Jos organisaatio ei opi, nostanko kytkintä?

Kirjoittaja: Riikka Seppälä

Strategia tai prosessi eivät ymmärrä puhetta, eivät tunne mitään, eivätkä saa mitään aikaiseksi. Mutta niitä suunnitteleva ja toteuttava ihminen saa.  

Itseohjautuva ihminen osana erilaisia tiimejä on nyt monella toimialalla todellinen kuuma peruna.

Teknologian kehitys muuttaa lähtemättömällä tavalla prosesseja, arvoketjuja ja työelämän rakenteita ja samaan aikaan yrityksessä etsitään uusia keinoja lisätä tehokkuutta, hyödynnetään uusia ketteriä ja iteratiivisia prosesseja sekä omaksutaan uudistuvia malleja palvelevan johtajuuden kehittämiseen. Ja äärimmäisen hyvä näin!

Kaiken myllerryksen keskellä on myös hyvä pitää mielessä, että vaikka arkityössä kehitetään prosesseja, systeemejä ja organisaation toimintaa tukevia mekanismeja, enemmän kuin mitään muuta – muutoksen keskiössä on ihminen ja ihmisen kyky oppia ja omaksua uutta. Ja koska ihmisten oppimiskäyrät ovat kovin erilaisia ja meidän kaikkien kosketuspinta osaaminen kehittämiseen on jokaisella ihmisellä omanlaisensa, todellisuus oppivan organisaation ja sen sisällä toimivien, itseohjautuvien yksilöiden ja tiimien suhteen voi vielä olla hyvinkin kaukana ideaalitilasta. Useassa tapauksessa johto kipuilee sen henkisen tuskan kanssa, jota vastuun jakaminen väistämättä heissä aiheuttaa. Samoin esimiehet ja asiantuntijat ovat uuden äärelle ja kaipaavat pelikenttää ja raameja, joiden sisässä ohjautua itsenäisesti.

Uuden oppiminen ja vanhasta poisoppiminen, se tekee aina kipeää. Kenelle tahansa meistä.

Ja oppiminen, se vaatii usein myös rohkeutta katsoa peiliin. Pitkään ja intensiivisesti. Rohkeutta myöntää, ettei tiedä ja osaa. Ja nyt tulee se tärkeä pointti – oletko hereillä?! Siinä missä monissa suomalaisissa yrityksissä nyt opetellaan kiivaasti itseohjautuvuutta yrittämisen ja erehtymisen kautta, (kukapa nyt olisi seppä syntyessään) monet työntekijät ovatkin jo nostamassa kytkintä, koska yritykset yksinkertaisesti muuttuvat liian hitaasti.

Minulta kysyttiin hetki sitten eräs todella tärkeä kysymys ja se kuului näin:

” Mutta mitä tehdä sitten, jos työntekijänä olenkin jo tosi vahvoilla uusissa työelämätaidoissa, mutta organisaatio junnaa vielä vanhassa, usein jäykässä maailmassa ja ehkä omassa mielessään kokee mahdollistavansa itseohjautuvuutta, vaikka oikeasti johtajuuden ja systeemien puute koetaankin henkilöstön kesken lähinnä heitteille jättönä. ”

Mitä sitten, jos työntekijä onkin jo tosi vahvoilla uusissa työelämätaidoissa, mutta organisaatio junnaa vielä vanhassa? 

Tähän on syytä pysähtyä hetkeksi!

Futuricen ja Ilmarisen yhdessä tekemä tutkimus tulevaisuuden top 10 työelämätaidoista listaa seuravaat ominaisuudet tärkeimmiksi: vuorovaikutustaidot, itsetuntemus, tunneälykkyys ja empatia, kyky tunnistaa ja kehittää omaa osaamistaan, verkostoitumiskyky, muutosjoustavuus, yhteistyökyky, kykyä toimia erilaisissa ympäristöissä, kriittinen ajattelu ja luovuus sekä itseohjautuvuus 

Siinä missä moni perinteisempi johtaja voi vielä kokea nämä ihmisyyden ympärille rakentuvat taidot ohuena yläpilvenä ja sellaisena huttuna, joille on helppo hymistä, meillä on jo nyt käsissämme kasvava joukko autonomisesti toimiva ja uuden maailman tapaan ajattelevia ihmisiä, joita organisaatioiden muutoshitaus turhauttaa. Ja pahimmassa tapauksessa se saa heidät nostamaan kytkintä. Tapasin tänään yhden sellaisen ihmisen, joka sanoi, että hän on päätynyt vaihtamaan alaa, koska oppii ja omaksuu uutta niin paljon omaa organisaatiotaan nopeammin. Ja vaikka hän on varmasti yksi ääritapaus, uskon silti, että hänen kaltaisiaan ihmisiä on piilossa paljon enemmän, odottavassa oikeaa hetkeä.

Tämä on hälyttävää! Ja samalla ihan huikean hieno mahdollisuus suomalaiselle kilpailukyvylle ja johtajuuden kehittämiselle. Eikö vain olisi hienoa, jos seuraava suomesta maailmalle ponnistava palveluinnovaatio olisikin organisatorisesti oppiva ja yhteisesti johdettu työyhteisö! Soihdunkatajia meillä jo onkin, nyt vaan lisää pökköä peliin. Ei siis päästetä irti näistä oppimishaluisista pioneereistä ja tiedonjanoisista ihmisistä. Sen sijaan, pyydetään heitä jakamaan osaamistaan läpi organisaation yhteispelillä rakentuvan uuden kasvun pääomaksi. Se palvelee meitä ihan kaikkea. Uusi tieto ei ole uhka, se on yhteinen mahdollisuus.

Heräsi ajatuksia ja tai haluatko kysyä lisää, ota rohkeasti yhteyttä!

Riikka Seppälä, Sitomo Oy

p. 050 371 2000 / riikka.seppala@sitomo.fi

”Autamme muotoilemaan menestyviä organisaatioita.”

Jaa kirjoitus:

Designing strong & resilient organisations

Rakennetaan yhdessä hyvää johtajuutta! Pysy kuulolla ja tilaa uusimmat muutosvinkit suoraan s-postiisi!

Onnistui!