Kirjoittaja: Satu Toivonen. Kirjoitus on alunperin julkaistu Rohkeusjohtaa.fi sivustolla.
Mikä on mahdollista juuri sinulle?
Aluksi
Tämä on ensimmäinen blogikirjoitukseni. Jännittää vähän, koska yleensä kirjoitustila loppuu aina kesken – äsken omaa esittelytekstiäni kirjoittaessakin loppui. Minulla on yleensä paljon sanottavaa. Ei ehkä aina asiaa, mutta kokonaisuuden kannalta aina oleellista. Yleensä se huomataan vasta jälkeenpäin, jos ymmärretään. Nyt tiivistän.
Se, miten olen päätynyt kirjoittamaan Maaritin Rohkeusjohtaa.fi -blogiin on pitkä ja mielenkiintoinen (elämän)tarina. Mutta nyt lyhyesti: Satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan syksyllä 2019, kun aloittelin opinnäytetyöprosessia Haaga-Helian liiketalouden monimuoto-opintoihini liittyen. Syksyllä 2019 sain siis onnekseni mahdollisuuden tarttua aiheeseen naisjohtajuus. En ollut opinnoissani opiskellut ainuttakaan opintoviikkoa johtamista tai HR-opintoja, joten huomasin pian loikanneeni suden suuhun. Eli toisin sanoen huomasin, että edessäni on paljon työtä.
Mitä johtaminen ja johtajuus ovat. Mitä on naisjohtajuus. Minkälainen on johtamisen historia, johtamisteoriat, naisjohtajuustutkimus ja toisaalta moderni johtaminen. Ja vielä samaan liittyen, mitä ovat motivaatiot ja tarpeet, motivaatioteoriat ja WOPI-konsepti.
Näistä asioista otin selvää edellisten kuukausien aikana ja kirjoitin ja opin. Opinnäytetyöni on nyt vihdoin valmis ja julkaistu ja olen iloinen saadessani antaa sen täysin Maaritin käyttöön.
Linkin takaa on siis luettavissa:
Suomalaisten naisjohtajien osaamisen ajurit – motivaatiot, ajattelutavat ja asenteet
Ajatuksia mahdollisuuksista
Opinnäytetyöni aiheiden kautta olen päässyt pohtimaan johtamista ja motivaatiota, mitä ne minulle tarkoittavat ja mitä voin niistä itse sanoa. En ole koskaan työskennellyt esimiehenä, joten käytännön kokemusta ei minulla johtamisesta ole, mutta olen kyllä kovasti motivoitunut.
Yritysmaailman kuten itsensäkin johtaminen on vastuunkantamista- ja jakamista, läpinäkyvyyttä, avoimuutta, mahdollistamista, yhteishengen ylläpitämistä ja tavoitteiden ja strategian selkeää välittämistä organisaatiossa ja omasta mielestäni ehkä tärkeimpänä kaikista: Yes, we can!-asenteen ylläpitämistä. Lisäksi se on tasapainoilua erilaisten sidosryhmien välillä. Ja koska sen onnistumista mitataan erityisesti muutos- ja ongelmatilanteissa, voisin kuvitella, että kylmähermoisuudesta ja selvänäköisyydestä ei olisi haittaa (intuitio johtamisessa kiinnostaa!).
Kuten todettu, mielestäni edelliset määreet sopivat yhtä lailla myös itsensä johtamiseen. Lisäksi itsensä johtamisessa auttaa itsetuntemus ja omien motivaatioiden tunnistaminen ja ymmärtäminen. Siis mikä minua liikuttaa ja miksi teen sen minkä teen. Ja mitä minä ylipäätään haluan tehdä. Mistä siis löytää se oma sisäinen motivaatio ja miten ymmärtää sitä, jotta voisi parhaiten saavuttaa asettamansa tavoitteet.
Itselläni kaikki lähtee asenteesta, jossa mikä tahansa on mahdollista. En edes suostu ajattelemaan, että maailmassa olisi asioita mitä en pysyisi tekemään. Tietysti niitä on olemassa kahmalokaupalla, mutta en vain tiedosta niitä, vaan pohdin vain itselleni seuraavan ”mahdottoman” asian, jota kohti voisin alkaa kulkemaan. Ja koska kaikki kerran on mahdollista, näyttäytyy silloin myös ympäröivä maailma aivan äärettömän mielenkiintoisena!
Isoja unelmia ja tavoitteita voi olla samaan aikaan monia ja niitä kohti voi kulkea eri tahtiin, eri paikoissa, eri ihmisten kanssa, yhdessä ja erikseen eri asioita oppien ja toteuttaen – eikä niiden kaikkien tarvitse lopulta edes toteutua. Pääasia on, että joitakin niistä voi toteuttaa ja siinä samalla välietappien saavuttaminen pitää motivaation yllä, konkretisoi tavoitteita ja innostaa siten jatkamaan.
Unelmointi ja tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttaminen kehittää ja vahvistaa myös intuitiota. Kun huomaa, että jokin omista suunnitelmista toteutuu tai on mennyt askeleen eteenpäin ja palkinnoksi on saanut sen mitä on toivonutkin (esimerkiksi taito, tieto tai vaikka rahapalkka) vahvistaa se tunnetta, että on oikealla tiellä ja se motivoi entisestään.
Omakohtaiset esimerkit saavutetuista tavoitteista voisivat olla vaikka Mount Everestin näkeminen silmästä silmään Nepalissa vuonna 2013 tai yksinmatkailu ja sen tuoma rohkeus tai vaikka Haaga-Helian monimuoto-opinnot.
Tärkeintä kuitenkin on, ettei rajoita itse itseään ja malttaa antaa tilaa intuitiolle.
Mikä on mahdollista juuri sinulle?