Olet saattanut kuulla kysymyksen: mitä tekisit, jos et pelkäisi? Minua tuo kysymys on aina häirinnyt ja kieltämättä myös ärsyttänyt. Pelko on terve tunne, jolla on tärkeä tehtävä suojella meitä vaaroilta. Ymmärrän kyllä, että joskus pelko sitoo meitä väärällä tavalla ja estää esimerkiksi oppimista sekä uuden kokeilua. Pahimmillaan tällöin pelon takana on turvattomuutta tai häpeää, joka kaipaa tulla kohdatuksi ennen kuin rohkeus voi vallata alaa.
Vaikka pelkoa kunnioittaisi tunteena, ei sille silti tarvitse antaa liikaa valtaa. Jos opimme havaitsemaan, mikä on pelon juurisyy, voimme löytää keinoja vastata pelkoon rohkeudella. Jos annamme erilaisten pelkojen kasvaa liian suuriksi, elämä voi jäädä elämättä. Sen seurauksena moni kokemus kokematta ja potentiaalimme saavuttamatta.
Toisaalta rohkeuden toisessa ääripäässä on uhkarohkeus. Uhkarohkeus voi hämärtää näkökykyämme siten, ettemme näe ilmiselviä riskejä tai suhtaudumme niihin välinpitämättömyydellä. Pahimmillaan päädymme tekemään tekoja, jotka hajottavat niin itseämme kuin muita. Uhkarohkeus on itsekkyyttä.
Työyhteisöissä niin pelko kuin uhkarohkeus ovat ongelmallisia ja tuottavat epätoivottuja tuloksia. Toisaalta rohkeus ei voi olla vain yksilön vastuulla, koska silloin rohkeuden tavoittelusta voi tulla ahdistava taakka ja se voi johtaa riittämättömyyden tunteeseen. Rohkeus ei voi olla vaatimus, vaan sitä kannattaa lähestyä samalla tavalla kuin luovuutta – kukaan ei ole pakotettuna tai uhan alla luova, vaan luovuus syntyy vapaudesta ja turvasta. Samoin rohkeudelle voi luoda hedelmällistä kasvualustaa kehittämällä organisaation psykologista turvallisuutta. Organisaation turvallisuuteen puolestaan voi jokainen vaikuttaa omilla teoillaan.
Vaikka rohkeus ei voi olla vaatimus, ei sitä voi myöskään ulkoistaa muille. Jos haluamme kehittää kykyämme oppia, kehittää ja innovoida, on meidän hyödynnettävä rohkeuttamme. Muutoksetkin syntyvät rohkeudesta. Usein toivomme, että joku sanoisi jotain, tekisi päätöksen tai linjaisi asiasta. Mutta mitä voisikaan tapahtua, jos uskaltaisimme avata keskustelun, ehdottaa tai kokeilla jotain uutta? Voisiko organisaatiossamme olla tilaa ja turvaa etsiä sekä kokeilla parempia toimintamalleja ja yhteistä hyvää? Mitä voisi tapahtua, jos olisimme itsemme ja toistemme puolella?
Rohkeus ei ole vain joidenkin etuoikeus, vaan niin työyhteisöissä kuin muuallakin, me kaikki kohtaamme tilanteita, joissa voimme valita joko käyttää rohkeuttamme tai sivuuttaa nämä mahdollisuudet. Silloinkin, kun emme itse ole tekemässä rohkeita tekoja, voimme olla rakentamassa turvallista ympäristöä muille olla rohkeita. Turva ja rohkeus eivät ole toistensa vastakohtia, vaan niistä syntyy toisiaan vahvistava pari.
Siten, en kysykään sinulta, mitä tekisit, jos et pelkäisi vaan mitä tekisit, jos olisit rohkea?
Ensiaskeleet kohti rohkeaa ja oppivaa pääset ottamaan lataamalla Sitomon tuoreimman oppaan, Rohkean tiimin käsikirjan klikkaamalla tästä.
__
Outi Stüber, Coach & Learning Designer
outi@sitomo.fi, +358 40 159 0111
