Kuuluuko ilo työpaikalle?

Kirjoittaja: Outi Stüber

Jo vuosia sitten luin ajatuksen siitä, kuinka ilo on yksi haavoittuvimpia tunteitamme. Usein sana haavoittuvuus johtaa ajatukset häpeään, epävarmuuteen tai siihen, mitä pelkäämme. Siksi emme aina ymmärrä, miten ilo ja haavoittuvuus liittyvät yhteen. Ehkä helpoiten tästä saa kiinni, jos miettii, oletko koskaan jättänyt jakamatta onnistumisiasi tai vähätellyt innostustasi, jotta et tulisi leimatuksi naiiviksi. Ajaudumme helposti käytökseen, jossa suojelemme iloa sen sijaan, että rohkenisimme jakaa sitä yhdessä.  

Niinpä haavoittuvuus ei ole vain kipeiden tunteiden asia, vaan elementti, joka liittyy siihen, tulemmeko nähdyiksi sellaisina kuin oikeasti olemme. Kyse on siitä, uskallammeko olla aitoina omina itsenämme muiden seurassa, vai pyrimmekö pätemään ja luomaan tietynlaista kuvaa itsestämme muille. Iloon ei kuitenkaan mahdu feikkiys – ilo pääsee täyteen voimaansa aitoudessa.  

Yhteinen ilo kiinnittää tähän hetkeen ja samalla vahvistaa yhteyttä toisiin – siten jaettu ilo on yksi vahvemman työyhteisön rakennuspalikka. Siksi yhteiset juhlat ja kehittämispäivät eivät ole vain pakollisia tyhy-tekoja, vaan vaikuttavia keinoja lisätä iloa työyhteisöön. Yksittäisillä päivillä ei kuitenkaan päästä pitkälle, ellemme opi tuomaan iloa myös arjen tekemiseen. 

Yhteinen ilo kiinnittää tähän hetkeen ja samalla vahvistaa yhteyttä toisiin.

Joy@Work-podcastin pitäjä Alex Liu esittää, että ilo voi olla ratkaisemassa niin nykyisiä haasteita organisaatiokulttuurien kehittämisessä alkaen siitä, miten puramme siiloja tai viemme läpi muutoksia. Miten tämä on mahdollista? Liu perustaa väitteensä ajatukseen, että pohjimmiltamme meistä jokainen etsii iloa ja ilo yhdistää meidät toisiimme vahvemmin, kuin mikään toinen kokemus. Hänen mukaansa jaetun ilon voima kytkeytyy kolmeen asiaan: harmoniaan, vaikutukseen ja tunnustukseen. 

  1. Harmonia – parhaissa tiimeissä ja joukkueissa jokainen tietää roolinsa tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi ihmisten taidot ja vahvuudet täydentävät toisiaan, jolloin hyvin toimiva yhteistyö synnyttää harmoniaa ja siten yhdessä tekeminen tuottaa iloa.  
  2. Vaikutus – hyvin yhteen pelaava tiimi saa aikaan tuloksia. Tulos voi olla yksittäinen onnistuminen arjen keskellä tai pidemmän aikavälin tavoitteen saavuttaminen. Ilo onnistumisesta on yhtä tärkeä.
  3. Tunnustus – hyvässä tiimissä jäsenet antavat kiitoksen toistensa panoksesta yhteisen onnistumisen eteen.  

 

Tästä voi syntyä hyvän kehä, joka johtaa siihen, että jokaisen tiimiläisen sitoutuminen yhteiseen tekemiseen syvenee. Ilon kokemus työssä on yhteydessä oman työn merkityksellisyyden kokemukseen. Vahvempi merkityksen kokemus näkyy puolestaan parempana veto- ja pitovoimana. Ilo ei olekaan enää vain kevyt tunne, vaan kaiken muun lisäksi se on hyvän tuloksen ja onnistumisten mahdollistaja. 

Olisiko siis aika panostaa työniloon? Yksilöinä se vaatii meiltä rohkeutta tulla näkyviksi ja olla aidosti läsnä toisillemme ja tiimitasolla selkeyttä rooleihin ja yhteistyön tekemisen tapojen kehittämistä.
Uskallettaisiinko iloita enemmän? 

Lue lisää haavoittuvuudesta aiemmin kirjoittamastani blogikirjoituksesta täältä.

__

Outi Stüber, Coach & Learning Designer
outi@sitomo.fi, +358 40 159 0111

 

Jaa kirjoitus:

Designing strong & resilient organisations

Rakennetaan yhdessä hyvää johtajuutta! Pysy kuulolla ja tilaa uusimmat muutosvinkit suoraan s-postiisi!

Onnistui!