Empatia on tällä hetkellä jonkinlainen trendisana työelämässä. Taustana tässä lienee se, että voitaisiin kiristyvässä kilpailussa tuottaa tuotteita, palveluita ja palvelua siten, että se sitouttaisi kuluttajan ostamaan ja haluamaan lisää.

Empatia ja business on perinteisesti olleet aika kaukana toisistaan. Tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että empaattisesti ja myötätuntoisesti kohdatut ihmiset ratkaisevat esimerkiksi kognitiivisesti haastavia tehtäviä nopeammin ja paremmin, kuin sitä kohtaamattomat. Osa ihmisistä saa tässä kohdin hepulin, koska empatia sekoitetaan joskus sääliin ja työtulosten romahtamiseen. Kuitenkin empatia on enemmän sitä, että ymmärtää toisen tunteet ja osaa antaa toisten säilyttää kasvonsa. Tiesitkö muuten, että koettu KIIRE on yksi pahimpia myötäelämisen sekä empatian tappajia ja näkökulman kaventajia.

Empatia ja business on perinteisesti olleet kaukana toisistaan. Nyt tämän on korkea aika muuttua.

Toisin sanoen työyhteisöjen tulisi olla myötätuntoisia, hyvin organisoituja ja empaattisia, jos halutaan henkilöstön olevan haastavassa työssä tehokkaampia ja jotta he voivat tuottaa asiakaslähtöisiä palveluita.

Jos esimerkiksi ihminen on keskiössä yrityksen ulkoisessa liiketoiminnassa, sen tulee olla kokemuksellisesti myös sitä sen sisäisessä maailmassa. Ihminen on arvolatautunut olento ja tunnistaa päälle liimatut arvot,  eli jos vaatimuksissa on olla empaattinen asiakastyössä tai asiakkaalle suunnattavissa tuotteissa ja palveluissa, mutta hän ei koe työyhteisöään empaattiseksi, syntyy yksilölle ristiriita, joka pahimmillaan tappaa motivaation ja saa yksilön etsimään uutta työpaikkaa.

Empatia tottakai, sisältää myös muutamia haasteita.

Yksi niistä on se, että me kykenemme helposti olemaan empaattisia itsemme kaltaisille ihmisille tai henkilöille, jotka ovat samanlaisessa tilanteessa, kuin joissa me olemme itse olleet. Tutkimuksissa on todettu, että lähes jokainen pystyy kokemaan empatiaa toisen menettäessä jotain tai toisen kokiessa fyysistä kipua. Empatia muuttuu vaikeaksi, kun toinen kokee jotain silmillä näkymätöntä, jota ei ole itse kokenut. Eli sellainen, joka ei ole kokenut yksinäisyyttä tai masennusta, ei helposti koe empatiaa sellaista kokevaa kohtaan. Tämä on haastavaa, jos esimerkiksi yrityksen johdossa olevat henkilöt eivät osoita myötäelämisen taitoa erilaisia inhimillisiä tilanteita kohtaan, se synnyttää kysymyksen yrityksen työntekijöiden mielessä siitä, miksi heidänkään pitäisi.

Empaattinen työ, työelämä ja empaattinen johtaminen kuitenkin vaativat vaikeidenkin asioiden kohtaamista. Ratkaisuksi esitän työyhteisön ja tiimin yhteistä empatiaa. Ryhmä joka luottaa toisiinsa ja jakaa asioita, voi yhdessä löytää useita näkökulmia empatiaan ja myötäelämiseen sekä yrityksen sisäisessä, että ulkoisessa maailmassa.

Joskus empaattinen kohtaaminen ahdistaa ja ahdistuksen aiheuttajalta haluaa sulkea silmänsä; tähänkin ratkaisuksi on työyhteisö, jossa voidaan jakaa ja kannatella yhdessä työtä eteenpäin. Tiimi auttaa empatian “kestämisessä” ja ylläpitämisessä.

Herättikö tämä ajatuksia? Kaipaatko lisää empatiaa omaan työyhteisöösi? Me voimme olla apuna auttamalla teitä empatiatreeneissä, joista pääset lukemaan lisää täällä

Nina Rinne, Sitomo Oy

p. 0400 784 227 / nina.rinne@sitomo.fi

”Autamme muotoilemaan menestyviä organisaatioita.”

 

Katso myös

Designing strong & resilient organisations

Designing strong & resilient organisations

Rakennetaan yhdessä hyvää johtajuutta! Pysy kuulolla ja tilaa uusimmat muutosvinkit suoraan s-postiisi!

Onnistui!