“Mitä tarkkaan mitä sanot”, on tuttu ohje monelle suomalaisella johtajalle. Sama lause nousi esiin syksyn Brave New Leader™valmennuksessa, kun keskustelimme haavoittuvuudesta ja sen roolista muutoksen johtamisessa. 

Kun otsikon lauseen omaksuu siten, että sanomisiaan miettii aina tarkkaan, riskinä on, että menettää yhteyden toiseen ihmiseen. Tai pahimmassa tapauksessa aito yhteys ei koskaan pääse edes syntymään. Jos aina vain puhuu huolella harkittuja asioita ja tietyltä etäisyydeltä, omat panssarit kasvavat vuosien saatossa luottamuksen tielle.  Ajatellaan ehkä, että asiapitoisessa keskustelussa on turvallisempi pysyä; silloin uskoo pelaavansa varman päälle. Näin ehkä onkin, mutta samalla pelaa itsensä myös suoraan ohi toisen sydämen, kun ei uskalla antautua ja raottaa itseään toiselle.

Näytä oma haavoittuvuutesi ja tiedän että voin luottaa sinuun  

Samaan aikaan kun tutkimuksissa tiedetään, että oman haavoittuvuuden näyttäminen on yksi parhaista tavoista rakentaa luottamusta, moni johtaja kamppailee sen kanssa, miten lopulta avata itseään toisille ilman että oma uskottavuus kärsii. He miettivät, mitä uskaltaa kertoa ja miten suhtautua keskeneräisiin asioihin ja niistä viestimiseen henkilöstölle. Toden totta johtaja miettii viikoittain sanojaan, sitä mitä uskaltaa ja mitä ei uskalla kertoa.

Haavoittuvuus ei kuitenkaan läheskään aina ole sitä, mitä me kuvittelemme sen olevan. Joskus näkee, että johtajat erehtyvät haavoittuvuuden nimissä kertomaan liikaa henkilökohtaisia asioita ja paljastamaan itsestään vähän liikaakin, pyrkiäkseen luomaan yhteyttä tiimiin ja rakentamaan luottamusta heidän kanssaan. Tämä voi kuitenkin epäaidolta ja on haitallistakin, luottamus kun ei synny näin. Haavoittuvuus on todellakin haastava yhtälö, mutta silti ihan mahdollinen; moni rohkea johtaja onnistuu kohtaamaan haavoittuvuutensa asioita käsitellessään, mutta samalla he paljastavat lopulta itsestään melko vähän.   

 Haavoittuvuus on turvallisen tilan rakentamista

Mitä haastavampi tilanne organisaatiossa on kyseessä ja mitä epävarmemmassa ympäristössä teemme töitä, sen tärkeämpää on istua alas ja käydä asioista suoraselkäisesti yhdessä läpi. Suoraan päin meneminen on haavoittuvaista, väistäminen ja välttely on pelkuruutta.

Yksi esimerkillinen lähestymistapa haavoittuvaisten keskustelun käymiseen voisi olla vaikka seuraava:

”Muutokset tapahtuvat nopeasti ja tiedän että asiat nostavat meillä ahdistusta pintaan, minullekin, ja sen työstäminen on vaikeaa. On vaikeaa olla viemättä murheita kotiin, on vaikea olla murehtimatta ja on täysin luonnollista haluta löytää joku, jota syyttää. Minä kerron teille tulevista muutoksista heti kun voin. Sillä välin, toivoisin että voisimme yhdessä keskustella miten suhtaudumme meneillään oleviin muutoksiin ja siihen liittyvään epävarmuuteen.”

 Voit johtajana kysyä ja pyytää tiimiäsi määrittämään yhdessä:

  • Miltä minulta tuleva tuki näyttää?
  • Mihin kysymyksiin voin yrittää vastata?
  • Onko liikkeellä joitakin sellaisia asioista, joiden todenperäisyyden haluaisitte tarkistaa kanssasi?

 Sanoittamalla näin tunteita ja kysymällä mitä ihmiset tarvitsevat tunteakseen olonsa kuulluksi, arvostetuksi ja turvalliseksi, pystytte tiimissä ylläpitämään muutoksen keskelläkin sellaista yhteyttä, jolla varmistetaan laadukas. Ja sellaiset työn tulokset, joista voitte vaikka olla ylpeitä, poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta. Samalla luotte käytännön tasolla psykologista turvallisuutta, jolla estetään epävarmuudessa usein pintaan nousevaa haitallista käytöstä: tuomitsemista, neuvojen antamista pyytämättä, toisten keskeyttämistä sekä asioiden jakamista tiimipalaverien ulkopuolella. Satsaamalla perinpohjaisiin ja suoriin keskusteluihin, ihmiset saavat kaipaamansa tukea; kuuntelemista, kiinnostuksen osoittamista rehellisyyttä ja luottamusta, asioita jotka lisäävät sitoutumista ja osallistumista uuden luomiseen.

Olisiko aika jalostaa mieti tarkkaan mitä sanot – ohjetta nykypäivään ja ohjata kysymään; mieti tarkkaan millaista tunnetta synnytät, luodaksesi psykologisesti turvallista ilmapiiriä? 

Riikka Seppälä 

Riikka.seppala@sitomo.fi, puh. 050 371 2000 

SITOMO I Designing strong & resilient organizations 

 

Designing strong & resilient organisations

Designing strong & resilient organisations

Rakennetaan yhdessä hyvää johtajuutta! Pysy kuulolla ja tilaa uusimmat muutosvinkit suoraan s-postiisi!

Onnistui!