturiteetin astetta. Arjen kielellä tätä korkean psykologisen maturiteetin astetta voi sanoa viisaudeksi. Tätä aiempaa suurempaa kykyä hahmottaa kokonaisuuksia ja niiden osasten välistä vuorovaikutusta, kykyä ajatella monitahoisesti ja samalla tasapainoisesti ja kykyä nähdä pintailmiöiden taakse kohti niiden syvempiä rakenteita, tarvitsemme entistä enemmän, mikäli mielimme luoda kestävää ja ihmisyyttä tukevaa maailmaa kaikille. Ainoastaan aikuismaisen viisas johtajuus kykenee navigoimaan kestävällä tavalla jatkuvan muutoksen ja lisääntyvän monimutkaisuuden merellä.
Yksi alan arvostetuimmista toimijoista, Center for Creative Leadership, on jopa nostanut johtajan henkilökohtaisen kasvun kohti suurempaa viisautta ja maturiteettia – tämän niin sanotun johtajan vertikaalisen kehittymisen – yhdeksi keskeisistä tulevaisuuden vaatimuksista johtamisen kehittämiselle. Ilman viisauden heräämistä, emme kykene uudistumaan yksilöinä ja yhteisöinä tavalla, jota nykyinen toimintaympäristömme vaatii. Ilman viisauden jämäkkää ja lempeää ohjausta, vaaranamme on jäädä oman nerokkuutemme ja loputtoman kekseliäisyytemme jalkoihin.
Mistä sitten tunnistaa omassa kasvussaan pitkälle edenneen ja viisautta omaavan henkilön ja johtajan? Mikä kuvastuu tällaisista korkean viisauden omaavista johtajista? Ainakin seuraavat ominaisuudet tuntuvat heitä usein yhdistävän.
Tietoisuus. Tällaiset viisautta omaavat johtajat tuntuvat omaavan hyvinkin kirkkaan tietoisuuden siitä mitä heidän ympärillään ja sisällään tapahtuu sekä millaisia mahdollisuuksia muutoksen luomiselle heillä on tämän sisäisen ja ulkoisen maailman välisessä vuorovaikutuksessa. He kykenevät tunnistamaan ne monille piilossa olevat kulttuuriset paradigmat, uskomukset ja historialliset aatevirtaukset, joiden ristiintörmäyksistä ja sisäisistä epätasapainotiloista arkiset ongelmamme nousevat.
Yhteys. He tunnistavat, että olemme kaikki täällä toisiamme varten. Siksi he toteuttavat johtajuutta sellaisesta näkökulmasta käsin, joka ottaa huomioon että olemme kaikki syvällisellä tavalla yhteydessä toisiimme ja että kykenemme kasvamaan ja kehittymään autenttiseksi itseksemme ainoastaan toistemme kautta ja toisiamme tukien.
Myötätunto. Viisaiden johtajien välittämisen ja terveen vastuunkannon kehä ei pääty vain häneen itseensä, hänen lähipiiriinsä tai edes hänen edustamaansa organisaatioon tai yksittäiseen ideologiaan. Parhaimmillaan hän tekee ratkaisunsa koko planeetan huomioivasta näkökulmasta. Hän kysyy: mikä olisi nyt korkein hyvä kaikille? Hän hyväksyy ihmiset ja tilanteet sellaisina kuin ne ovat – vahvuuksineen ja puutteineen – ja samalla kuitenkin välittää ja kantaa aktiivisen vastuun siitä, että asiat voisivat olla aiempaa paremmin.
Syvyys. He kykenevät näkemään ilmiöiden ja tilanteiden pinnan alle. Tätä kautta he kykenevät johtamaan asioiden syvempiä virtauksia, sen sijaan että keskittyisivät vain pintapuoliseen ongelmanratkaisuun. Siksi he todellakin kykenevät ratkomaan ongelmien ydinsyitä pelkkien oireiden sijaan.
Vankkumaton läsnäolo. Viisaan johtajan tunnistaa hänen olemuksestaan. Hän on vahvasti yhteydessä itseensä, muihin ja kaikkeen tilanteessa tapahtuvaan. Siksi hänellä on kyky aistia mitä kulloinkin hetkessä tapahtuu ja valmius taidokkaasti ”tanssia” kaiken hetkessä nousevan kanssa, jopa ilman etukäteissuunnitelmaa.
Tasapainoinen lähestymistapa. Viisaan johtajan lähestymistavassa sellaiset paradoksaaliselta kuulostavat ääripäät kuten yksilö-yhteisö, standardit-vapaus, armollisuus-vaativuus, minä-muut tai nykyhetki-tulevaisuus, eivät enää riitele keskenään, vaan ovat tasapainoisesti edustettuna eri tilanteissa ja ratkaisuissa. Mustavalkoisen ajattelun sijaan viisaan johtajan lähestymistavassa korostuu harmoninen vastakohtien synteesi. Siksi hänen ratkaisunsa eivät johda yhdestä ylilyönnistä toiseen.
Yksinkertaisuus. Monitahoisesta hahmotuskyvystään huolimatta he yleensä kykenevät tunnistamaan ja hyödyntämään niitä pieniä asioita, joilla on todellisuudessa suurin merkitys. Briljeeraavan monimutkaisuuden sijaan he pikemminkin kultivoivat toimivaa yksinkertaisuutta.
Viisauden herättäminen muissa. Ennen kaikkea, tällaiset viisaat johtajat toimivat useimmiten viisauden herättäjinä myös muissa. He ovat niitä laajemman kokonaiskuvan ja syvällisen ymmärryksen omaavia opettajia ja oppaita, jotka kykenevät ohjaamaan yksilöiden ja ryhmien kasvuprosesseja kohti suurempia kypsyyden tasoja.
Viisaus ei ole sukupuoleen sidottua, mutta koen että erityisesti naisjohtajat voisivat toimia viisaan johtajuuden esitaistelijoina ja roolimalleina nyt ja tulevaisuudessa. Viisaus syntyy feminiinisen ja maskuliinisen energialaadun tasapainoisesta yhdistämisestä ajattelussa ja toiminnassa. Erityisesti naiset voisivat omalla energiallaan ja läsnäolollaan toimia nyt tervehdyttävinä ja tasapainottavina elementteinä työyhteisöissämme, joita on jo pitkään ilmentänyt maskuliinisen energian ylipainotus.
Keskeinen kysymys jokaiselle siis lienee: kuinka voisin toimia tasapainottavana ja viisautta luovana toimijana omassa työyhteisössäni?