Tämä blogi on jatko- osa Bulkkijohtamisen aikakausi on ohi – kirjoitukselle, jossa johtamisopiskelija Tia Lehtinen pohti sitä, miten työn merkityksellisyyden korostaminen haastaa johtamista. Kun työn merkitys on tänä päivänä vahvasti yksilöllistä, bulkkijohtajuus ei enää toimi, vaan jokaiselle pitää pystyä yksilötasolla osoittamaan organisaation strategiasta johdetut tavoitteet, joista juuri he syttyvät.
Seuraavassa kirjoituksessa Tia pohtii, miten tässä voidaan onnistua.
Tavoitteiden asettamisen kannalta keskeistä on oivallus kaksisuuntaisuudesta: mitä asetetut tavoitteet merkitsevät yhteisölle ja yksilölle. Toimeen tarttuminen ja asioiden tärkeysjärjestykseen asettaminen muuttuvat yksinkertaiseksi, kun tietää tekevänsä juuri sitä, mitä yhteiseen maaliin tähdätessä pitää tehdä. Kirkkaan tavoiteasetannan rooli korostuu erityisesti itseohjautuvuuden lisääntyessä. Tilanteessa, jossa ihmisten odotetaan toimivan ilman ulkopuolista ohjausta ja kontrollia, ovat selkeät ja realistiset tavoitteet avainasemassa onnistumisessa.
Koska merkitykset syntyvät henkilökohtaisesti, samat asiat eivät puhuttele kaikkia. Merkityksellisiä ja innostavia tavoitteita rakentaessa on tärkeää tunnistaa, kuinka yhteiset tavoitteet kiinnittyvät kunkin yksilön merkitykseen ja millaiset asiat inspiroivat jokaista tekemään parhaansa. Kristallipalloon tuijottelun ohessa olisi hyvä kääntyä organisaatiota kohti ja selvittää, mikä kunkin saa syttymään työssään. Yksi innostuu luvuista, toinen yhdessä tekemisestä ja kolmas uuden oppimisesta ja uralla etenemisestä. Merkitys voi syntyä myös oman organisaation ulkopuolella, esimerkiksi asiakkaan arkeen positiivisen vaikutuksen tekemisestä tai yhteiskunnallisella tasolla toimimisesta.
Yksi innostuu luvuista, toinen yhdessä tekemisestä ja kolmas uuden oppimisesta ja uralla etenemisestä. Merkitys voi syntyä myös oman organisaation ulkopuolella, esimerkiksi asiakkaan arkeen positiivisen vaikutuksen tekemisestä tai yhteiskunnallisella tasolla toimimisesta.
Kirkkaan tavoitteen voi nähdä tukevan molempia ulottuvuuksia: sekä organisaation yhteistä suuntaa, että yksilön merkityksellisyyden kokemuksen rakentumista. Molempien ulottuvuuksien palveleminen haastaa tavoitteiden asettamisessa. Merkityksen johtaminen ja merkityksellisten tavoitteiden asettaminen edellyttää paitsi itsetuntemusta, myös aitoa halua raapaista organisaation pintaa syvemmälle. Timanttisset vuorovaikutustaidot ovat myös tarpeen. Tavoitteista tulee pystyä kommunikoimaan yksilö-, yhteisö- ja yritystasolla siten, että yhteiset merkitykset pääsevät syntymään.
Sitomon Riikka Seppälä tarjosi päivässä 5 vinkkiä merkityksellisten tavoitteiden asettamiseen:
- Tavoitteiden on oltava linjassa arvojen kanssa.
- Tavoitteen on oltava sellainen, johon yksilön kontrolli ylettyy. Autonomian lisääminen edellyttää johtajan osalta tahtoa luottaa yksilöihin ja kykyä nähdä organisaatio uudella tavalla.
- Jos tavoite on liian yleinen, se ei sytytä intohimoa. Tavoitteen tulee koskettaa henkilökohtaisesti ja linkittää oma tekeminen osaksi isompaa kokonaisuutta.
- Hyvä tavoite osoittaa myös yksilölle mahdollisuuden kasvuun.
- Identiteettiin osuva tavoite liikuttaa. Mikä meistä yhdessä voi tulla ja mitä voimme saada aikaan?
Päivän agenda tuki entisestään mietteitäni siitä, että väliä ei ole vain sillä mitä teemme, vaan myös kuinka sen teemme. Niin johtamistyössä, kuin organisaation arjessa ylipäätänsäkin, toisen ihmisen välitön kohtaaminen ja merkityksellisten asioiden tunnistaminen rakentaa lupaavan pohjan yhdessä tekemiselle. Tässä voisi olla henkilökohtaisesti merkityksellinen tavoite juuri minulle!
Tia Lehtinen I Johtamisopiskelija, Tampereen Yliopisto
Mietitkö, miksi teillä ei päästä tavoitteisiin? Lue Sitomon Ninan loistava pohdinta aiheesta.
Lataa Sitomon Muutosjohtajan Käskirja & ota muutos haltuun!
