Itseohjautuvuuden 4 tasoa – millä sinä olet?

Kirjoittaja: Riikka Seppälä

Itseohjautuvuudesta puhuttaessa, joudutaan haastamaan vanha sananlasku ” tee niin kuin toivoisit sinulle tehtävän.” Sillä mehän emme voi tietää, miten toinen ihminen asiat kokee ja mitä hän toivoo, kysymättä ja kuulematta. Eli tässä yhteydessä voisikin ohjenuora olla –

Tee niin kuin tiedät vastapuolen toivovan.

Ja se selviää kysymällä.

Jotta voit ymmärtää vastapuolen tarpeita, kannattaa hetkeksi pysähtyä miettimään sitä tilanne, jossa ihmisen tiimissä on. Asiaa voi lähestyä tunnistamalla työkaverisi ja tiimiläisesi maturiteetin ja sen kautta tason, jolla hän osaa ja toivoo itseohjautuvansa. Yleisimmillään itseohjautuvuuden tasoja tunnistettu olevan 4: neuvova, ohjaava, sparraava ja valtuuttava.

Kurkistaan näitä kutakin kulmaa hiukan tarkemmin:

Aloitteleva, usein perehtymisvaiheessa oleva ihminen tarvitsee neuvovaa otetta ja vahvaa tukea alkumetreille. Aloittelevassa tuessa on myös kriittisen tärkeä yhdessä asettaa tavoitteet, joita vasten on helppo peilata omaa onnistumistaan ja tehdä korjausliikkeitä tarvittaessa, jos havaitaan ettei nykyisellä suorituksella ylletä tavoitteisiin. Todella tärkeää tavoiteasetannassa on myös muistaa yhdessä sopia, mistä tietää että on päässyt tavoitteisiin.

Ohjaavassa otteessa kuljetaan ihmisen rinnalla, näytetään suuntaa ja johdatellaan oikeiden kysymyksiä kautta ihmistä itse oivaltamaan asioita, joita työssä onnistuminen edellyttää. Ohjaaminen ei ole käskyttämistä, vaan hellää hoivaamista ja ihmisen kasvupolulle tukemista.

Sparraava ote on tasavertaista tekemistä, haastamistakin, uusien näkökulmien tuomista pöytään ja toisen herättelyä. Parasta sparraamisessa on usein ajatusten jalostuminen timanttiseksi – kun kaksi ihmistä voi vuorovedoin vetää asiaa eteenpäin niin että aina saavutetaan uusia, toinen toistaan upeampia leveleitä.

Valtuuttavaa otetta käytetään, kun työntekijä on itseohjautuva huippusuorittaja. Mitä jokainen meistä voi olla toisina päivinä ja toisina taas ei. Mutta tärkeää on muistaa, että  huippusuorittajaakaan ei pidä jättää yksin. Esimiehen, kollegan ja tiimiläisen tehtävä huippusuorittajankin kohdalla on huolehtia, että iso kuva ei unohdu ja työnteon raamit säilyvät selkeinä. Ja että huippusuorittaja ei huku yksinäisyyteen.

Haluaisitko sparrailla itseohjautuvuudesta? Ota rohkeasti yhteyttä Sitomolaisiin! Meistä olisi ihana olla apuna.

Nina Rinne, Sitomo Oy

p. 040 078 4227 / nina.rinne@sitomo.fi

”Autamme muotoilemaan menestyviä organisaatioita.”

Jaa kirjoitus:

Designing strong & resilient organisations

Rakennetaan yhdessä hyvää johtajuutta! Pysy kuulolla ja tilaa uusimmat muutosvinkit suoraan s-postiisi!

Onnistui!