Kirjoittaja: Elina Happonen. Kirjoitus on alunperin julkaistu Rohkeusjohtaa.fi sivustolla.
Olen vuosia ollut aktiivisena tekijänä Helsingin nuorkauppakamarissa, jossa toimin ensi vuonna hallituksen puheenjohtajana ja aivan huikean kymmenen henkilön hallituksen kapteenina. Tänä vuonna olen hallitusvirkani lisäksi ollut mukana monissa kamarimme projekteista, joista yksi liittyy läheisesti tämän Rohkeus johtaa -blogin teemaan. Olemme yhdessä projektiryhmän voimin etsineet halukkaille jäsenillemme kokeneet ja jo elämää nähneet mentorit, jotka toimivat omalla alallaan johtotehtävissä. Etsimme ihmisiä, jotka ovat esikuvia jäsenillemme sekä rohkeuden (johtaa) että taitojen kautta. Löysimme kaiken kaikkiaan noin 15 jäsenellemme loistavat mentorit.
Sain tehtäväkseni etsiä kaksi mentoria: kokeneen strategiajohtajan ja menestyneen talousjohtajan. Oli ilo huomata, kuinka positiivisesti viestimme otettiin vastaan. Monilla potentiaalisilla mentoreilla oli jo mentoroitavia eivätkä he siksi lähteneet meidän mentorointiohjelmaamme mukaan. Kumpaakin mentoria etsiessä ja LinkedIniä selaillessa silmiini pisti eräs harmillinen yksityiskohta. Missä ovat kaikki naisjohtajat? Huomasin että suurin osa strategia- ja talousjohtajista on miehiä. Vain muutaman pörssiyhtiön talousjohtajana toimii Suomessa nainen ja naisstrategiajohtajiakin on suht vähän. Jäin pohtimaan asiaa! Olen työurani aikana huomannut, että naisia on paljon taloushallinnon tehtävissä (esim. kirjanpitäjinä, controllereina ja pienempien yritysten talous- ja rahoitusjohtajina) ja konsultteina tekemässä mm. taloudellista DD:tä yrityskauppojen yhteydessä. Naiset ovat siis myös kiinnostuneita numeroista ja talousasioista ja syy siihen, miksi naiset eivät etene suurten pörssiyhtiöiden talousjohtoon, on jossain muualla. Päätin hieman selvitellä asiaa sekä juttelemalla taloushallinnon tehtävissä olevien ystävieni kanssa että jututtamalla naistalousjohtajaa. Keskustelut herättivät monia kysymyksiä.
Laaja-alainen osaaminen ja kehitystehtävät. Voisiko olla, että taloushallinnosta kiinnostuneet naiset ohjautuvat tarkkaan numerotyöhön siinä missä miehet osallistuvat erilaisiin kehitysprojekteihin (kun eivät ehkä jaksa keskittyä rutiineihin yhtä lailla)? Pörssiyhtiöiden talousjohtajien urataustana harvoin on kirjanpito, jossa naiset saattavat edetä pitkällekin. Voisiko myös olla, että naisten tarkkuus ja täsmällisyys johtaa siihen, että heidän osaamisalueensa on keskittynyt ja liian kapea? Pörssiyhtiön talousjohtajalta nimittäin odotetaan monenlaista osaamista talouden ja rahoituksen ja joskus jopa IT:n saralta.
Verkostoituminen, itseluottamus ja paineensietokyky. Voisiko olla, että miehet ovat tehokkaampia verkostoitujia ja osaavat tuoda osaamistaan tehokkaammin esille? Miehet saattavat myös luottaa itseensä enemmän sekä ovat kunnianhimoisempia ja kilpailuhenkisempiä kuin naiset. Naiset ovat myös ehkä haluttomampia etenemään urallaan ennen kuin ovat täysin varmoja, että hallitsevat täysin seuraavan tason hommat – ja näin naisten uralla eteneminen on hitaampaa. Joskus luin jostain, että nainen hakee tehtävään, jos kokee osaavansa kaikki vaatimuslistan asiat täydellisesti. Mies puolestaan hakee vastaavaan tehtävään, jos kokee osaavansa suurimman osan vaadituista asioista ja on ehkä joskus kuullut jotain lopuista. Tekemällähän sitä oppii.
Mielenkiinto CFO:n roolia kohtaan. Yksi ystäväni myös mainitsi, että oli kuullut CFO:lle raportoivien naisten sanovan, etteivät he haluaisi niitä hommia tehdä. Voi siis hyvin olla, että me naiset emme vaan koe talousjohtajan roolia mielekkääksi itsellemme. Meillä saattaa olla elämässä muita tärkeämpiä asioita, joihin haluamme energiamme ja täyden panoksemme antaa. Uskon kuitenkin, että meillä naisilla(kin) on loistavat lähtökohdat toimia CFO:n tehtävässä niin halutessamme – kunhan vaan kehitämme ja valmistamme itseämme tehtävään oikein.
Esikuvat ja roolimallit. Ehkä näkisimme naisia enemmän johtotehtävissä ja ehkä naisia hakeutuisi johtotehtäviin enemmän, jos meillä olisi enemmän näkyviä esikuvia ja roolimalleja? Olisi hienoa, että menestyneet naiset toisivat tarinansa esille ja siten inspiroisivat nuorempia uransa vielä alkupuolella olevia nuoria naisia tavoittelemaan unelmiaan – olivat ne sitten mitä tahansa. Toki näitä tarinoita aina välillä saa lukea talous- ja aikakausilehtien sivuilta, mutta inspiraation lähteitä ja esikuvia voisi olla enemmänkin.
Edellä mainitut asiat / hypoteesit ovat sellaisia, jotka saattavat vaikuttaa naisten etenemiseen urallaan. Mielestäni kaikki kiteytyy tämän blogin teemaan eli rohkeuteen johtaa ensin itseä ja sitten muita. Me naiset voisimme vielä entistä rohkeammin ja systemaattisemmin kehittää osaamistamme haluamaamme suuntaan. Meidän pitäisi uskaltaa hypätä tuntemattomaan luottaen omaan ammattitaitoomme ja kykyymme johtaa omalla tyylillä. Me voisimme verkostoitua (ja hyödyntää verkostoja) ja pitää toisistamme hyvää huolta. Niin nimittäin tekevät miehetkin. Me voisimme rohkeammin hypätä niihin vähän liian suuriin saappaisiin, jotka vievät meitä urallamme eteenpäin. Kyse ei ole kykyjen puutteesta vaan siitä, miten itseämme johdamme, kehitämme ja valmistamme tulevaisuuden haasteisiin. Minkälaisen pohjan luomme tulevaisuutta ajatellen? Haluankin tämän kirjoituksen kautta rohkaista kaikkia upeita nuoria naisia tavoittelemaan omia suurimpia uraunelmiaan. Kaikki on mahdollista, kunhan vaan käärii hihat ja rupeaa hommiin. Harva asia tässä elämässä tulee ilmaiseksi – ja eipä tule tämäkään.