Mitä ihmettä meillä oikein tapahtuu? – Kärjistyneet tilanteet organisaatioissa ja tiimeissä

Kirjoittaja: Sanna Miettinen

”En halua osallistua tiimipalavereihin, koska niissä on niin ahdistava ja negatiivinen ilmapiiri.”
”Ei täällä mikään koskaan muutu.” ”Tiimiläiset ei kanna vastuuta.”
”Kiire ahdistaa, eikä minua muutenkaan voisi vähempää kiinnostaa.”
”En oikein luota, että johto tekee, mitä sanoo. Ei ne tajua mitään, mitä me täällä arjessa tehdään.” 

Nämä ovat tyypillisiä tilannekuvauksia organisaatioiden ja tiimien arjesta, joissa koetaan, ettei enää omin voimin selvitä. Pääsääntöisesti tällöin tilanne on kehittynyt pikkuhiljaa pienistä puroista kasvaen joenuomaksi. Valitettavan usein kiireisen arjen keskellä havahdutaan tilanteen vakavuuteen vasta, kun koski pauhaa kunnolla. 

Kun tilanteita lähdetään selvittämään, viestin johdolle aina nämä top 3 seikkaa: 

  • Ristiriidat ja tai kärjistyneet tilanteet johtuvat harvoin vain yhdestä tekijästä, henkilöstä tai asiasta. Tilanteessa on usein kysymys paljon laajemmasta kokonaisuudesta.
  • Ihmisen toiminnalla on aina ”mieli” eli syy ja peruste sille, miksi he toimivat tai käyttäytyvät niin. 
  • Kärjistyneisiin tai tulehtuneisiin tilanteisiin ei ole olemassa pikaratkaisuja, vaan kysymyksessä on prosessi, joka edellyttää kaikilta osapuolilta kovaa työtä ja aikaa. 

Millaisia syitä tilanteen taustalta löytyy? 

  1. Tilanteen juurisyyt löytyvät historiasta ja kulttuurista. Tilanteen taustalla saattaa olla toiminnassa tehty muutos, jolla on pyritty tehostamaan organisaation tai tiimien toimintaa. On saatettu esimerkiksi liittää pienempiä tiimejä yhdeksi isommaksi ja samalla työnkuvissa on tehty muutoksia. Jos muutosjohtaminen eli ennen kaikkea ihmisten mukaan ottaminen, kuuleminen ja ymmärryksen varmistaminen ovat jääneet vähäiseksi tai tekemättä, on tiedossa ongelmia myöhemmin.
    Myös eri tiimeissä vallitsevat kulttuurit, kuten muun muassa jaetut asenteet, arvot, uskomukset, toimintatavat, tavoitteet ja käytännöt törmäävät yhdistymistilanteissa. Kulttuurin merkitys ja vaikutukset työn tekemiseen unohtuvat helposti muutosmyllerrysten keskellä. 
     
  2. Toimintaympäristössä tapahtuvia asioita ei voida ohittaa, kun puhumme organisaatioiden arjesta. Viimeiset pari vuotta ovat osoittaneet meille konkreettisesti, kuinka paljon esimerkiksi korona asetti aivan uudenlaisia vaatimuksia organisaatioiden toimintaan ja haastoi ihmisiä omaksumaan nopeasti uudenlaisia toimintatapoja. Tämän vuoden aikana on nähty myös Ukrainan sodan vaikutukset sekä ihmisten turvallisuuden tunteeseen että talouden tasapainoon kohonneina elinkustannuksina. Nämä ovat merkittäviä haastavia tekijöitä niin organisaatioiden toiminnan, kuin yksilöihin henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta. 

  3. Johtaminen on monessa organisaatiossa suuressa murroksessa. Ihmisyyden osaamiselle on huutava kysyntä ja esimerkiksi monet esihenkilöt kokevat työn muuttuneen yhä enenevissä määrin ihmisiin liittyviin ilmiöihin. Oleellinen kysymys on; löytyykö ihmisten johtamiselle aikaa vai meneekö kaikki aika tulipalojen sammutteluun ja eteen tulevien asioiden reagoimiseen?

  4. Arjen havaintoni tiimeistä on, että yhdellä tai kahdella henkilöllä saattaa olla jaksamiseen liittyviä haasteita. Yhdellä tiimiläisistä voi olla asenneongelmia, joka saattaa johtua urapettymyksistä tai havainnosta, että ala tai työtehtävä on väärä. Tämänkaltaiset kokemukset saattavat yhdistää tiimissä työskenteleviä ihmisiä ja pian koko tiimistä voi välittyä virheellinen kuva, että kaikilla ovat asiat huonosti. 

  5. Yksilön kohdalla asiat ovat monisyisiä. Monilla voi olla illuusio siitä, että on omat 100% voimavarat työhön ja omat 100% voimavarat muuhun elämään – tämä ei ole kuitenkaan totta. Meillä kaikilla on parhaimmillaan vain 100% voimavaroja. Jaksamiseen liittyvät haasteet kumpuavat usein sekä muusta elämästä että työstä. Myös osaaminen ja työuran vaihe voivat olla selittäviä tekijöitä tilanteen kärjistyessä.   
     

Mitä asioille on tehtävissä? 

Kuten huomaat, taustalta voi löytyä monia tilannetta selittäviä tekijöitä. Tyypillisesti johto, esihenkilöt ja tiimit oivaltavat asian monisyisyyden vasta ulkopuolisen tehtyä niitä näkyväksi. Tämän oivaltaminen helpottaa tunnetta siitä, minkä vuoksi asiat voivat vaikuttavat sekavilta eikä oikein tiedetä, mistä pitäisi aloittaa ja mitä tehdä ensimmäisenä.  

Muista tarkistaa ensimmäiseksi ainakin nämä: 

  1. Älä unohda historian ja kulttuurin vaikutusta, erityisesti tilanteissa, joissa muutos ei tunnu etenevän. 
  2. Tiedosta toimintaympäristön vaikutus sekä organisaation toimintaan että yksilöiden elämään. 
  3. Tarkista, ovatko tiimin tavoitteet, odotukset ja työnkuvat selkeät. Onko esihenkilöllä aikaa ihmisten johtamiselle? 
  4. Tunnistatko tiimissä henkilöitä, joilla on jaksamisen haasteita? Entä henkilöitä, joiden asenne on haastava? Tämä tunnistaminen on kriittisen tärkeää, koska tuen muodot näissä tilanteissa ovat aivan erilaiset.  
  5. Mene rohkeasti asioita kohti ja pyydä tarvittaessa apua.


Me sitomolaiset autamme mielellämme näissä kompleksissa tilanteissa sekä niissä eteenpäin pääsemisessä. 
Sitomo Guide-on palvelu, jossa tiimit sekä yksilöt saavat työnohjauksen menetelmin apua ja tukea keskusteluun työstä sekä sen tekemisestä. Varaa aika maksuttomaan 30 min Teams-sparrailuun, jossa käymme tilannetta organisaatiossanne läpi ja annamme vinkit, miten edetä asioissa oikealla tavalla.

__

Sanna Miettinen, COO & Well-being Designer
+358 40 0412 021, sanna@sitomo.fi

Jaa kirjoitus:

Designing strong & resilient organisations

Rakennetaan yhdessä hyvää johtajuutta! Pysy kuulolla ja tilaa uusimmat muutosvinkit suoraan s-postiisi!

Onnistui!