Etusivu
Sitouttaja on Valmennustoimisto Sitomo Oy:n ulkoiseen viestintään tarkoitettu yritysportaali. Portaali on luotu asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme, työntekijöidemme sekä suuren yleisön iloksi, tietolähteeksi ja keskustelupaikaksi.

Tuunaa työsi!

18.10.2012 By Tarja Kivistö Jätä kommentti

Kirpparilta löytää nykyisin upeita aarteita. Itse olen hullaantunut vanhoihin huonekaluihin, jotka tykkään entisöidä, tuunata, oman näköisekseni. Varsin mukavaa puuhaa ja ai että minkä nautinnon siitä saa kun on onnistunut tuunaamaan kirpparilöydön mieleisekseen! Sitä rupeaa uskomaan omiin kykyihin ja taiteelliseen silmään, se ilostuttaa, ilahduttaa ja antaa energiaa! Ja ne vaikutukset eivät katoa pitkänkään ajan kuluessa. Aina kun katson sitä vanhaa, kirkkaanpunaista ja haljennutta 60-luvun lasten kiikkutuolia, joka nyt on ihana, valkoinen, rosoinen yöpöytämme, tulee hymy kasvoille. Mä tein sen!

Viime tuunausprojektin jälkeen ja erityisesti sen myönteiset vaikutukset huomanneena rupesin pohtimaan tuunausta laajemmin. Miksei tuunausta voisi laajentaa koskemaan muitakin elämän osa-alueita? Mehän teemme sitä monessa asiassa ihan huomaamattakin, mutta on paljon myös asioita, joita emme ehkä ole tajunneet tuunata omannäköisiksi, paremmiksi.

Me Sitomolla autamme yrityksiä tuunaamaan itseään, havahdutamme organisaatioita oivaltamaan, mitä siitä syntyy kun kaikki potentiaali heidän ihmisissä saadaan vapautettua. Miten satsaus yksilön kasvuun saa myös yrityksen kasvamaan ja menestymään. Itse autan myös pariskuntia tuunaamaan suhdettaan parineuvonnassa. Ja lähes aina tuunauksen tulokset ovat kertakaikkisen voimaannuttavia, oivalluttavia ja upeita! Tuunausprojektiin kannatti lähteä.

Näistä ajatuksista syntyi idea oman työn tuunaamisesta. Ei ole sama miten kulutamme sen 8 tuntia, jonka vietämme työmme ääressä. Jos se jotenkin hiertää, ahdistaa, tuntuu jollain tavalla vaikealta, pahalta tai meillä on huono olla työssämme, on aika pysähtyä hetkeksi miettimään, voisimmeko itse tehdä jotain, mikä muuttaisi kokemustamme.

Työn tuunaus vaatii hieman panostusta ja kurkkausta itseensä ja toimintatyyleihinsä, mutta se kannattaa. Työn tuunaamisessa on kyse sen pohtimisesta, miten työtä tekee ja miten työstään ajattelee. Mitä toimintatapoja tai ajattelumalleja voisi muuttaa? Tuunauksen voi aloittaa hyvin pienistäkin asioista, kuten muutoksista fyysisessä ympäristössä. Mieti, mitä voisit tehdä työpöydällesi, että se helpottaisi sinua työssäsi, entä läppärille? Etene sitten tarkastelemaan tapaasi tehdä työtä. Voisitko tehdä jotain, edes jotain hyvin pientä, joka sinua helpottaisi? Jotain, joka säästäisi aikaa tai nopeuttaisi toimintaa? Kenties jotain, joka selkeyttäisi kaaoksen hallintaa? Jotain, joka auttaisi sinua pyrkimyksessäsi jättää työt työpaikalle ja rentoutua vapaa-ajalla? Jotain, joka helpottaisi työkuorman käsittelyä ja auttaisi stressissä?

Työn tuunaamista on myös uusien taitojen opettelu tai työn merkityksen näkeminen laaja-alaisemmin. Jos esimerkiksi työskentelee linja-auton kuljettajana, sillä on paljon vaikutusta näkeekö työnsä pisteen A ja pisteen B välisen etäisyyden kulkijana vai työnä, jossa mahdollistaa sen, että ihmiset pääsevät kulkemaan heille tärkeisiin paikkoihin tai jossa voi ilahduttaa heitä ja itseään tervehtimällä ja näin saattaa molemmat osapuolet paremmalle tuulelle.

Työn tuunaaminen on arjen innovatiivisuutta! Se saa meidät jaksamaan ja voimaan paremmin ja sen vaikutukset näkyvät myös vapaa-ajalla. Olemme energisempiä, onnellisempia ja selviämme takaiskuista helpommin. Työn tuunaus edesauttaa kokemaan työn imua, sitä aitoa innostusta työstä! Tartutaan siis melaan tai meisseliin!

(Lisää ajatuksia työn tuunauksesta voit lukea tämänkin blogitekstin ajatusten herättelijänä toimineesta Jari Hakasen artikkelista Työn imusta kipinää työpäivään.)

Filed Under Kirjoitukset Tagged With Muutos, Oppiminen, Positiivisuus, Työn imu, Työn tuunaus, Uskomukset

50 ideaa, joilla parantaa työilmapiiriä

31.5.2012 By Tarja Kivistö Jätä kommentti

Työpaikan ilmapiiri vaikuttaa saavutettuun lopputulokseen. Luottamus on kaiken pohja. Se mahdollistaa tunteen, että minä olen hyväksytty ja näin uskallan kyseenalaistaa toisten ajatuksia ja näkemyksiä. Kyseenalaistaminen avaa tien kehittymiselle. Ja kun kehitymme, vetovoimamme on valtava niin sisäisesti kuin ulkoisesti, joka synnyttää halun sitoutua tekemiseen. Sitoutuminen johtaa siihen, että ihminen haluaa kantaa oman kortensa kekoon, haluaa ottaa vastuuta ja haluaa kannatella myös muitakin kuin itseään. Ja tästä syntyy kyky tuottaa tulosta.

Miten siis luoda yritykseen ilmapiiri, joka perustuu avoimuuteen ja luottamukseen ja joka saa meidät toimimaan yhdessä yhteisen tavoitteen eteen? Kaikki lähtee pienistä teoista ja pienistä muutoksista. Askel askeleelta on mahdollista saavuttaa ilmapiiri, joka mahdollistaa avoimuuden, luottamuksen, sitoutumisen – ja tuloksen. Mitä nämä askeleet ovat? Millä keinoilla voimme parantaa sitä ilmapiiriä, jonka keskellä elämme? Tässä omat ehdotuksemme… Keksitkö sinä lisää?

1. Luo työympäristö, jossa on tilaa vaihtaa ajatuksia. Kannusta vapaaseen kommunikointiin esim. kahvitauoilla. Siisti ja viihtyisä kahvihuone on tärkeä paikka kokea yhteenkuuluvuutta. Jopa 90% hiljaisesta tiedosta välittyy informaaleissa tilanteissa. Varmistu siis, että teillä on fyysistä tilaa jakaa ajatuksia.

2. Tervehdi kaikkia ihmisiä. Huomiointi luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja näin ihmiset sitoutuvat voimakkaammin työyhteisöön.

3. Jaa tietoa. Kun saat tietoa, jonka uskot hyödyttävän kollegaasi, muista kertoa hänelle siitä. Harkitse kuitenkin mailien massalähetystä, ettet tuki postia turhalla tiedolla.

4. Pelaa yhteisten sääntöjen mukaan. Epäreiluus sapettaa suurinta osaa ihmisistä.

5. Luota ihmisiin ja ole luotettava. Luottamus luo pohjan kaikelle ja mahdollistaa kaikkia eteenpäin vievän keskustelukulttuurin.

6. Älä ota kyseenalaistamista henkilökohtaisesti. Uskallus kyseenalaistaa on osoitus luottamuksesta ja ajatusten vaihto on mahdollisuus uusien ideoiden syntymiseen.

7. Huolehdi, että sinun kanssasi on mukavaa tehdä töitä. Kukaan ei halua viettää työssäkään aikaa mörököllin tai – mirrin kanssa.

8. Vältä valittamista. Jos jokin asia on huonosti, lähesty sitä ratkaisun kanssa. Asioista saa sanoa, mutta tarjoa myös ratkaisua samalla.

9. Hymyile. Hymy kertoo toiselle, että olet puolella etkä vastaan. Ihmisen aivot ovat aika vanha käyttöjärjestelmä ja meidän pääkoppa erottelee edelleenkin ihmiset helposti ystäviin ja vihollisiin. Hymyllä ja läsnäololla luot ilmapiirin, jossa ihmiset uskaltavat puhjeta kukkaan.

10.  Etsi paikkoja auttaa toisia. Keräät itsellesi pääomaa ja luot konkreettisesti hyvää.

–

11.  Katso ihmisiä silmiin, kun he puhuvat sinulle. Lopeta se mitä olit koneella tekemässä, kun joku puhuu sinulle ja käänny ihmistä kohden. Sinulla on myös vastuu kertoa, jos et juuri sillä hetkellä ehdi keskittyä.

12.  Puhu itsestäsi käsin. ”Minusta näyttää siltä…” avaa ovia, kun taas ”sä sanoit selvästi näin…” kuulostaa hyökkäykseltä ja sulkee ovia.

13.  Kuuntele kollegoitasi läsnäolevasti. Anna toiselle kokemus, että hän on tullut kuulluksi. Tämä lisää luottamusta 100% varmasti ja nopeasti.

14. Osallista erilaisia ihmisiä kommunikointiin. Myös niitä, jotka eivät aina avaa suutaan.

15. Kannusta kollegoitasi kertomaan havainnoista. Aina ei tarvitse olla valmiita vastauksia, myös havainnot ovat hyvää tietoa ja auttaa ennakoimaan tulevaa.

16. Reflektoinnin taito. Ihmisellä on 60 000 ajatusta päivässä, ja niistä 90% on samoja, kuin eilen. Kannusta ihmisiä tuomaan keskeneräisiäkin ajatuksia esiin, jotta voimme ajatella yhdessä uusia yhdistelemällä ajatuksiamme.

17.  Vahvin tunnetila tarttuu. Huolehdi oman tunnetilan rakentavuudesta.

18.  Välitä ympäristöstäsi ja siivoa jälkesi. Siisteys kertoo siitä, että ihmiset välittävät.

19.  Tartuta. Luo itsellesi henkilökohtainen suhde yrityksen tarkoitukseen olla olemassa. Varmistat oman motivaatiosi, joka tartuttaa hyvää myös ympärillä oleviin.

20. Pohdi millaisessa ilmapiirissä haluat työskennellä ja luo sitä itse esimerkilläsi.

–

21. Huolehdi fyysisestä kunnostasi. Ihminen, joka jaksaa vastata ympäristön tuomiin haasteisiin, pysyy positiivisena.

22. Jos tunteesi kuumenevat työpaikalla, pyydä pientä rauhoittumisen hetkeä ja jatka keskustelua, kun pystyt siihen rakentavasti.

23. Anna kollegoillesi mahdollisuus kertoa oma kantansa asioihin ja pyri ottamaan ne omassa toiminnassasi huomioon. Toisen kokemus on toiselle totta.

24. Anna palaute toiselle mahdollisimman kauniisti ja konkreettisesti. Voit aina tuoda asian itsesi kautta:” Minusta tuntuu…”, ”minusta näyttäisi siltä…”

25.  Muista, että viestin läpimeno on viestijän vastuulla. Et voi olettaa toisen lukevan maileja. Lisäksi on hyvä varmistaa keskusteluissa, että olemme ymmärtäneet asian samalla tavalla.

26. Tsemppaa ja kannusta toisia kohti parempaa! Anna palautetta rehellisesti ja rakentavasti. Auta toisia kasvamaan!

27. Tue uusien ihmisten ”kotiutumista” yritykseen. Muistele miltä itse on tuntunut aloittaa yrityksessä.

28. Kiitä. Kiitä konkreettisesti, kun näet ja löydät kiitettävää.

29. Valmenna ihmisiä ja valmennuta itseäsi.

30. Osallistu palavereihin, reagoi työkaverisi maileihin (edes muutamalla sanalla), vastaa kun sinulta kysytään. Näytä näillä pienillä teoilla, että arvostat muita ja heidän antamaa aikaa sinulle!

–

31. Viljelkää huumoria! Jakakaa keskenään hauskoja sattumuksia ja tarinoita itsestänne ja toisistanne. Naurakaa yhdessä!

32. Kertokaa tarinoita, jotka johtivat onnistumiseen.

33. Kertokaa kokemuksista, jolloin kaikki ei mennyt putkeen. Jakakaa murheet. Tuen saaminen ja tuen antaminen sitouttaa teitä vahvemmin toisiinne.

34. Hyppikää, tanssikaa, laulakaa, näytelkää! Tehkää välillä jotain tavallisista rutiineista poikkeavaa. Yllätytte, mitä saatte aikaan kun yhdistätte kehon ja ajatukset!

35. Laittakaa työnteon taustalle soimaan musiikkia – jotain juuri teidän näköistä ja teitä kuvaavaa. Jotain, mistä saatte intoa ja draivia!

36. Kyseenalaistakaa aika ajoin vallitsevat käytännöt. Miksi teemme näin niinkuin nyt teemme? Voisimmeko tehdä jotain erilailla? Mitä?

37. Viettäkää silloin tällöin, edes muutama kerta vuodessa, vapaamuotoisia iltoja yhdessä. Tehkää jotain, minkä kaikki kokee mielekkääksi; drinkeille paikalliseen? Vesipuistoon? Valokuvaukseen yhdessä? Sieniä poimimaan? Salsatanssikurssille? Illalliselle? Minigolfaamaan? Hyppimään hyppynaruja pihalle?

38. Miettikää myös hetki, miltä näytätte ulospäin. Mitä haluatte viestittää asiakkaillanne, kun he astuvat ovesta sisään toimistoonne? Kertooko toimistotila sitä mitä haluatte teistä kerrottavan? Välittyykö tiloista teidän arvot?

39. Huomioikaa työasennot. Istutteko kyyryssä? Valitatteko päivittäin selkäkipuja? Panostakaa kunnon työergonomiaan. Se tuo itsensä monin verroin takaisin.

40. Kuuntele. Kun joku puhuu sinulle, pysähdy kuuntelemaan ja osoita kaikin keinoin, että haluat kuunnella. Keskity tilanteeseen! Älä mieti vastinetta toisen puhuessa vaan keskity siihen, että haluat ymmärtää toista. Ole aidosti läsnä.

–

41. Kun pahoitat mielesi, kerro se rehellisesti ja syyttelemättä. Puhu aina omista kokemuksistasi käsin, käytä siis minä-viestejä: “kun sanoit minulle eilen niin, minulle tuli tunne, että…” “Se mitä eilen sanoit, loukkasi minua…”. Älä syytä toista, et voi tietää mitä toinen on todella ajatellut, mutta voit kertoa mitä sinussa heräsi hänen käytöksensä takia!

42. Ymmärrä erilaisuus.

43. Pyri näkemään toinen ihminen kauniina. Kiinnitä huomio kaikkeen siihen hyvään, mitä hänessä näet.

44. Tuo yllättäen kukkia työpöytiänne piristämään tai hae munkit lähikahvilasta. Pienet teot aiheuttavat suuria tunteita!

45. Heittäydy! Ole aito! Aito ihminen kutsuu puolensa, näennäinen teennäisyys etäännyttää!

46. Kokeilkaa erilaisia tapoja tuottaa tietoa. Käyttäkää hyödyksi liikettä, voimaa ja musiikkia.

47. Milloin viimeksi veit roskat tai laitoit tiskit tiskikoneeseen työpaikallasi? Jos ne jäävät aina yhden ihmisen harteille, tehkää tähän muutos. Jakakaa vuorot tai kannustakaa ihmiset ottamaan vastuuta!

48. Kun keksit jotain uutta/mielenkiintoista/erilaista, kirjoita se ylös ja jaa se muiden kanssa sopivan tilaisuuden tullen.

49. Usko siihen, että te voitte muuttaa ilmapiirinne entistäkin paremmaksi. Kun uskotte, kaikki on mahdollista!

50. Loppujen lopuksi, muista, että kyse on vain ihmisistä, ei mistään sen vaikeammasta. Erilaisuudesta huolimatta olemme kaikki ihmisiä, joihin pätee samat lainalaisuudet. Olemme ihmisiä, jotka kaikki käyvät vessassa isolla ja pienellä hädällä, oikuttelevat välillä kuin pikkulapset, itkevät, nauravat, valittavat, innostuvat, siivoavat kuraa parketilta, hakevat valmisruokia, leikkaavat nurmikkoa, sairastuvat, laihduttavat, riitelevät puolisonsa kanssa, menettävät hermonsa ja harjoittavat rystylyöntiä tenniksen parissa. Näe siis toinen tavallisena, mutta ainutlaatuisena ihmisenä ja kohtele häntä sen mukaan. Ole ihminen ihmiselle. Yksin et ehkä voi maailmoja (tai työpaikkoja) muuttaa, mutta muutos voi alkaa yhdestä.

Filed Under Kirjoitukset Tagged With Esimiestaidot, Johtaminen, Oikeudenmukaisuus työpaikoilla, Palautteen antaminen, Palautteen saaminen, Positiivisuus, Tiimin johtaminen, Työilmapiiri, Yrityskulttuuri

Aamulatausvieras Toni Nieminen – Tavoitteiden voima

22.9.2011 By sitomo Jätä kommentti

Oletko miettinyt, mihin suuntaan haluat elämässäsi edetä? Oletko pysähtynyt ja kuunnellut itseäsi? Oletko tietoinen siitä, mitä haluat saavuttaa? Yllättävän moni ihminen vastaa ”kyllä” miettimättä kysymyksiä sen enempää. Jos kuitenkin pysähdyt, hiljennyt ja rupeat todella pohtimaan ja kuuntelemaan itseäsi, olisiko vastauksesi erilainen? Tiedätkö SINÄ todella mitä SINÄ haluat?

Harva meistä on tiedostanut tavoitteiden uskomattoman voiman. Sen, että ne siivittävät meitä eteenpäin ja luovat toiminnallemme suunnan. Sen, että ne saavat meidät uskomaan itseemme ja kykyihimme. Sen, että ne auttavat jaksamaan myös silloin, kun ryömimme pohjamudassa ja kierimme epäonnistumisissa. Sen, että ne luovat elämällemme sisällön.  Tavoitteiden merkityksestä muistutti viime keskiviikon Aamulatauksen tähtipuhuja Toni Nieminen. Entinen mäkihyppääjä, nykyinen ravivalmentaja ja vaikuttaja, herätti kuulijat pohtimaan tavoitteita sekä myönteisen ajattelun ja yhteisöllisyyden merkitystä. Tonin tarina tempaisi kuulijat mukaansa ja veikkaan, että monen aamu starttasi erityisen positiivisessa merkeissä Aamulatauksen jälkeen.

Jotkut ihmiset puhuvat käyneensä lävitse todellisen ”elämänkoulun”. Tällä he viittaavat tiettyyn ajanjaksoon elämässä, jolloin he ovat kokeneet oppineensa enemmän ja syvällisemmin kuin mistään koulusta ikinä. Usein elämänkoulu liittyy vaikeisiin tapahtumiin ja niistä selviytymiseen. Elämänkoulun käyneet kertovat, että ajanjakso on avannut heidän silmänsä ja he ovat ruvenneet näkemään asioita eri tavalla. He ovat alkaneet pohtimaan omia arvojaan ja tavoitteitaan sekä havahtuneet siihen, miten ovat eläneet tähän asti ja miten haluavat jatkaa eteenpäin.

Toni Nieminen kertoi Aamulatauksessa omasta elämänkoulustaan, ajanjaksosta, joka alkoi hänen voitettuaan 16-vuotiaana lähes kaiken minkä mäkihypyssä voi voittaa. Huippukauden jälkeen iski kuitenkin tyhjyys. Tuli epätietoisuus siitä, mihin suuntaan nyt lähdetään ja mitä ruvetaan tavoittelemaan, mitä haluan tehdä ja miten sen haluan toteuttaa. Toni kertoi vuosista, jolloin hän havahtui kantapään kautta siihen, että ihminen itse voi rakentaa oman elämänsä, toteuttaa omat unelmansa ja voittaa vaikeutensa jos hän tietää tavoitteensa, uskoo mahdollisuuksiinsa ja ymmärtää, että tarvitsee matkallaan myös toisten ihmisten tukea.

Matka oman elämän asiantuntijaksi ja unelmien toteuttajaksi alkaa tavoitteiden määrittelystä. Ilman tavoitteita, et voi saavuttaa haluamaasi. Ihmisellä on oltava jotain, jota kohti hän haluaa edetä, jotain, joka saa hänet ponnistelemaan. Tavoitteiden ei tarvitse olla suuria. Usein on fiksumpaa poimia kivi tieltä kuin lähteä hakemaan kuuta taivaalta. Jos matka tavoitteen saavuttamiseksi on liian pitkä, kyllästyt todennäköisesti matkalla. Todennäköisesti on helpompi aloittaa osa-askeleista, jotka vievät lähemmäksi suurta unelmaasi. Tonilla yksi tavoite oli ”kaunis alastulo”, joka siivitti hänet hiljalleen kohti kokonaisvaltaisesti parempia hyppyjä. Mikä olisi sinun tavoitteesi? Nieminen opasti kuulijoita tekemään pienen harjoituksen tavoitteiden löytämiseksi. Jos et ollut paikalla kuulemassa, kerron sen sinulle: ota kynää ja paperia ja määrittele tavoitteesi. Mieti mitä Sinä haluat! Mieti vastausta kysymykseen ”miksi teet sitä mitä teet?” Moni ihminen ei löydä tähän vastausta. Silloin viimeistään on aika herätä.

Kun olet löytänyt tavoitteesi, mieti seuraavaksi, mikä estää sinua toteuttamasta niitä. Tähän kysymykseen on usein helppo löytää vastauksia. Aina on syitä, miksi tavoitteita ei voi saavuttaa, miksi siihen ei pysty, ehdi tai kykene.  Jos haluat edetä oman elämäsi asiantuntijaksi, sinun on opittava ajattelemaan toisella tavalla, myönteisemmin. Suurin osa löytämistämme esteistä on oman mielikuvituksemme tuotetta. Negatiivinen ajattelu on opittu tapa. Katsokaapa lapsia, kuinka innolla he tutkivat maailmaa, kokeilevat uutta ilman pelkoa kykenemättömyydestä tai epäonnistumisista. Myös aikuinen voi yltää samaan, mutta se edellyttää tiedostamista ja halua muuttua. Myönteisyys ei tarkoita väkisin hyvällä tuulella olemista vaan sitä, että itselläsi on mielekkäitä tavoitteita, joita kohti etenet. Epäonnistumiset kuuluvat toki elämään. Välillä on hyvä kirota ja potkia itseään takamukseen. Välillä sattuu ja kovasti. Jos taustalla on kuitenkin tavoite, jota kohti pyrit, on epäonnistumisiin ja vaikeuksiin huomattavasti helpompi suhtautua. Huomaat, että niistä todella voi oppia jotain oleellista tavoitteesi kannalta. Lannassa voi kieriä ja siitä voi tarttua jotain hihaasi, mutta lantaan ei kannata jäädä makaamaan.

Millä sitten päästä eroon negatiivisten ajatusten kierteestä? Niemisen mukaan oleellista on kääntää esteet tavoitteeksi, jolloin negatiivisista asioista tulee positiivisia asioita. Tämä onnistuu helposti: kirjoita joka päivä ylös kolme asiaa, missä olet ollut hyvä ja missä olet onnistunut. Pian huomaat, että päiviisi kuuluu paljon onnistumisia. Koska onnistumisilla on tapana ruokkia onnistumisia, pääset todennäköisesti nauttimaan onnistumisten kehästä. Ja mikä parasta, voit tartuttaa sen myös muihin! Jaa työyhteisössäsi tai perheessäsi onnistumisen elämyksiä, kannusta toiset mukaan, tsempatkaa toisianne ja luokaa yhdessä koko ryhmän käsittävä onnistumisten rinki. Pitäkää hauskaa, nauttikaa siitä mitä teette, luokaa yhteisiä tavoitteita! Yhteisön merkitys onnistumisille ja tavoitteiden saavuttamiselle on korvaamaton. Kun itse väsyt, toinen puskee sinua eteenpäin tai kun toinen ei enää jaksa, sinä voit tuupata hänet ylös. Kuten Toni sen kiteytti: ”Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä elääkseen täysipainoisen elämän.”

Tonin tarinasta ja ajatuksista voi jokainen oppia jotakin. Jos et muuta muista tästä kirjoituksesta, niin muista edes se, että kukaan muu ei pysty olemaan sinä itse yhtä tehokkaasti kuin sinä itse siihen pystyt. Sitä ennen sinun on kuitenkin löydettävä itsesi ja määriteltävä tavoitteesi. Vasta silloin kun sinä tiedät pystyväsi, olet oppinut uskomaan, että pystyt ja voit toteuttaa tavoitteesi. Ja silloin, unelmistasi tulee totta.


Tarja Kivistö

Filed Under Kirjoitukset Tagged With Elämänkoulu, Onnistuminen, Positiivisuus, Tavoite, Toni Nieminen

Bloggaajamme ja valmentajamme Nina Rinteen haastattelu Onnistujien Klubissa

26.5.2011 By sitomo Jätä kommentti

Onnistujien Klubin jäsenesittelyssä Nina Rinne, joka on rakentamassa unelmien yritystään. Satojen ihmisten työpaikkoja syntyy vain, kun joku ensin uskoo että niin voi tapahtua. Nyt Nina sitoo ihmisistä kokonaisia. Lue koko esittely.

Filed Under Poiminnat Tagged With Onnistuminen, Positiivisuus, Sitomo, Yrittäjyys

Myötätunto ja mielen alkemia

19.5.2011 By sitomo Jätä kommentti

Häpeiletkö, jos sinua kiitetään? Nolostutko saadessasi lahjoja? Koetko usein kiusallisia häpeän tunteita? Oletko positiivinen ja hyvä itsetuntoinen yleensä, mutta epäonnistumisten tulessa kohtelet itseäsi armottomasti?

Me ihmiset saatamme olla positiivisia suurimman osan arkea, mutta kohtelemme itseämme ja toisia armottomasti epäonnistumisten kohdatessa. Vastaus tähän on tutkimusten mukaan (Mark Leary) myötätunto tai sen puute

Onko meillä Suomessa kasvanut -40 / -50 luvulla sukupolvi, joka ei ole saanut yleisesti ottaen tarpeeksi mytötuntoa ja myönteisyyttä osakseen? Sotamme jälkeinen aika on saattanut, voimakkaasti yleistäen, tuottaa sukupolven jolta on vaadittu sydämen kovuutta. Ja tämä kovuus aiheuttaa ihmisessä tylyä asennetta itseä kohtaan ja joskus armotomuuttakin. Tällaisten tunteiden vastakohta on ysävällisyys ja myötätunto itseä kohtaan, sekä inhimillisyyden tunteet; sen tajuamista että emme ole ainoita, jotka virheitä tekevät, ajattelevat joskus pahoja-ajatuksia tai käymme vastoinkäymisiä lävitse.

Otteita Juhani Laakson kirjasta Mielen Taito:

“Tapamme kohdella itseämme juontavat kaikista niistä suhteessa olemisen malleista, joita olemme keränneet lapsuudestamme alken. Miten olemme tulleet kohdatuksi silloin kun olimme täysin toisen antaman hoivan varassa? Vastattiinko pienen vauvan tarpeisiin eläytyvästi, lempein ottein ja rakkaudella?

“Tapa jolla loimme turvallisen kiintymyksen omiin vanhempiimme, vakiintuu suhteessa olemisen perusmalliksi, joka toistuu myöhemmin elämässä, suhteessa muihin ihmisiin ja itseemme. Siitä rakentuu mielen taito, jota voimme kutsua monilla eri termeillä: rakastavaksi huolenpidoksi, myötätunnoksi tai ystävälliseksi läsnäoloksi.

“Myötätunto itseä kohtaan on usein ensimmäinen lääke, jota tarvitsemme, kun asiat menevät vikaan ja tulevaisuuden toivomme katoaa. Myötätunto on jakamattoman ja ymmärtäväisen huomion antamista kärsivälle osalle itsessämme. Se on kuin kannatteleva käsi tai lämmin syli, jonka avaamme itsellemme silloin, kun emme saa tarvitsemaamme inhimillistä tukea keneltäkään muulta.”

Myötätuntoa itseään kohtaan voi harjoitella mielikuvaharjoitteilla, palaamalla ajatuksissaan menneisyyteen ja leikkimielisesti korvaamalla vanhoja muistoja uusilla ja ylipäätään tiedostamalla.

“Mielen taitoja voi verrata muinaiseen alkemiaan, jossa romuraudasta yritettiin tehdä jalometallia. Myötätunto on se alkemistinen taito, joka muuttaa kovettuneet tunteet – itsevihan, armottoman tuomion, inhon ja  mitättömyyden – pehmeiksi emootioiksi: suruksi, armahtavuudeksi, sietämiseksi ja terveeksi itserakkaudeksi.”

Myötätunto edistää positiivista suhtautumista elämään ja toisiin ihmisiin. Se voi antaa hetkellisiä mielen herkutteluhetkiä ja elämänilon kokemuksia. Tämä ei vaadi teennäistä hymyä tai väkisin puristettua kiltteyttä, vaan sitä, että antaa luontaisen ja terveen “hyvänmielen” ajattelun nousta pinnalle ja kykyä katsoa itseään lempein ja ymmärtäväisin silmin.

Mark Leary: “Self-Compassion”

Filed Under Kirjoitukset Tagged With Epäonnistuminen, Juhani Laakso, Kiitollisuus, Mark Leary, Mielen Taito, Myötätunto, Onnistuminen, Positiivisuus