Kulunut vuosi on saanut varmasti yhden jos toisenkin yritysjohtajan pysähtymään ja pohtimaan, mitä tehdä, kun vanhat ja tutut johtamismallit eivät tuokaan odotettuja tuloksia. Pandemian myötä moni tuttu ja turvallinen asia on ollut murroksessa ja lähes ainoa, joka on ollut pysyvää, on ollut ympäröivä epävarmuus. Mistä koostuu silloin hyvinvointia edistävä turvallisuus? Uskon, että varmuus ja vakaus kumpuavat tällöin liiketoiminnan ytimestä, arvoista ja ihmisistä, jotka yhdessä toimintasuunnitelmien ja prosessien kanssa luovat meille turvallisen rutiinin. Yksinään ne eivät kuitenkaan riitä; rinnalle tarvitaan hyvää ihmisten johtamista.
Työssäjaksaminen on aikamme suurimpia haasteita. Pandemian myötä sen rinnalle on lisäksi noussut huoli tulevasta, terveydestä ja taloudesta, jotka jokainen lisäävät ihmisten henkistä kuormitusta. Nyt jos koskaan työelämään kaivataan lisää inhimillisyyttä, tunneälyä ja toista ihmistä. Väitän, että tänä päivänä hyvinvoivaa työyhteisöä ja tuloskasvua voidaan rakentaa samanaikaisesti tunneälykkäällä johtamisella. Uskon, että tänä päivänä menestyy johtaja, joka tunnuslukuja unohtamatta kykenee olemaan empaattinen, uskaltaa kohdata ihmisen, puuttuu rohkeasti epäkohtiin ja rakentaa alati kasvun kulttuuria. Uskon, että tällainen johtaja voi myös itse hyvin.
Kohtaaminen on tapa tehdä näkyväksi ja osoittaa arvostusta
Lähes neljä vuotta sitten kirjoitin ensimmäisen kerran aidon kohtaamisen merkityksestä myynnissä ja johtamisessa. Olen aina ollut sitä mieltä, että toisen huomioiminen on osoitus arvostuksesta ja että se on myös kasvun ja kaiken kanssakäymisen perusta. Vaikka kohtaamisen voisikin lukea yhdeksi omista vahvuuksistani, olen epäonnistunut siinä yhtä monta kertaa kuin onnistunutkin. Kuinka niin? Olen nimittäin lukuisia kertoja vastannut työntekijäni kysymykseen nostamatta edes katsetta päätteeltä, joka taatusti on saanut hänet tuntemaan, ettei hänen asiansa ollut minulle tärkeä. Olen saapunut toimistolle luuri korvalla muita edes tervehtimättä, sillä ajatukseni ovat olleet puhelimen toisessa päässä. Niinä kertoina, olen tahtomattani antanut ihmisille viestin, että olen muka kiireisempi kuin kukaan muu ja että he eivät ole minulle yhtä tärkeitä kuin henkilö, jonka kanssa puhuin. Puhumattakaan siitä, monestiko olen saapunut kotiin ja jatkanut työmatkalla aloitettua puhelinkeskustelua, vaikka vastassa olivat minua päivän aikana ikävöineet tyttäret. Olipa jopa aika, jolloin lapseni leikkivät leikkiä, jossa he juoksivat leikkipuhelin korvalla ympäri kotia ja kun kysyin, mitä he oikein tekevät, kertoivat he esittävänsä minua, hetkeä, kun äiti tulee töistä. Touché!
Kohtaaminen on se hetki, jolloin molemmat osapuolet tulevat nähdyksi, kuulluksi, olemassa olevaksi ja vaikka kohtaaminen on yhä edelleen monelle kirosana, on se merkityksellistä kaikissa ihmissuhteissa vanhemmuudesta asiakassuhteisiin, täten se on tärkeä huomioida myös työelämässä.
Tunteet ovat ok, ne kertovat aitoudesta
Ihminen on psykofyysinen olento, jonka toimintaa ohjaavat tunteet ja tunteita taas oma kokemuspohjamme, tarinamme. Yksikään meistä ei ole kasvanut umpiossa ja juuri tunteet tekevät meistä ihmisen. Jos tehtäväsi on johtaa, hoitaa tai palvella ihmisiä, joudut väistämättä tekemisiin myös tunteiden kanssa, omiesi ja muiden. Siksipä on ensiarvoisen tärkeää oppia tuntemaan itsensä ja tunnistaa, mistä omat tunnereaktiot kumpuavat. Tunteet, olivatpa ne sitten positiivisia tai negatiivisia kuuluvat jokaisen elämään ja niiden ymmärtäminen auttaa meitä toimimaan ryhmässä ja voimaan myös itse paremmin.
On kyseessä sitten johtaminen tai asiakastyö, ovat tunteet ja toisen kohtaaminen kaiken toiminnan ytimessä. Miksi? Koska nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tunne on ihmiselle lähes yhtä tärkeä perustarve kuin hengittäminen. Kuulluksi ja nähdyksi tullut työntekijä on yritykselle myös taloudellisesti kannattavampi, sillä hän on itsevarmempi, rentoutuneempi, tehokkaampi, tuloksekkaampi ja sitoutuneempi, mikä heijastuu aina loppuasiakkaalle asti. Myös asiakastyössä aitous kannattaa. Tunteet ja kohtaaminen ovat siis ensiarvoisen tärkeitä työkaluja myös esim. myynnissä. Ihmisen ostopäätös pohjautuu useimmiten tunteeseen, siksi kohtaamisella ja aidolla läsnäololla myyntitilanteessa on merkitystä. Jos asia tuntuu vieraalta, pohdi, millaiselta myyjältä itse ostaisit?
Millainen on tunneälykäs johtaja?
Tunneälykäs johtaminen kumpuaa hyvästä itsetuntemuksesta. Tunneälykäs johtaja tunnistaa ja ymmärtää omia tunteitaan, tiedostaa, mistä ne tunteet kumpuavat, osaa säädellä niitä, eikä projisoi negatiivisia tunteita työyhteisöönsä. Tunneälykäs johtaja uskaltaa kohdata jokaisen työntekijänsä ihmisenä ja on valmis kehittymään myös itse. Hän tietää, että työntekijöille annettu aika, on investointi, joka maksaa itsensä monin verroin takaisin. Hän kannustaa ja tukee työntekijää epäröinnin hetkellä vahvistaen myös tämän minäpystyvyyden tunnetta. (Parppei 2018) Tunneälykkäälle johtajalle kohtaaminen on toisen ihmisen kunnioittamista ja huomioimista, vuorovaikutusta, joka rakentaa arvostusta toisen osapuolen ja hänen itsensä välillä. Se on myös vuorottain vaikuttumista, toisen tunnustamista ja itse tunnustetuksi tulemista. Tunneälykäs johtaja ei myöskään välttele ikäviä tilanteita vaan pyrkii kohtaamaan ne omaan kokemuspohjaansa reflektoiden.
En usko, että näin täydellisesti tunneälykästä johtajaa on edes vielä syntynyt ja on täysin inhimillistä, että joskus myös tunneälykkään johtajan omat tunteet läikkyvät, se ei tee hänestä vähemmän tunneälykästä, päinvastoin. Tunteensa näyttävä johtaja aito ja rohkea. Tärkeää on, miten niitä tilanteita sitten käsitellään. Sanotaan, että työyhteisössä, jossa tunteet ovat sallittuja, vallitsee myös vahva luottamus (Salonen 2017), psykologinen turvallisuus ja hyvä työilmapiiri.
Voiko suomalainen terveydenhuolto hyötyä tunnetaidoista?
Alati muuttuva toimiala, väestön ikääntyminen ja jatkuva työn kuormituksen lisääntyminen haastavat terveydenhuollon parissa työskentelevien hyvinvointia joka päivä. Tästä syystä lähdin vuosi sitten pohtimaan, voisiko tunne- ja vuorovaikutustaidoista olla hyötyä myös terveydenhuollon hyvinvoinnin edistämisessä. Olen urani aikana onnistunut osoittamaan, miten tunnetaitoinen johtaminen on edistänyt ihmisten hyvinvointia ja luonut kestäviä tuloksia alalla kuin alalla, joten uskoin ja uskon yhä vahvasti tunnetaitojen vaikuttavan positiivisesti myös terveydenhuoltoon. Medikumppani onkin selvittänyt tunnetaitojen merkitystä terveydenhuollossa jo vuoden ajan.
Kysyimme tammikuussa järjestetyillä Lääkäri2020-päivillä Helsingissä, millainen on lääkäreiden mielestä hyvä johtaja. Valtaosa yli 600 vastanneesta lääkäristä tai lääketieteen opiskelijasta koki, että hyvä johtaja on empaattinen, puuttuu epäkohtiin, tukee, kannustaa ja ohjaa työyhteisöä kollegiaaliseen toimintamalliin. Nämä kaikki piirteet viittaavat tunnetaitoiseen nk. transformationaaliseen johtajaan. Lääkärit siis toivovat johtajansa olevan tunnetaitoinen. Kyselyiden mukaan myös potilaat odottavat lääkärinsä olevan empaattinen. Tunne- ja vuorovaikutustaidoille on siis kysyntää terveydenhuollossa. Näitä taitoja on hyvä harjoitella ja kehittää ja vaikka harjoittelu kuuluukin jo osaksi lääkäriopintoja, ei näitä taitoja voi koskaan opetella liikaa.
Tunnetaitojen tiedetään edistävän myös yksilön omaa hyvinvointia ja työssäjaksamista, siksi koenkin äärettömän tärkeäksi, että näitä taitoja kehitetään säännöllisesti, myös terveydenhuollossa. Medikumppani Oy tarjoaakin ainoana henkilöstöpalveluyrityksenä Suomessa potilaan kohtaamiseen liittyvää valmennusta kaikille lääkäreille; niin Medikumppanin omille kuin kaikille muillekin valmennuksesta kiinnostuneille. Potilaan kohtaamisen lisäksi valmennusten tavoitteena on edistää lääkärin omaa hyvinvointia ja työssäjaksamista. Ensimmäiset valmennukset pilotoitiin nyt lokakuun alussa ja suuren suosion ja kiitoksen saaneet valmennukset saavat jatkoa jo joulukuussa. 100% valmennuksiimme osallistuneista lääkäreistä suosittelisi koulutusta toiselle lääkärille ja sanoipa eräs osallistujista, että jokaisen lääkärin tulisi käydä tämä valmennus läpi, oman hyvinvointinsa tähden. Näitä valmennuksia voi meiltä nyt myös tilata omaan työyhteisöönsä.
Voin siis todeta, että tunnetaidoista on varmasti hyötyä alasta riippumatta. Ne taidot rakentavat tulosta, siltaa ihmisten välille ja edistävät meidän jokaisen hyvinvointia.
Teija Koskinen on tunneälykäs johtaja, jota inspiroivat tuloskasvun rakentamisen lisäksi ihmiset. Teija on toiminut esimiesroolissa toistakymmentä vuotta, jonka aikana toimialat ovat vaihdelleet finanssialasta, IT-alaan. Tällä hetkellä Teija toimii suomalaisen terveydenhuollon henkilöstöpalveluyrityksen Medikumppanin toimitusjohtajana. Teijan sanoin yksi asia on yhdistänyt kaikkia työtehtäviä – Tuloskasvu ja työhyvinvointi on rakennettu tunneälykkäällä johtamisella.
Lähteet:
Aro, A. (2018) Työilmapiiri kuntoon. Alma Media
Parppei, R. (2018) Tee, toimi, saa aikaan – Kehitä ja johda toimeenpanoa. Alma Media
Salonen, E. (2017) Intuitio ja Tunteet johtamisen ytimessä. Alma Media
