Johtamisen teemat ovat monessakin mielessä juuri nyt kovin ajankohtaisia. Yle uutisoi 8.2.2024 siitä, miten työnantajat ovat ihmeissään nuorten, z-sukupolven, työntekijöiden vaatimusten osalta. Nuorille ei uutisen mukaan riitä pelkästään hyvä palkka, vaan työnantajan arvojen tulee vastata nuoren työntekijän arvoja. Arvojohtajuudesta on keskustelu paljon myös viimeisten viikkojen aikana, kun Suomessa oli käynnissä presidentinvaalit. Vaalitenteissä ja kampanjoissa on puhuttu niin ulko- ja turvallisuusasioiden johtamisesta kuin arvojohtamisesta. Keskusteluita on leimannut ajatus jämäkästä ja maltillisesta johtajuudesta unohtamatta inhimillisyyttä. Tätä aikaa hallitsee epävarmuus ja nopea muutossyklisyys ja juuri tällaisessa ajassa me tarvitsemme vakaata sekä turvallisuuden tunteen vahvistavaa johtamista. Seuraavalla presidentillä on heti kädet täynnä työtä ja tarvitaan iso määrä sisäistä motivaatiota, uskoa itseen sekä laajaa tukea, jotta johtamisessa voi onnistua. Vain todella harvoista meistä tulee presidenttiä, mutta aika moni saattaa työkseen johtaa joko isompaa tai pienempää organisaatiota ja kohdata jo nyt – mutta erityisesti tulevaisuudessa – työntekijöitä, jotka vaativat johtajalta arvojohtamista, kykyä empaattiseen kohtaamiseen, luottamuksen ja selkeyden vahvistamista sekä epävarmuuden sietämistä toivoa menettämättä.
Millainen käsitys sinulla on omasta johtajuudestasi? Miksi oikeastaan johdat? Kysymys on tärkeä paitsi ymmärtääksesi työtäsi paremmin myös siksi, että ymmärrät itseäsi paremmin.
Elina Auvinen on väitöskirjassaan (2023) tutkinut johtamismotivaation vaikutusta johtajien työuraan ja työssä menestymiseen sekä työssä jaksamiseen. Johtamismotivaatiot on jaettu sisäisiin sekä ulkoisiin syihin ja näillä tarkoitetaan sitä sitä, mistä kumpuaa motivaatio johtamistyölle. Sisäisinä syinä voi olla esimerkiski halu olla vaikuttamassa asioihin tai halu mahdollistaa työnteko parhaalla mahdollisella tavalla. Jos johtaja on päätynyt johtamistehtäviin vaikkapa siksi, että se kuuluu osaksi muita työtehtäviä ja on näin ikään kuin välttämätön paha, on tämä ulkoinen syy. Ulkoinen syy voi olla myös se, että johtajaa on ehdotettu johtamistehtäviin ja hän on sen vastaanottanut ilman syvempää pohdintaa siitä, miksi johtaa. Tällöin kyse voi olla siitä, että johtaja-status merkitsee enemmän kuin se, mitä johtamisella voidaan saavuttaa. Mielenkiintoista – vaikkakin kovin ymmärrettävää – Auvisen tutkimustuloksissa on se, että johtajan sisäiset, omaa toimijuutta kuvaavat syyt heijastivat johtajien sekä hänen työntekijöidensä parempaa hyvinvointia. Kun taasen ulkoiset, toimintaympäristöstä kumpuavat syyt vaikuttivat johtajien korkeampaan työuupumukseen ja työntekijöiden matalaan työn imuun. Ei siis ole olleenkaan se ja sama, millaisena johtaja tehtävänsä kokee ja miksi tehtävässään toimii. On tärkeä ymmärtää, että johtaminen on työtehtävä, jolle tulisi mahdollistaa riittävästi aikaa, koska se on koko organisaation etu.
Mikä auttaa sisäisen johtamismotivaation vahvistamisessa?
Tähän löytyy monenlaisia työkaluja ja varmasti kaikissa niissä on hyviä elementtejä. Uskon, että peilaamalla omaa johtajuutta rohkeuden taitojen kautta, pääset jo pitkälle. Tämä ehdottamani tapa vaati tosin uskallusta tarkastella itseään myös niiden haasteiden ja kipukohtien kautta, joita mieluimmin saattaa vältellä. Kuitenkaan ”et voi antaa toisille sitä, mitä sinulla ei ole” – eli toisin sanoen, et voi johtajana olettaa, että kollegasi ja työntekijäsi osoittaisivat haasteitansa sinulle, jos he kokevat, että niille ei ole sijaa tai ymmärrystä. Ja toisaalta, jos sinulla on liiaksikin ymmärrystä, mutta ei juurikaan keinoja toimia empaattisen jämäkästi voi olla, että uuvutte kaikki.
Rohkea johtajuus voi olla avain sisäisen johtamismotivaation vahvistumiselle, koska se tuo näkyväksi ymmärrystä omasta toimintatavasta, arvoista, luottamuksen rakentamisesta sekä psykologiseen turvallisuuteen vaikuttamisesta. Rohkeus on oikeastaan mindset, joka mahdollistaa niin pienten kuin isojenkin tavoitteiden saavuttamisen. Rohkeus auttaa viemään vaikeitakin asioita eteenpäin, koska rohkeana johtajana sinun ei tarvitse tehdä kaikkea yksin!
Tässä on yksi kiteytys siitä, mitä rohkea johtajuus on;
- Ihmisenä toiselle ihmiselle olemista → johtajana ymmärrän, miten pidän yllä yhteyttä ihmisiin.
- Selkeyttä, avoimuutta ja aitoutta sekä vastuunottoa omista teoista → johtajana kykenen toiminaan jämäkästi ja luottamusta vahvistavasti.
- Omista rajoista kiinni pitämistä toisia kunnioittaen →johtajana osoitan sitä, mikä on ok ja hyväksyttävää.
- Eteenpäin katsomista eilisen epäonnistumiset opiksi kääntäen → johtajana sallin epäonnistumisia ja näen ne mahdollisuuksina oppia. Johtajana kerron myös omista epäonnistumisista.
- Tässä hetkessä elämistä → johtajana olen läsnä tässä hetkessä, vaikka johtamisen yksi ydintehtävä onkin tulevaisuuteen katsominen.
Jos sinua mietityttää oma tapasi johtaa tai kaipaat johtamiseen uusia näkökulmia, ota yhteyttä ja jutellaan yhdessä siitä, mitä rohkea johtaminen sinulle ja teille voi tarkoittaa!
__
Maikku Siren, Head of Product, Coaching & Professional Guidance
+358 40 820 7707, maikku@sitomo.fi
