Paahtamista vai palautumista?
Näin syyskuun alkupuolella on tunnustettavat tosiasiat ja todettava, että syksy alkaa vääjäämättä lähestyä. Tässä vaiheessa viimeistään on syytä tehdä silmäys lähitulevaisuuden kalentereihin – ei ainoastaan aikataulujen muodossa, vaan myös sillä silmällä, mitä tulossa olevat työt tarkoittavat työhyvinvoinnin ja palautumisen näkökulmasta. Emme voi tästä yhtälöstä unohtaa myöskään meidän muuta elämää, joka vaikuttaa merkittävästi kykyymme palautua.
Miten työsi on aikataulutettu ja organisoitu?
Valmennusten ja työnohjausten yksi keskeisimpiä teemoja on vuodesta toiseen, miten saada työmäärä hallintaan. Työ on monissa organisaatioissa muuttunut yhä enemmän nopeaa reagointia vaativaan suuntaan, ja asioiden aikataulutus on jäänyt pikkuhiljaa vähäisemmäksi. Tai oikeastaan kalenterit ovat niin täynnä kokouksia, ettei sinne enää muuta mahdukaan. Mitä tehdä, jos kalenterisi pullistelee jo tässä vaiheessa eikä oman työn ajattelulle tai ns. ”löysille” päiville tai hetkille ole siellä tilaa?
- Tarkasta ovatko kaikki kokoukset juuri sinun työhösi keskeisesti liittyviä? Tuoko läsnäolosi lisäarvo muille kokouksiin osallistuville?
- Tee tarvittavaa karsintaa priorisointisi perusteella.
- Varaa kalenteristasi säännöllisesti aikaa, jolloin voit pysähtyä ajattelemaan työtäsi. Mikä on oleellista juuri nyt – tai vielä kriittisempi kysymys on; mikä on oleellista vuoden tai kahden päästä?
- Muista keskustella ja perustella tekemiäsi valintoja esihenkilösi ja tiimisi kanssa.
Monet toteavat tässä vaiheessa, ettei tämä tule onnistumaan ja kalenterini on täynnä lokakuun loppuun saakka. Tämä ei haittaa – voit varata itsellesi marraskuusta ensi kevääseen saakka aikoja, joilla varmistat, että työsi ei jää pelkästään asioihin reagoimiseksi, vaan muistat pitää katseesi myös horisontissa. Pelkkä ajan varaaminen kalenterista ei riitä, vaan sinun täytyy priorisoida se niin tärkeäksi, että peruutat sen vain katastrofin iskiessä.
Miten työn aikataulutus liittyy palautumiseen?
Pääsääntöisesti ihmisille tuo ahdistusta ja stressiä tunne, ettei ehdi tehdä perustyötään. Sitä työtä, mikä ei häviä, vaikka monet muut asiat kehittyisivät ja digitalisoituisivat. Myös liian tiiviiksi aikataulutettu kalenteri voi aiheuttaa painetta ja kiireen tunnetta. Jos pystyisimme pitämään katsetta enemmän horisontissa, niin äkillistä reagointia vaativat asiat todennäköisesti vähenisivät. Tämä lisää kokemusta työn hallinnasta ja varmuudesta, että ollaan menossa oikeaan suuntaan. Näin myös työn lomaan saadaan hetkiä, jolloin voi hetken huokaista ja käydä esimerkiksi rauhassa lounaalla kollegoiden kanssa. Kollegoiden kanssa vietetty aika ja yhteinen nauru ovat yksi parhaimmista keinoista rentoutua työpäivän lomassa.
Mitä muussa elämässä tapahtuu?
Työpäivän jälkeisellä ajalla on merkittävä vaikutus työstä palautumiseen. Tyypillisesti pienten lasten vanhemmat kuvaavat, että viimeistään päiväkodin pihassa työasiat on pakko nollata ja ajatukset siirrettävä kotiin. Tämä pakottaa myös parhaimmillaan rajaamaan, että työt eivät valu liikaa vapaalle. Toiset kuvaavat, että he harrastavat asioita, jotka pakottavat keskittymään niin, ettei muille ajatuksille ole tilaa. Joillekin liikunta, luonto ja kulttuuri tuovat vastapainoa työlle. Äärimmäisen tärkeää on myös hetket, jolloin ei tarvitse tehdä tai ajatella mitään. Toisaalta pelkkä sohvalla loikoilu viikosta toiseen, ei ole enää palauttavaa. Tärkeintä onkin, että löydät juuri sinulle sopivia palautumisen muotoja.
Tutkitusti hyviä keinoja palautumiseen ovat:
- Rauhallinen liikunta ja ulkoilu, esimerkiksi koiran ulkoiluttaminen, sienestys, marjastus, ystävän kanssa kävelyllä käyminen, puutarhan hoito, mukavat kotityöt. Vauhdikas liikunta ei sovi aina ja kaikille, sillä keho voi olla muutenkin ylikierroksilla.
- Saunominen, hieronta ja seksi toimivat hyvinä rentoutumiskeinoina.
- Rauhallinen musiikki: tahdistumme musiikin mukaan ja musiikki voi muovata kehomme tilaa.
- Käsityöt, lukeminen ja leipominen.
(Lähde: mukaillen Minna Huotilainen, Tunne aivosi)
Muista huolehtia palautumisestasi! Tähtäimessä on, että elämä olisi ennemminkin maratonin luokkaa kuin pikamatka – tämä pätee myös työelämässä. Jos palautuminen tai työn organisointi tuntuu syytä tai toisesta vaikealta, niin me Sitomossa autamme sinua mielellämme.
Lue lisää mielen hyvinvoinnista työelämässä lataamalla esihenkilöille suunnattu Sitomo Help 360-opas tästä.
__
Sanna Miettinen, Director in well-being at work
+ 358 40 041 2021, sanna@sitomo.fi
