Ennen Sitomoa työskentelin pitkään yliopistomaailmassa. Vaikka työni ei puhtaasti tutkimukseen liittynyt, tuli vuosien aikana omaksuttua ajattelutapoja ja toimintamalleja, joissa tutkittu tieto oli ytimessä. Viime aikoina olen löytänyt itseni taas syventymästä teorioiden ja käsitteiden maailmaan, kun olen yhdessä Sitomon Ninan sekä Haaga-Helian dosentti Tiina Brandtin kanssa työstänyt Sitomon teettämän tilaustutkimuksen löytöjä osaksi Sitomon palveluita.
Teettämässämme tutkimuksessa etsittiin muun muassa sitä, miten tiimin psykologinen turvallisuus vaikuttaa yksilön psykologiseen pääomaan eli siihen, kuinka sinnikäs, tavoitteellinen ja sitoutunut henkilö on. Psykologinen pääoma kuvaa yksilön asennoitumista neljällä eri ulottuvuudella – toiveikkuus, optimismi, sinnikkyys ja itseluottamus – ja se vaikuttaa positiivisesti useisiin yksilön työelämän kokemuksiin muun muassa tehokkuuden, työtyytyväisyyden, työssä suoriutumisen ja työhyvinvoinnin osalta.
Toinen tutkimuksemme tavoite oli löytää uudenlaisia tapoja mitata psykologista turvallisuutta, jotta voisimme entistä paremmin auttaa erilaisia tiimejä kehittymään yhdessä. Mittausten ja erityisesti tuloksista käymiemme keskustelujen pohjalta aloimme hahmottaa, että kyse on pohjimmiltaan yhteistyön laadusta. Psykologinen turvallisuus vahvistuu laadukkaan yhteistyön kautta ja toisaalta laadukas yhteistyö edellyttää psykologista turvaa.
Tutkimuksen maailma on koukuttava – mitä enemmän johonkin teemaan perehtyy, sitä enemmän siitä haluaa tietää. Kiinnostavan artikkelin lähteistä löytyy aina lisää luettavaa ja tuntuu, kuin eteen avautuisi monta pientä polkua. Joidenkin niiden päästä löytyy aarteita ja joskus taas on todettava, että nyt ollaan jo liian kaukana alkuperäisestä reitistä. Yhteistyön laatua tarkemmin tutkiessani päädyin tutustumaan Jane Duttonin ja Emily Heaphyn ajatuksiin siitä, mistä syntyy laadukas yhteys (High Quality Connection). Kiinnostuin artikkelin ajatuksista ja löysin siitä uusia tapoja sanottaa psykologisen turvallisuudenkin ilmiötä tarkemmin.
Työn arvon ja merkityksellisyyden kannalta ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet ovat merkittäviä. Tämä totuus unohtuu helposti, jos organisaation toimintaa tarkastellaan vain prosessien, rakenteiden tai tulosten kautta. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lähes aina ihmisten välistä vuorovaikutusta. Dutton ja Heaphy kuvaavat ihmisten välisen yhteyden laatua joko elämää antavaksi tai elämää tyhjentäväksi. Laatu ei ole kiinni kohtaamisen ja vuorovaikutussuhteen pituudesta, vaan lyhyessäkin ajassa voi syntyä innostusta, voimaantumista ja yhteyttä, jotka johtavat myös tulosten syntymiseen.
Työn arvon ja merkityksellisyyden kannalta ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet ovat merkittäviä.
Duttonin ja Heaphyn mukaan laadukasta yhteyttä kuvaa korkeampi emotionaalinen kantokyky eli se, että ihmiset uskaltavat ilmaista niin positiivisia kuin negatiivisia tunteita vapaasti. Toiseksi laadukas yhteys kestää muutoksia, takaiskuja ja konflikteja, jolloin yhteyden kokemus ei vähene vastoinkäymisten tai muutosten myötä, vaan päinvastoin ne vahvistavat sitä. Kolmanneksi laadukas yhteys on avoin innovatiivisuudelle ja uusille ideoille.
Kun laadukas yhteys ja yhteistyö nähdään keskeisenä onnistumisen rakennuspalikkana, johtaa se parhaimmillaan sellaisten tiimien ja organisaatiokulttuurin rakentamiseen, jossa ihmiset uskaltavat olla aidosti omia itsejään, olla läsnä toisilleen, olla inhimillisiä, osoittaa epävarmuutta oppimisen äärellä ja osoittaa arvostusta toinen toisillensa. Yhteistyön laadulla on väliä niin yksilön kuin koko organisaation kannalta – miten kohtaamme toisemme työssä ja millaisia vuorovaikutussuhteita kehitämme. Tähän todella kannattaa panostaa aikaa ja resursseja.
__
Outi Stüber, Coach & Learning Designer
outi@sitomo.fi, +358 40 159 0111
Tule kuulolle helmikuun webinaariimme, jossa Sitomon Nina Rinne sekä Outi Stüber esittelevät tutkimuksen mielenkiintoisimmat tulokset veto- ja pitovoiman näkökulmasta. Lämpimästi tervetuloa mukaan linjoille!
Lähde:
Dutton JE, Heaphy ED. 2003. The power of high-quality relationships at work. In Positive Organizational Scholarship, Cameron KS, Dutton JE, Quinn RE (eds). Berrett-Koehler Publishers: San Francisco; 263–278.
