Tehokkaan tiimityöskentelyn avaimet

Kirjoittaja: Anna-Maija Siren

Jos haluat mennä nopeasti, mene yksin. Jos haluat mennä pitkälle, mene yhdessä.

Hei sinä työtä pelkäämätön, nopea, tehokas ja todellinen alasi asiantuntija – tule meille töihin, sinua tarvitaan!
Aika houkutteleva ja yksilön osaamista hivelevä lause. Olisinko juuri minä se, jolla on tuota kaikkea ja miten hyvältä tuntuu, että ehkäpä juuri minua tarvitaan? Huh. Entä, jos en täytä noita odotuksia – miten minulle sitten käy?  

Rekrytoinneissa painottuu tietysti ja aivan oikeutetusti yksilön osaaminen kyseiseen tehtävään. On toki tärkeää, että työntekijöillä on riittävä osaaminen ja että he vastaavat työnantajan odotuksia suhteessa työtehtäviin.  
Pelkkä yksilön kyvykkyys ei kuitenkaan riitä tehokkaan tiimin muodostumisessa ja tiimin toiminnassa. Se, että tiimi on täynnä alansa huippuja, jotka keskittyvät omaan osaamiseen ja huipputuloksen saavuttamiseen, ei vielä tee tiimistä tehokasta. Päinvastoin – tiimi saattaa ”kompastua” yksilöiden keskinäiseen kilpailuun tai ymmärtämättömyyteen yhteisestä tavoitteesta. Tällaisista tiimeistä on monta esimerkkiä vaikkapa urheilujoukkueiden maailmasta, mutta yhtäkaikki – sama ilmiö on näkyvissä missä tahansa tiimissä, joka on täynnä yksilöitä, mutta ei tiimin jäseniä.  

 

Tehokkaat tiimit syntyvät kohtaamisissa ja säilyvät elinvoimaisina turvan sekä rohkeuden avulla

Toimiva tiimi on aina enemmän kuin sen muodostavat yksilöt. Haaste rekrytoinnin jälkeen onkin siinä, miten tiimin jäsenille varmistetaan riittävästi kohtaamisia ja miten tärkeänä jokainen tiimin jäsen tiimiä pitää.  

Esihenkilöiden ja johtajien ymmärrys tehokkaasta tiimistä on avain, kun tiimiä muodostetaan ja sitä kehitetään. Tiimin toimintaa ei voi kuitenkaan sysätä vain esihenkilöiden ja johdon vastuulle, vaan jokaisella tiimiläisellä on oma keskeinen osuutensa tiimin toiminnassa. Se, että tiimiläisille syntyy kokemus siitä, että olemme me emmekä vain minä, sinä ja hän, on tehokkaan tiimin kivijalka.  

Tehokas tiimi ei ole synonyymi sille, että keskitytään vain tehokkaaseen tekemiseen. Tehokas tiimi saavuttaa tehokkaan tekemisen sen myötä sen, että tiimiläisille on muodostunut yhteinen käsitys ja sen jälkeen yhteinen halu toimia parhaalla mahdollisella tavalla yhteiseksi hyväksi. Tämän vuoksi tehokas tiimi tarvitsee riittävästi myös leirinuotio-hetkiä eli niitä hetkiä, jolloin tiimiläisillä on lupa ja mahdollisuus keskittyä toisiin tutustumiseen sekä yhteisen ymmärryksen löytymiseen ja sen kasvattamiseen. Näiden hetkien mahdollistaminen on johdon vastuulla. Hetkiin sitoutuminen on jokaisen tiimiläisen vastuulla. Tätä siis tarkoitan sillä, että kaikilla on keskeinen osuus tiimin toiminnassa. 

Sen jälkeen, kun yksilöistä on muodostunut me, tarvitaan turvaa ja rohkeutta, jotta tiimi voi kehittyä tehokkaaksi ja samalla kertaa avoimeksi myös uusille tiimin jäsenille. Rohkea tiimi luo turvaa ja turva luo rohkeutta. Aikamoinen oravanpyörä, joka ikävimmillään saattaa kääntyä niin, että turvattomuus luo pelkoa ja pelko turvattomuutta.  

Rohkea tiimi rakentuu yksilöistä, jotka ovat halukkaita sitoutumaan yhteiseen toimintaan ja yhdessä oppimiseen. Yhdessä oppimista ei voi kuitenkaan tapahtua ilman riittävää turvallisuuden tunnetta, koska oppimiseen liittyy ajatus siitä, että emme tiedä riittävästi. Jos yksilöllä on tunne, että tiimin menestys nojaa hänen asiantuntijuuteensa, voi olla vaikea todeta, että tarvitsee lisää oppimista. 

Sitomolta on juuri ilmestynyt uusi opas rohkeaan tiimiin liittyen ja oppaassa rohkea tiimi kuvataan näin; 

Rohkea tiimi on tiimi, jossa  

  • erilaisuus nähdään rikkautena  
  • jokainen saa toimia vahvuuksiensa pohjalta  
  • avun pyytäminen ja antaminen on luontaista  
  • jokainen ymmärtää oman roolinsa yhteisen toiminnan edistämiseksi  
  • osataan katsoa asioita eri näkökulmista ja tarvittaessa haastaa totuttuja ajatus- ja toimintamalleja.  

 

Tiimin turvallisuus pohjautuu paitsi rohkeuteen, myös empatiaan ja sen mukana tuomaan turvallisuuden tunteeseen. Jos tiimissä on riittävästi empatiaa eli myötätuntoa, jonka tiimin jäsenet tiimiin tuovat, on tiimissä mahdollista myöntää osaamattomuutensa tai virheensä. Vaikka meillä olisi rohkeutta virheiden myöntämiseen, emme sitä lähtökohtaisesti tee, jos meillä on oletus siitä, että en tule ymmärretyksi ja hyväksytyksi virheiden sanottamisen jälkeen. Ihmisen tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja ennen kaikkea osaksi ryhmää on perustarve, joka yleensä ajaa ohi rohkeuden. Tämä selittää myös sen, miksi yksilöiden voi olla vaikea ottaa hankalia asioita esille ryhmässä, vaikka he samoja asioita kertoisivat esimerkiksi esihenkilöilleen tai vaikkapa työnohjaajalle.  

Empatia on taito, jota voi harjoittaa niin jokainen tiimin jäsen erikseen kuin yhdessä tiimilläkin. Ei siis ole hätää, vaikka nyt tuntuisi siltä, että empatia ei ole tiimissä tai itsessä vahvasti näkyvissä.   

Miia Paakkanen Helsingin yliopistosta tutkii myötätuntoa työelämässä ja hän on listannut empatian vaikutuksia seuraavasti; 

  • Hyvinvointi 
  • Muutoskyvykkyys 
  • Yhteistyö 
  • Asiakaspalvelun laatu 
  • Innovatiivisuus 
  • Oppiminen 
  • Työn imu 
  • Työntekijöiden sitoutuneisuus 
  • Työn merkityksellisyys 
  • Taloudellinen kannattavuus 

Aika huikeita vaikutuksia empatialla on, vai mitä?
Empatia tuo siis tiimiin kyvyn ymmärtää toista, tunteen siitä, mitä toinen tiimiläinen voi tuntea sekä halun tehdä tiimiläisten ja sitä kautta koko tiimin eteen asioita. Empatia heijastuu samoin myös asiakkuuksiin päin, kuten Paakkasen listauksesta hyvin voi huomata. Empatian lisäksi tiimi ja tiimiläiset tarvitsevat itsemyötätuntoa, joka mahdollistaa sen, että tiimi ei lamaannu empatian alle vaan kykenee armollisuuteen tiimiä ja tiimin jäseniä kohtaan. Ja niin kuin empatia, myös itsemyötätunto on taito, jota voi harjoitella.  

Tehokkaan tiimin avaimet ovat siis kohtaaminen, turva ja rohkeus sekä empatia tiimissä! Ja tietysti sitten on se arki, joka haastaa näitä kaikkia osa-alueita. Oletan, että ei ole yhtään tiimiä, jossa avaimet eivät välillä olisi hukassa. Se, miten avainten etsintä käynnistyy ja kenen vastuulla etsintä on, kuvastaa sitä, miten turvallisesta ja tehokkaasta tiimistä on kyse. Jos avainten etsijä jää yksin tehtävänsä kanssa, käy niin, että avaimet pysyvät hukassa ja avainten etsijä saattaa lähteä etsimään avainten sijaan uutta tiimiä. Pidetään siis huolta siitä, että näin ei käy vaan uskalletaan tiimeissä lähteä kohti turvallisuutta, rohkeutta ja empatiaa! 

Jos tehokkaan tiimin teemat kiinnostavat, käy lataamassa Sitomon sivuilta meidän uusin opas, Rohkean tiimin käsikirja.

__

Anna-Maija Siren, Työnohjaaja & valmennuskonsultti
anna-maija@sitomo.fi, 040 820 7707

Jaa kirjoitus:

Designing strong & resilient organisations

Rakennetaan yhdessä hyvää johtajuutta! Pysy kuulolla ja tilaa uusimmat muutosvinkit suoraan s-postiisi!

Onnistui!