Psykologinen turvallisuus on suhteellisen tuore ilmiö, jonka juuret ulottuvat -60 luvulle. Ilmiöksi se on noussut useiden tutkimusten myötä ja selittää sen, miksi toiset tiimit menestyvät toisia paremmin. Tutkimuksissa on yritetty ratkaista huipputiimien syntytekijöitä erilaisia näkökulmia tarkastelemalla. Suurin menestystä selittävä tekijä on tänä päivänä käsitys yhteisön jakamista normeista, joiden yhteinen nimittäjä psykologinen turvallisuus on.
Tätä yhteistä normistoa edustaa esimerkiksi se, miten tiimin jäsenet kohtelevat toisiaan ja miten sosiaalisesti herkkiä he ovat toistensa tunteille ja tarpeille. Tästä syntyvä kokemus selittää ihmisten halukkuutta heittäytyä mukaan enemmän, kuin mikään muu tekijä.
Psykologinen turvallisuus avaakin käsitteenä aivan uudenlaisia mahdollisuuksia yhteisön kehittämiselle. Monet näkökulmat ovat sellaisia, joita hyvät ihmisten johtajat ovat vuosia tienneet, mutta nyt niistä on tullut selkeää kilpailuetua tarjoavaa tietoutta. Psykologinen turvallisuus ei ole yksiselitteinen ilmiö, mutta parhaillaan se tarjoaa organisaatiolle mahdollisuuksia avartaa ja laajentaa kulttuuria kutistamisen ja rajaamisen sijaan. Psykologisesti turvallinen työyhteisö on tutkitusti joustavampi, nopeammin oppiva, sekä se sitouttaa ja houkuttelee tekijöitä.
Psykologisesti turvallinen työyhteisö on tutkitusti joustavampi, nopeammin oppiva, sekä se sitouttaa ja houkuttelee tekijöitä.
Psykologisen turvallisuuden kehittämistä voidaan tarkastella organisaation, johtamisen, tiimin ja yksilön näkökulmasta. Yksinkertaisimmillaan se on niiden tekijöiden tarkastelua ja kehittämistä, jotka lisäävät toimintakulttuuriin avoimuutta, kokeilemisen sallivuutta ja kokemusta hyväksytyksi tulemisesta ja kokemusta osallisuudesta. Organisaatiotasolla se voi olla rakenteiden tarkastelua ja sellaisten epäkohtien korjaamista, jotka tekevät esimerkiksi eriarvoisuuden kokemuksia organisaatioon. Johtamisen tasolla se voi olla sellaisen käyttäytymisen mallittamista, jolla voidaan rohkaista ihmisiä yrittämään ja kokeilemaan. Tiimin tasolla se voi olla keskustelua siitä, miten jokaisen osallisuus mahdollistetaan. Yksilön tasolla se voi olla oman rohkeuden tarkastelua siltä osin, joka johtaa kokeilemiseen ja oppimiseen.
Me olemme Sitomossa testanneet tunnepohjaista psykologisen turvallisuuden mittaus- ja analyysimallia hyvin tuloksin. Keskustelu, jonka mittaus käynnistää, on jo useiden kokeilujen jälkeen osoittanut voimansa psykologisen turvallisuuden vahvistajana. Uskallatteko te lähteä vapauttamaan organisaationne piilevää potentiaalia? Jos vastasit kyllä, lue lisää tavoista, joilla voit lähteä liikkeelle.
Nina Rinne, Sitomo Oy
nina@sitomo.fi I puh. + 358 40 078 4227
SITOMO I Designing strong and resilient organizations
