Taas mennään rahan takii, soi Antti Tuiskun biisissä, ei rakkaudesta lajiin, vaan rahan takii.
Iso osa meistä herää uuteen työpäivään ihan vain taloudellisten syiden takia. Töihin lähdetään, koska on se asuntolaina, perhe ja lapset ruokittavana. Sisulla pusketaan vaikka läpi harmaan kiven ja eteenpäin mennään ihan niin kuin sisukimppu Määttä konsanaan Tuntemattomassa sotilaassa. Mutta kuinka pitkään suomalainen kilpailukyky kestää sisulla sitkuttelua, ennen kuin se irtoaa liitoksistaan?
Mutta kuinka pitkään suomalainen kilpailukyky kestää sisulla sitkuttelua, ennen kuin se irtoaa liitoksistaan?
Emma Seppälä, Stanfordin Yliopiston psykologian professori vieraili hiljattain Suomessa ja puhui Work goes Happy tapahtumassa työn merkityksellisyydestä. Hän kertoi, että Yhdysvalloissa 80 % kaikista työikäisten lääkärikäynnistä johtuu työperäisestä stressistä. Euroopassa verokkiluku on noin 50-70 % ja työuupumuksesta aiheutuvat kustannukset ovat THL:n viimeisimmän tutkimuksen mukaan Suomessa n. 455 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi tiedetään, että n.40 % suomalaisista työikäisistä on ollut jossakin vaiheessa työuuraansa uupuneita. (Lähde:Uuvuksissa, Tuuma)
Aika hurjia lukemia, joista jokaisen meistä kannattaisi olla kiinnostunut, ihan itsemme ja läheistemme takia. Tiedetään nimittäin sekin, että pitkittynyt ja toksinen stressi on meille hengenvaarallista. Se nakertaa fysiikkaa, altistaa sairauksille ja vaikuttaa heikentevästi ihmissuhteisiin. Työpahoinvoinnin seuraukset vaikuttavat siis suoraan myös meille rakkaisiin ihmisiin.
Työpahoinvoinnin seuraukset vaikuttavat siis suoraan myös meille rakkaisiin ihmisiin.
Mikä työelämässä stressaa?
Mutta mikä meitä lopulta oikein stressaa? Toisin kun usein ajatellaan, monta kertaa kiire, hektinen työtahti ja työn suuri määrä eivät suinkaan ole ne suurimmat kuormitusta aiheuttavat tekijät. Sen sijaan työpahoinvointi liittyy usein epäselviin odotuksiin, ulkopuolisuuden kokemukseen, puutteelliseen tiedonkulkuun & haasteisiin ihmisten välisissä kohtaamisissa. Tutkimuksissa tiedetään myös, että yksinäisyys ja työyhteisön ulkopuolelle jääminen on pitkässä juoksussa yhtä haitallista ihmisen terveydelle kun 15 tupakkaa päivässä.
Siis 15 tupakkaa päivässä.
Australiassa tehtiin hiljattain tutkimus, jonka mukaan jopa yhdeksän kymmenestä työikäisestä olisi valmis luopumaan isosta osasta (24%) koko loppuelämänsä ansaintaa, jos voisi olla varma, että omalla työllä olisi pysyvä merkitys. Samaa mieltä on uusi, hiljalleen työelämään astuva nuori sukupolvi. Kun heiltä kysyy mikä on työssä tärkeää, merkityksellisyyden kokemus kiilaa ansainnan edelle. Nuoret haluavat muuttaa maailmaa ja jättää oman kädenjälkensä siihen. Totta kai ansainta on heillekin tärkeää, jollainhan sitä on meidän kaikkien elettävä, mutta yhä suurimmalle osalla meistä, raha ei enää ole se, joka lopulta pelin ratkaisee.
Mistä työn merkitys sitten syntyy?
Työn merkitys on siitä kimurantti juttu, että se tarkoittaa eri ihmisille erilaisia asioita. Toinen nauttii siitä, että näkee konkreettisesti kättensä jäljen. Toinen on tyytyväinen, kun pääsee tekemään jotakin arvokasta omien vahvuuksien kautta ja kolmas nauttii siitä, että omassa työssä pysyy hallinnan tunne ja tulosta syntyy. Aina ei merkityksellisyyden suinkaan tarvitse olla maailman pelastamista ja sotien lopettamista, vaan se saattaa löytyä ihan läheltäkin, jos vain osaa katsoa.
Ja monta kertaa se merkitys löytyy nimenomaan ihmistä.
Olimme viime viikolla mukana asiakkaamme Fastemsin Kehityspäivillä, jossa kurkistettiin myös organisaatiolle hiljattain tehtyyn CEO – kyselyyn. Kysely kertoi, mistä ihmiset olivat kiitollisia omassa työssään. Vastaukset olivat hyvinkin linjassa aiempien havaintojemme kanssa. Kun ihmisiltä kysyy, mikä heitä omassa työssä sytyttää, vastaukset ovat kutakuinkin aina seuraavan kaltaisia: ihmiset, kiva työkaverit ja asiakkaat, joiden monimutkaisia ongelmia on tiimillä kiinnostaa ratkoa.
Työn merkityksellisyys syntyy siis monta kertaa vuorovaikutuksessa ja ihmisten välissä. Ja siihen me jokainen voidaan osaltamme vaikuttaa.
Työn merkityksellisyys syntyy siis monta kertaa vuorovaikutuksessa ja ihmisten välissä.
David Rock on vuosien ajan tutkinut aivotieteitä ja havainnut meidän ihmisten käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa. Ihmisten esihistoriasta tiedetään, että yksi meidän aivojen tärkeimmistä tehtävistä on ollut eloonjäämisen varmistaminen. Vielä tänäkin päivänä aivomme toimivat näin ja yritämme kaikissa kohtaamisissa tiedostamattamme skannata, olemmeko ystävien vai vihollisen seurassa. Tässä valossa on myös helppo ymmärtää, millainen vaikutus työyhteisön vuorovaikutuksella on myös kokemukseemme työn merkityksellisyydestä. Se, osuuko viestintämme plus- vai miinus napaan määrittää paljon.
5 näkökulmaa, jotka huomioimalla osut plusnapaan
Seuraavaksi jaan 5 näkökulmaa, jotka pohjautuvat David Rockin kehittämään SCARF malliin. Sen kautta voimme hahmottaa työn merkitystä ja oppia kiinnittämään huomiota asioihin, joilla jokainen meistä voi vaikuttaa sekä omaan, että kollegan työpäiväfiilikseen. Väitän, että se jos mikä vahvistaa merkityksellisyyden tunnetta työssä.
1. Arvostus ja asema
Merkitys toisiin ihmisiin nähden. Arvostuksen tunne lisää luottamusta, motivaatiota ja innostuneisuutta. Arvostettuna teen parhaani, laitan itseni likoon.
2. Varmuus
Kyky ennustaa tulevaa. Arvioimme tulevaisuutta ja tulevia tapahtumia. Varmuuden tunne lisää rohkeutta. Tiedän, että teet sen minkä sanot tekeväsi.
3. Autonomia
Tunne hallinnasta. Tunne siitä, että pystyn vaikuttamaan asioihin vähentää stressiä ja hässäkkää sekä sitouttaa henkilöstöä. Autonomian menettäminen puolestaan saa minut varpailleni ja olen valmis juoksemaan karkuun & nostamaan suojakilven ylös.
4. Yhteenkuuluvuus
Ryhmään kuulumisen tunne on tärkeä minulle, meille jokaiselle. Ihmiset, jotka kokevat kuuluvansa osaksi joukkoa, ovat myös valmiimpia auttamaan muita.
5. Oikeudenmukaisuus
Arvojen mukainen käyttäytyminen ja yhteisessä sovitut teot. Epäreilut tilanteet tuntuvat uhkaavilta. Paras kokemus syntyy yllättävillä ystävällisiä teoilla ja odotusten ylittämisillä.
Taas mennään rahan takii, vai mennäänkö sittenkään? Yli 600 NHL peliä pelannut Aki Petteri Berg joka tienasi urallaan miljoonia, toimii nykyään TPS:n jääkiekkojoukkueen huoltajana, koska pukukoppi ja jäähalli ovat se paikka jossa hän omien sanojensa mukaan on aina viihtynyt. Pukukopissa hän on yhä osa porukkaa.
Jokainen meistä haluaa löytää sen oman porukkansa. Yhteisöllisyys työpaikalla on ase kaikenlaista syrjäytymistä vastaan. Syrjäytyminen kun ei ole helppoa sellaisessa kulttuurissa, jossa toisesta pidetään huolta ja kysellään heti, jos tunnistetaan että jokin on vinossa. Muuan muassa tätä on merkityksellisyys työssä.
Tutustu uuden sukupolven ajatuksiin merkityksellisestä työstä. Voit myös napata meidät avuksi rakentamaan organisaatiokulttuuria, jossa merkityksiä rakennetaan joka päivä.
”Designing strong & resilient organizations”
