Vuoden päätteeksi tehdään usein monenlaisia yhteenvetoja ja tilinpäätöksiä. Miltä sinun vuotesi johtajana näyttää? Minkä arvosanan antaisit itsellesi? Entä miten onnistuit kollegana ja työkaverina?
Olin valmentamassa psykologisesta turvallisuudesta ryhmää, jossa oli mukana henkilöitä, jotka olivat tehneet esihenkilötyötä jo vuosikymmenten ajan. Valmennuksen päätteksi yksi osallistuja tiivisti tunnelmiaan jotenkin näin:
”Olen aina ajatellut, että olen hoitanut hyvin esihenkilön tehtävääni, mutta tämän valmennuksen perusteella heräsi ajatus, että olenko sittenkään ollut niin tasapuolinen kuin kuvittelin”.
Yhdysvaltalainen tutkija Timothy R. Clark huomasi tutkimuksessaan, että psykologinen turvallisuus kehittyy vaiheittain. Ensin meidän pitää tuntea kuuluvamme joukkoon ja kokea, että moninaisuus nähdään mahdollisuutena ja meistä jokainen on osa sitä valtavaa potentiaalipoolia. Sen jälkeen uskaltaudumme antautua yhdessä oppimiselle. Me kaikki yhdessä! Emme ole oppimisen edessä eri asemissa, vaan jokainen voi laajentaa omaa näkemystään omasta roolistaan ja työvuosien tuomasta kokemuksesta huolimatta. Vasta kun ymmärrämme, että toisiltamme oppimalla voimme onnistua yhteisessä tavoitteessa, pääsemme etenemään psykologisen turvallisuuden kolmannelle portaalle: aitoon yhteistyöhön. Sinun tehtäväsi on kokonaisuuden kannalta aivan yhtä merkityksellinen kuin minunkin.
Viimeisenä portaana psykologisen turvallisuuden kehittymisessä tulee vaihe, jossa uskallamme olla eri mieltä ja tuoda pöytään rohkeitakin ajatuksia uudistuksista sekä toisin tekemisistä. Uskaltaudumme kilvoittelemaan toinen toisillemme luomaamme turvaan nojaten. Tämä turva kantaa kyllä. Juuri minun ääneni halutaankin kuulla.
Psykologisen turvallisuuden kuuluvin ääni on tällä hetkellä kenties Harvardin yliopiston tutkija Amy Edmondsonilla. Sitomo on osallistunut kuluneen syksyn aikana Edmondsonin psykologisen turvallisuuden Fearless Organization -mittauksen sertifiointiohjelmaan. Siinä psykologisen turvallisuuden elementit on sanoitettu seuraavasti: inkluusio ja diversiteetti, asenne riskeihin ja epäonnistumisiin, halu auttaa sekä avoin keskustelu.
Miten siis olet onnistunut tänä vuonna?
Oletko osoittanut, että sinun seuraasi jokainen kelpaa juuri sellaisena kuin on? Oletko halunnut nähdä toisen potentiaalin? Päätitkö olla tuomitsematta vaikka tilanteessa olisi ollut helpompi valita omien ajatusten samankaltaisuus?
Uskalsitko sanoa ääneen, tai edes ajatella itseksesi ”taisin olla väärässä”. Tai pääsitkö tutustumaan uuteen näkökulmaan ja toteamaan ”tuota en ollut koskaan tullut ajatelleeksikaan. Kiitos, kun jaoit ajatuksesi!” ?
Pysähdyitkö ajattelemaan, miten paljon tarvitaan eri tehtävien täyttäjiä, jotta yhteiseen maaliin pelaaminen on ylipäätään mahdollista vai keskityitkö vain omaan peliisi? Nostitko pudonneen pallon takaisin pöydälle, kun kaverilta ote lipsahti tai juhlitko toisen onnistumista tuntematta katkeruutta? Pyysitkö apua, kun huomasit puristavasi mailaa ja keskittyväsi vain omaan suoritukseesi muut unohtaen? Uskalsitko olla hiljaa ja kuunnella mitä muilla on sanottavaa? Rohkaisitko mielesi ja sanoit sen, mitä olet aiemmin jättänyt sanomatta?
Psykologinen turvallisuus on päivittäisiä valintoja toimia oikein muita ja itseä kohtaan. Kun me huomaamme toisemme ja itsemme – arvostamme ja kuuntelemme – tulee menestys sen mukana. Menestys syntyy turvasta. Ei toisinpäin.
__
Kristiina Aatsinki, Coach & Culture Designer
kristiina@sitomo.fi, +358 40 733 2154
