Hybridi–aika on tuonut moniin organisaatioihin uusia työskentelytapoja, joissa psykologisen turvallisuuden merkitys korostuu. Emme tiedä miten pitkään tilanne kestää, mitä on odotettavissa, tai miten meidän pitäisi käyttäytyä. Toisille jatkuvassa välitilassa eläminen on tuttua, toiset sukeltavat syvään kuiluun ensimmäistä kertaa ja äkkijyrkästi. Miten tätä tilannetta johdetaan ja miten psykologista turvallisuutta ylläpidetään organisaatiossa?
Kuuntelin ystävääni, joka summasi parin viikon kokemuksia korona-arjesta työyhteisössään: ” Töissä vallitsee hallitsematon kaaos; toiset nyyhkivät apaattisena ja lohduttomasti eivätkä saa mitään aikaan. Osa taas tiuskii ja komentelee vuorovaikutuksessa tiimin kanssa. Joillakin vauhti kiihtyy entisestään ja sivusta seuratessa näyttää siltä, että pelko kuitataan nopeudella. Että kunhan juoksee tarpeeksi kovaa, se ei saa kiinni. ”
Varmaa on se, että nyt elettävässä poikkeusajassa, esimiestyön ja johtajuuden määrä kasvaa potentiaalisesti. Tiimien yhteistyön laatu tulee erottamaan ne yritykset, jotka lopulta selviävät kuilun yli.
Yhdessä jaettu pelko on kevyempi kantaa
Toisissa tiimeissä pärjätään poikkeusolosuhteissa huomattavasti toisia tiimejä paremmin. Tiimien onnistumista tutkineen Amy Edmonsonin mukaan menestyvien ja muutoskykyisten tiimien taustalla on kokemus psykologisesta turvallisuudesta. Turva on käytännössä sitä, että ihmiset uskaltavat jakaa ajatuksia, pyytää apua ja ehdottaa uusia ideoita, pelkäämättä tulevansa torjutuksi. Nyt pandemian aikana turva on sitäkin, että uskaltaa sanoittaa pelkoaan ja todeta ääneen myös sen, ettei vastauksia yksinkertaisesti ole, kenelläkään meistä.
Yhdessä jaettu pelko on kevyempi kannatella. Pelon jakaminen edellyttää erillään työtä tekevissä tiimeissä sitä, että opimme sanoittamaan ajatuksiamme erityisen selvästi ja avoimesti, matalalla kynnyksellä. Tämä vaatii tietoista työtä, sillä itsensä alttiiksi laittaminen ja tieto mahdollisesta epäonnistumisesta tai väärin ymmärretyksi tulemisesta on vasten meidän luontoa. Tutkimuksista nimittäin tiedetään, että kyseenalaistetuksi tuleminen ja virheiden tekeminen aktivoi aivoissa samat alueet kuin fyysisesti kaltoin kohdeltuna. Tämä selittää, miksi mielummin välttelemme riskejä, kuin menemme niitä päin. Tässä kollektiivisella turvalla on iso merkitys tuottavien tiimien yhteistyötä muotoiltaessa.
3 tapaa, joilla voit luoda turvan tunnetta ympärillesi
1. Selkeä horisontti
Muistuta tiimiä tavoitellusta suunnasta sekä jokaisen roolista yhteistä horisonttia kohti kulkiessa. Pitäkää vastuut selkeinä ja järjestäkää säännöllisiä tsekkejä, joissa käytte läpi paitsi töiden edistymistä, myös sitä, miten kaikki jaksavat ja pärjäävät. Muista, että sinä määrität omalla käyttäytymisellä tiimissä jaetun avoimuuden tilan. Mallita siis ei tietämistä ja jos suinkin mahdollista, uskalla jakaa omaa haavoittuvuuttasi. Sanoittakaa auki sitäkin, että vaikka ajat ovat nyt kovat, niistä selvitään yhdessä ja toisia kannattelen.
2. Kutsu yhteyteen
Turva syntyy hyvästä yhteydestä, siitä että vaikeallakin hetkellä kurottaa käden kohti toista; kysyy mielipidettä, kutsuu osallistumaan, pyytää osoittamaan senkin mitä ei näy päälle päin. Toista kohti kurottaminen on tärkeää erityisesti silloin, kun yhteyden ottaminen tuntuu itsestä erityisen vaikealta; kun on huoli toisesta, kun ei ole yhdessä jaettua ymmärrystä, kun on eriäviä mielipiteitä, kun tarvitaan rehellisiä keskusteluja, kun omalla vastuulla on toisen kannattelu. Yhteyteen kurottaminen on meidän jokaisen vastuulla. Jokaisella meistä on mahdollisuus ja vastuu luoda kuulluksi tulemisen kokemusta toisillemme, erityisesti nyt.
3. Vaikuta positiivisesti
Kaikki meistä eivät ole johtajia, mutta jokainen meistä vai vaikuttaa toiseen positiivisesti. Positiivinen vaikuttaminen on pieniä, suuria tekoja, yksinkertaisimmillaan kyse on sen osoittamisesta, että toinen tulee kuulluksi. Pieni nyökkäys, lisätarkennuksia pyytävä kysymys, vastakkaisen näkökulman jakaminen perustellusti tai omien ajatuksen ääneen sanoittaminen siitä mitä seuraavaksi tapahtuu, ovat kaikki keinoja vaikuttaa postitiivisesti. Se, että teet toisen näkyväksi ja merkitykselliseksi on tiimin turvapaikka.
Koronaviruspandemia on taatusti tuskallinen, kivulias ja epämiellettävä tapa oppia turvallisen tilan rakentamista. Haluan silti uskoa, että tästäkin vielä noustaan, toivottavasti entistäkin vahvempaa turvallisuutta kokien.
Lataa Rohkea organisaatio opas turvallisen yhteisön rakentamisen tueksi. Aloita tänään!
Riikka Seppälä
Riikka@sitomo.fi I puh. 050 371 2000
SITOMO I Designing strong and resilient organizations
