Millaisia tarinoita ihmiset kertovat muutoksessa?

Kirjoittaja: Riikka Seppälä
Oletko koskaan miettinyt miksi keskustelu muutostilanteiden viestinnästä aiheuttaa organisaatiossa niin voimakkaita tunteita?  Ehkä olet keskustelujen lomassa ja vähän jo ärsyyntyneenäkin ihan vaan itseksesi ajatellut, että ”tarviiko niiden nyt ihan kaikkea tietää”. 
 
Johtaminen, se on ennen kaikkea jatkuvaa keskustelua ja aktiivista, läpinäkyvää viestintää. Siitä vaan ei pääse yli eikä ympäri. Mutta se, miksi oikea-aikainen viestintä ja ajankohtaisista asioista käytävä keskustelu on henkilöstölle – ihmiselle, niin äärettömän tärkeää, pääsee joskus unohtumaan
 
Työarki on monelle jatkuvaa muutosta. Ulkoa tulevat tekijät vaikuttavat suoraan myös yrityksen sisäpeliin ja haastavat meidän totuttuja työtapoja. Jatkuva uuden oppiminen on usein kuormittavaa ja ainakin itse monesti huomaa, että juuri kun omaksuu jonkin uuden taidon ja saa sen sujahtamaan osaksi arkea, onkin edessä jo uusi opeteltava asia. Ihmiset vaihtuvat, organisaation rakenteet elävät ja järjestelmät kehittyvät ennätysajassa. On totta, että monet ulkoiset muutostekijät aiheuttavat meille stressiä. Se on helppo allekirjoittaa. Mutta ihan yhtä lailla stressiä syntyy sisäisistä tekijöistä, siis meidän omista ajatuksista, ilman että sitä aina huomaamme.  
 
Tästä ihmisen sisältä kumpuavasta stressistä puhutaan kuitenkin paljon vähemmän. Ja niin puhutaan siitäkin, millainen tuhannen taalan paikka muutosviestinnällä on tukea ihmisten hyvinvointia ja ohjata ihmisten ajattelua organisaation kannalta myönteiseen suuntaan. 
 
Mitä ihmisen mielessä sitten tapahtuu muutoksessa?
 
Muutoksessa ihmisen mieli joutuu koetukselle ja psykologista stressiä syntyy tilanteista, jotka koemme ylittävän tai haastavan meidän sen hetkisen psyykkisen sietokykymme ja voimavaramme. Ihminen kokee stressiä etenkin silloin, kun menetämme tilanteen hallinnan, tilanteet eivät ole ennustettavissa etukäteen, eikä niiden kestosta ole tietoa. Aika tuttuja juttuja muutoksessa, eikö vain? Mutta mieti, miten paljon hyvällä muutosviestinnällä voidaan tehdä ihmisten stressin lievittämiseksi.  
Ihminen kokee stressiä etenkin silloin, kun menetämme tilanteen hallinnan, tilanteet eivät ole ennustettavissa etukäteen, eikä niiden kestoa tiedetä. Miettikää, miten paljon muutosviestinnällä voidaan vaikuttaa tähän!
Asia on tottakai myös toisin päin; jos muutoksesta ei organisaation suunnalta viestitä ja sen merkitystä ei muisteta kommunikoida ihmisille, me teemme tulkinnat ihan itse hiljaa mielessämme. Usein vain epätoivotulla tavalla. 
 
Aivotutkimus on nimittäin paljastanut, että ihmisen aivojen vasemmalla puoliskolla on taipumus kertoa sepitettyjä tarinoita. Tämän hypoteesin aivojen alueesta, jota kutsutaan tulkitsijaksi, teki ensimmäisenä Kalifornian yliopiston psykologian professori Michael Gazzaniga halkaistujen aivojen tutkimuksissa. Vaikka yhdelle aivopuoliskolle olisi annettu tutkimuksessa suora ärsyke, esimerkiksi käsky nousta, siitä tietämätön toimen puolisko saattoi selittää toimintaa omalla tavallaan: nousin, koska istuminen puudutti tai tuli jano.
 
Aivojen tulkitseva osa kehittää itselleen sopivan tarinan silloin, jos se ei tiedä loogista syytä toiminnalle tai tapahtumalle. Aivot siis tuottavat kertomuksia sekä itsestä, että ympäröivästä maailmasta ilman että ne välttämättä ovat totta. 
Aivojen tulkitseva osa siis kehittää itselleen sopivan tarinan, jos se ei tiedä loogista syytä toiminnalle tai tapahtumalle.
Mietitään tätä vielä arkisen kontekstin kautta:
 
Stressaava tilanne ja kuormittava tunne voi syntyä vaikka siitä, jos jatkuvasti tulkitsee pomon tai kollegan huolestuneita ilmeitä tai kiireessä kirjoitettuja viestejä: nyt se ajattelee taas etten ole suoriutunut tarpeeksi hyvin. Todellisuudessa esimiehellä voi olla vaikka henkilökohtaisia huolia, jotka eivät millään tavalla liity hänen alaiseensa. Mielen tarina on kuitenkin jo lähtenyt liikkeelle ja etsii ympäristöstä todisteita rakennuspalikoilleen.
 
Tuttuako? Minulle ainakin. 
 
Systemaattisella, oikea-aikaisella ja ihmismielen huomioon ottavalla muutosviestinnällä voit vaikuttaa siihen, millaisia mielen tarinoita teillä muutoksesta kerrotaan. Kuten yksi asiakas aika nerokkaasti johtamisesta kiteytti: communicate humanlike, troubleshoot machinelike.
 
Seuraavan kerran kun teillä käynnistyy organisaatiossa kriittinen muutostyö, viestintään kannattaa todellakin satsata. Näin teki myös Honkarakenteen Hanna Inkinen, jonka esimerkistä voi innostua täällä. 
 
Riikka Seppälä 
riikka.seppala@sitomo.fi, puh. 050 371 2000.  
 
”Designing strong & resilient organizations”
 
 
Jaa kirjoitus:

Designing strong & resilient organisations

Rakennetaan yhdessä hyvää johtajuutta! Pysy kuulolla ja tilaa uusimmat muutosvinkit suoraan s-postiisi!

Onnistui!