Etusivu
Sitouttaja on Valmennustoimisto Sitomo Oy:n ulkoiseen viestintään tarkoitettu yritysportaali. Portaali on luotu asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme, työntekijöidemme sekä suuren yleisön iloksi, tietolähteeksi ja keskustelupaikaksi.

Unelmoi. Määrittele. Toteuta.

7.12.2012 By Johanna Lehtinen Jätä kommentti

Myyntivuosi 2013 on alkamassa. Tavoitteena meillä kaikilla on varmasti säilyttää nykyinen tasomme ja mahdollisesti toiset meistä hakevat kasvua. Olemme monet jo päättäneet mitä, miten ja miksi.  Mahdollisesti olemme myös määritelleet kuka ja ketkä sen myyjistä tulevat tekemään. Tulevaisuutta ei kuitenkaan voi päättää täysin etukäteen vaan ainoastaan antaa tässä hetkessä paras arvaus siitä, mitä tulee tapahtumaan. Tässä vaiheessa siis  on vielä hyvä hetki pommitestata ajatuksensa. Missä olemme nyt? Mitä voimme odottaa, että tästä seuraa? PYSÄHDY!

Tule hetkeksi pois arjen tärkeästä pyörityksestä, avaa mielesi, nouse helikopteriin ja lähde rohkeasti unelmoimaan.

Siirrä ajatuksia pidemmälle. UNELMOI. Rohkaisen sinua miettimään millainen maailma on kolmen vuoden päästä. Kirjaa ajatuksiasi ylös. Tässä vaiheessa ei ole oikeaa eikä väärää, anna siis mennä. Millainen ihminen on kolmen vuoden päästä? Mitä hänen arkeensa kuuluu? Mitä mahdollisia pelkoja meillä on? Tämän jälkeen paperille on syntynyt varmasti paljon tekstiä, joten mieti, miten nämä asiat vaikuttavat yritykseenne, mitä te voisitte tarjota tähän.

Tämän jälkeen palaa uudestaan tähän hetkeen MÄÄRITTELEmään, mihin asioihin panostamalla ja mitä kehittämällä tulette tekemään halutun tavoitteenne toteen. Päätä, mitä tavoitteita on hyvä pohtia yhdessä myyjien kanssa, ja mitä taas on hyvä itse antaa.

Ja päätösten synnyttyä TOTEUTA ne.  Helposti sanottu, vaikeammin toteutettu. Siksi haluan antaa sinulle vielä yhden muistilistan työvälineeksi, jota voi käyttää missä tahansa vaiheessa vuotta:

V6 + voimansiirto

Visioi – iso kuva ja suunta
Viesti – valitse kanavat ja asiat
Vaadi – sovitut asiat
Valvo – kiitä, kannusta, rohkaise, seuraa
Valmenna – esitä kysymyksiä enemmän kuin annat suoria vastauksia
Vaihda – jos jokin ei toimi, uskalla myös päästää siitä irti

Tämä työkalu on testattu ja se toimi kun lisäät siihen vielä mausteeksi oman läsnäolosi ja toisten ihmisten kuuntelun. Ja tärkeimmän: VÄLITÄ.

Filed Under Kirjoitukset Tagged With Johtaminen, Myynti, Tulevaisuus, Unelmoi. Määrittele. Toteuta., Visioi

Tuhat loistavaa kulttuuria

30.11.2012 By sitomo Jätä kommentti

Sitomon Aamulatauksessa 28.11.2012 aiheena oli työpaikan kulttuuri. Kulttuuri on käsite, jonka me jokainen määrittelemme omalla tavallamme. Toiselle kulttuuri merkitsee ensi kuulemalta taidetta, toiselle se kertoo työpaikan ilmapiiristä ja kolmas aistii kulttuurista tietyt tavat toimia, jonkin kirjoittamattoman säännön. Jokaiselle meistä kulttuuri edustaa erilaista näkökulmaa ympäröivästä maailmasta tai työyhteisöstä, jossa työskentelemme. Jos meitä on tuhat erilaista ihmistä, on myös tuhat erilaista kulttuuria.

Aamussa mietimme, mikä on leimallista juuri meidän työyhteisöjemme kulttuureille. Vastauksia tuli niin monta kuin oli osanottajiakin. Kulttuurin tunnusmerkeiksi nousivat kiire, jatkuva muutos, läpinäkyvyys ja avoimuus. Mahtavia sanoja, isoja merkityksiä. Kulttuuri esiintyy erilaisina tunnusmerkkeinä työyhteisöissä, ja onkin tärkeää pysähtyä aika ajoin tarkastelemaan oman kulttuurin ominaispiirteitä. Näkyykö kulttuuri teidän yhteisössänne asenteina, sanattomana käytöksenä vai vallitsevana ilmapiirinä? Näyttäytyykö kulttuuri samanlaisena kaikille työyhteisön jäsenille? Onko nyt vallitseva kulttuuri sellainen, joka halutaan säilyttää sellaisenaan vai tarvitseeko sitä muuttaa?

Voimmeko me yksilöinä olla mukana työpaikan kulttuurin muutoksessa tai säilyttämisessä?

”Kulttuuri” sanan alkuperä tulee latinan sanasta ”colere”, joka merkitsee viljelyä. Aamulla käytetyn näkökulman mukaan kulttuuri koostuu asenteista, teoista, tunteista ja ajattelusta. Näitähän me voimme kaikki viljellä ja hallita, ainakin omiamme.

Tarkkailijana me voimme tunnistaa kulttuurillista nykytilaa havainnoimalla sanatonta viestintää, ihmisten valintoja (esim. siitä miten yhteistä aikaa kunnioitetaan), ympäristön merkkejä (esim. työpaikan siisteydestä). Nämä kaikki kertovat paljon yhteisöstä ja se mikä on kerran opittua, voidaan siitä myös oppia pois.

Työyhteisöissä me olemme kaikki mukana luomassa vallitsevaa kulttuuria, tai ainakin muovaamassa sitä. Meillä jokaisella on vastuu kulttuurista ja sen tuomista vaikutuksista organisaatiossamme.

Avasimme aamussa keinoja, joilla vallitsevaa kulttuuria voidaan muuttaa tai haluttua kulttuuria ylläpitää. On mietittävä mitä me haluamme saada aikaan. Millaisia tekoja, asenteita, ajattelua ja tunteita se vaatii ja kuinka me yhdessä saavutamme halutun muutoksen?

On tehtävä pieniä konkreettisia muutoksia, jotta ihmiset saadaan sitoutumaan ja innostumaan. Hyödynnetään tunne, luodaan kiireen ja välttämättömyyden tunne, jotta asiat saadaan tehokkaasti liikkeelle. Huolehditaan riittävästä ”vallan yhteisymmärryksestä”, näin ihmiset sitoutuvat muutokseen. Asetetaan lähiajan tavoitteita, koetaan nopeita onnistumisia, jotka siivittävät muutosta eteenpäin. Ollaan läsnä, harrastetaan dialogia, jolla syvennetään keskinäisiä suhteita. Ankkuroidaan tekeminen osaksi arkea, luodaan yhdessä tekemisen meininkiä ja vahvistetaan visioita, viestimistä ja välittämistä.

Yksi vaikutuskeinoista nousi kuitenkin ylitse muiden; läsnäolo ja sen merkitys. Johdon tulee sitoutua kulttuurin muuttamiseen 100%:sti, jotta yllämainitut keinot ja tavoitteet saavutetaan. Läsnäoleva johto on koko muutosprosessin tukipilari; sitoutuneisuus välittyy johdosta alaisiin ja leviää positiivisesti ihmisestä toiseen. Läsnäolon kautta koko työyhteisö ymmärtää kulttuurin muutoksen tärkeyden, joten sitoutuminen on helpompaa ja muutoksen tulokset ovat saavutettavissa. Annatko sinä oman osasi, sinun oman läsnäolosi teidän kulttuurinne muutokselle tai säilyvyydelle?

- Martina Santanen

Filed Under Kirjoitukset Tagged With Johtaminen, Kulttuuri, Läsnäolo, Muutos

Psst… Älä kerro kenellekään, miksi Merkitys on menestyksen avain

8.11.2012 By Jonna Söderholm Jätä kommentti

Toisilla on töissä kivaa, toisilla ei. Työterveyslaitoksen tutkimuksen (2009) mukaan jopa 140 000 suomalaista työssäkäyvää kokee tulleensa kiusatuksi työpaikallaan. Se ei ole kivaa. Toisilla taas kiva tuntuu olevan jatkuvaa.

Great Place to Work 2012  –tuloksissa suuryritysten kärkeen pääsi (taas) IKEA. Mitä ihmettä? Halpoja huonekaluja ja lähes ilmaisia kodintarvikkeita myyvä tavaratalo, jonka hinnoittelu saa epäilemään, että jossain on oltava jotakin pielessä, ajattelee moni. Ei kukaan pysty myymään tuota laadukasta ja kestävää tavaraa ja vielä samalla huolehtia henkilöstöstään. Kuka tässä nyt huijaa ja miten?

IKEA Suomen asiakaspalvelukeskuksen päällikkö Tarja Sallanen valotti tänään aamulatauksessa sitä, miten TYÖN MERKITYS näkyy ja tuntuu heidän arkipäivässä, kulttuurissa, johtamisessa, rekrytoinnissa, urasuunnittelussa yms. Tämä taas johtaa siihen, että ihmiset ovat sitoutuneita ja antavat parastaan. Näin paranee asiakastyytyväisyys ja sitä myötä tuloskin, koko ajan.

Parempi arki monille ihmisille, on IKEA:n visio ja tahtotila, joka ohjaa jokaista hetkeä ja kohtaamista arjessa. Miten saadaan parempi arki niin työntekijöille, asiakkaille kuin sidosryhmillekin?

Yhteistyö ja innostuminen ovat kuulemma esiin nostettuja asioita, joista jokainen urallaan ja elämässään seuraavaan vaiheeseen siirtyvä työntekijä mainitsee syiksi, joiden vuoksi on ollut Ikealla töissä, ja joita jää ikävoimään. Lisäksi Tarja mainitsi esimerkillä johtamisen, maalaisjärjen, nöyryyden, kustannustietoisuuden sekä lukuisia muita tekemistä ohjaavia arvoja.

Työn merkitystä korostetaan koko ajan ja joka paikassa. Kassatyöntekijän on oltava kiinnostunut  kassatyön lisäksi niin kodinsisustuksesta kuin paremman arjen tarjoamisesta monille ihmisille. Pelkkiä käsipareja ei edes oteta töihin. Johtaminen pohjautuu ihmisiin, ei eri toimintoihin kuten esimerkiksi varaston ja Contact Centerin erilaisiin työtehtäviin. Ihmisiin siis.

Huh, meinasi tulla hiki kun kohtasin kaikkia omia ennakkoajatuksiani siitä, miten eri tehtävissä toimivia ihmisiä oman maailmankuvani kautta tulisi johtaa.

Kyse taitaakin olla siitä, että menestyvässä (IKEA- kasvu ja markkinaosuus Suomessa kertokoon oman tarinansa) ja hyvinvoivassa työyhteisössä johtamiskulttuurin keskiössä on Ihminen ja se, miten hän kokee työnsä merkityksen osana suurempaa kokonaisuutta.

Parempaa arkea monille ihmisille siis.

Mistähän viisauden kirjasta löytäisi itselleen ja omalle yritykselleen yhtä vahvan Merkityksen, jolla voisi ohjata kulttuuriaan oikeaan suuntaan?

Filed Under Kirjoitukset Tagged With ihmiset, IKEA, Innostuminen, Johtaminen, Tarja Sallanen, Työn merkitys, Yhteistyö

Lapsia vai aikuisia?

8.11.2012 By Jonna Söderholm Jätä kommentti

Olipa kerran maailma, jossa johdettiin työtä ja prosesseja.  Nykyään johdetaan yhä harvemmin työtä, vaan ennemminkin ihmisiä, jotka työtä tekevät.  Työn muuttuessa koko ajan aineettomammaksi lienee aika alkaa öljytä koneen sijasta ihmisiä.

Menestyvässä ja Euroopan parhaaksi työpaikaksi valitussa Futuricessa on päästy seuraavalle tasolle.  Asioita ei johdeta, ihmisiäkään ei johdeta, vaan kulttuuria johdetaan. Mitä ihmettä, miten kulttuuria voi johtaa?

Tuomas Syrjänen, Futuricen toimitusjohtaja kiteytti eilen Aamulatauksessa hyvin oman näkökulmansa yrityksen menestystekijöistä kolmeen elementtiin, joista otan tarkasteluun yhden: Vapaus toimia. Kun toiminta on läpinäkyvää, niin että hallitus ja henkilöstö saavat samat tiedot samanaikaisesti ja kaikki tieto yrityksen asioista on jokaisen saatavilla, on henkilöstön helpompi ajatella ja tehdä päätöksiä.

Hui, aika pelottavaa, on ensimmäinen reaktioni tähän tietoon. Päähän nousee kysymyksiä. Voiko kaikesta puhua? Mitä jos yrityksellä ei mene hyvin ja henkilökunnalle tiedotetaan siitä? Lähteekö meiltä hyvät tekijät? Mitä jos he käyttävät tietoja väärin? Levittääkö joku tietoja ulkopuolelle?

Tuomas lainasi ajatusta ihmisten käyttäytymisestä avoimessa kulttuurissa näin: ”Hollannissa on vähemmän verhoja asuntojen ikkunoissa kuin meillä Suomessa. Tämä on johtanut siihen, että asunnot ovat siistiä.”

Kun kaikki tekemiset ja tiedot on kaikkien saatavilla, muuttuu esimiestyökin enemmän rooliksi, jonka näyttelijää voidaan vaihtaa. Kyse ei olekaan enää vallasta, sillä jokainen on vastuussa omasta tekemisestään. Silloin esimiehen ei ole syytä ottaa aikuisen roolia ja antaa työntekijöiden olla lapsen roolissa.

Haudataan hierarkia ja byrokraattinen johtaminen, annetaan tilaa avoimuudelle ja läpinäkyvyydelle sekä vapaudelle toimia. Luottaen tietenkin siihen, että olemme palkanneet meille aikuisia töihin.  Ja annetaan niiden lasten olla lapsia.

Filed Under Kirjoitukset Tagged With Avoimuus, Futurice, Johtaminen, Läpinäkyvyys, Tuomas Syrjänen, Viestintä

Hyvän tunnelman tavaratalo

25.10.2012 By Johanna Lehtinen Jätä kommentti

”Tervetuloa hyvän tunnelman tavarataloon. Me olemme aina avoinna 24/7. Myyjämme ovat valmiina ottamaan sinut vastaan juuri silloin kun sinulla on tarve ja silloinkin kun haluat tulla vain katsomaan. Haluamme palvella, ja ensisijaisesti haluammekin että koet itsesi tervetulleeksi ja ainutlaatuiseksi asiakkaaksi. Haluamme yllättää, haluamme erottua. Emme halua keskinkertaista.

Myynnistämme vastaa TUNNEjohtaja. Hän ymmärtää, että myyjiemme täytyy oivaltaa roolinsa Hyvän tunnelman tavaratalon toiminnassa. Me saamme tehdä työtä omalla persoonalla ja tavallamme, me olemme aitoja. Meillä jokaisella on hyvät aikeet. Ja yhteinen tavoite.

Prosesseja ja pelisääntöjä tarvitaan, mutta TUNNEjohtaja tietää myös että on tärkeää huomioida ihmisten tunteet, asenteet ja se merkitys mitä tätä kautta luomme. Näin voimme taata, että vaikka kaikki emme toimisikaan täysin samalla tavalla ymmärrämme kuitenkin toisiamme ja eri maailmankatsomuksia. Tämä rikastuttaa työtämme: oppi omalta työyhteisöltä, kollegalta tai asiakkaalta on kullanarvoinen. Näin pystymme vastaamaan tulevaisuuden tuomiin haasteisiin ja voimme luoda aivan uudenlaisia tapoja ratkaista asioita. Ja tämä kaikki näkyy yrityksemme menestyksenä.”

Myyntiä johtaessamme näemme mittarit ja numerot. Useat meistä ovat vielä aika nerokkaita niitä tulkitsemaan. Mutta miten saan meistä enemmän irti? Mitä tapahtuisi jos dokumenttien ja mittareiden lisäksi pysähtyisimme, nostaisimme katseemme ja menisimme suoraan ihmisen luo, tutustumaan häneen aidosti? Voisimmeko silloin ymmärtää jotakin vielä syvempää kuin ne asiat jotka nyt näkyvät? Voisimmeko silloin luoda hyvän tunnelman tavaratalon, joka vetää puoleensa paitsi työntekijöitä myös potentiaalisia asiakkaita?

Filed Under Kirjoitukset Tagged With Ihmisen kohtaaminen, Johtaminen, Myynti, Tunnejohtaja, Tunnelma

Syökö kulttuuri strategian aamupalaksi?

20.9.2012 By Tarja Kivistö Jätä kommentti

Mitä strategia on? Onko se jotain todella vaikeaselkoista, joka on etäällä työn arjesta ja jonka kanssa voi pelata kuuluisaa hevonpaskabingoa? Onko se jotain, joka on määriteltynä kymmensivuisessa powerpoint-dokumentissa, joka henkilöstölle jaetaan kerran vuodessa? Luodaanko strategia johdon “Strategiset linjaukset”-palavereissa Levin hienoimmassa hotellissa rinteen päällä?

Tein pienimuotoista gallupia lähipiirissäni ja kun esitin kysymyksen: ”mitä strategia on?”, sain kahdentyyppisiä vastauksia; niitä, jotka kertoivat strategiasta oppikirjamaisen määritelmän, kuten ”strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Se yhdistyy vahvasti sodankäyntiin ja tulee kreikan kielen sanasta…” Toiset vastaukset olivat perin epäileviä; strategiaan tuntui liittyvän jotenkin kovin negatiivinen kaiku. Se nähtiin usein asiana, jota on vaikea määritellä tai jota yrityksen ihmiset harvoin ovat todella sisäistäneet. Strategia koettiin johdon etuoikeutena, johdon määrittelemänä pitkän tähtäimen tavoitteena, jota juuri kukaan ei arjessa osannut toteuttaa.

19.9 Aamulatauksessa pohdimme strategian olemusta. Nostimme pöydälle ajatuksemme, näkemyksemme ja kokemuksemme strategiasta ja sen jalkauttamisesta. Tulos oli havahduttava ja herättävä! Olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että strategian tulisi olla tapa tehdä, tapa olla ja tapa ajatella. Sen tulisi olla se ilma, jota organisaatiossa hengitämme ja elämme todeksi. Kulttuurin tulisi tukea strategiaa ja strategian kulttuuria. Oikeastaan niiden välille voitaisiin laittaa yhtäsuuruusmerkki. Mietimme, kuinka monessa organisaatiossa tilanne on näin suotuisa, kuinka monessa yrityksessä tässä ollaan onnistuttu? Niin, että strategiaa eletään todeksi päivittäin niissä arjen pienissä teoissa ja ajattelu- tai toimintatavoissa. Kaikessa siinä, mitä teemme.

Uskon, että strategian jalkauttaminen vaatii avoimuutta, perustelua ja toistamista. Se vaatii rajoittavista uskomuksista vapautumista, se vaatii kaikkien panosta ja osallistumista. Kestävä ja toimiva strategia, joka vie yritystä ja ihmisiä eteenpäin sekä mahdollistaa kehityksen, edellyttää, että se todella on ilma, jota hengitämme. Parhaimmillaan kulttuuri ei todellakaan syö sitä aamupalaksi, ei edes välipalaksi. Se tukee ja mahdollistaa maaston, jossa voimme strategiaa toteuttaa.

Filed Under Kirjoitukset Tagged With Aamulataus, Johtaminen, Kulttuuri, Strategia

Ääneen ajattelua johtoryhmätyöskentelystä

23.8.2012 By Nina Rinne Jätä kommentti

Kuten sinäkin, minäkin opettelen vielä johtamista ja johtoryhmän vetämistä. Se on oppimismatka, joka ei koskaan lopu. Matka jolla annat enemmän, kuin mitä aluksi saat. Matka, jonka palkkiot tulevat odottamattomassa muodossa ja myöhemmin.

Johtaja, millainen johtoryhmän vetäjä olet? Oletko antamassa tiimille vai kiillotatko kilpeäsi?

Johtoryhmä on sananmukaisesti tiimi, joka johtaa. Kokoonapano muodostuu yrityksen tärkeimpien osa-alueiden johtajista, jotka ovat myös useimmiten yrityksen kalleimmat ja tärkeimmät ihmiset. Yhteinen aika on siis arvokasta, jota on kaikenkaikkiaan syytä arvostaa hyvällä valmistautumisella yhteisiin palavereihin, joilla jokaisella on tietenkin selkeä tarkoitus, jonka ryhmän jäsenet tietävät etukäteen. Niinpä, olen minäkin aika usein unohtanut lähettää agendan ajoissa.

Minun oli kerättävä leukani lattialta, kun luin viimeisimmät tutkimukset johtoryhmien työskentelystä. Niissä ilmeni johtoryhmän jäsenten olevan huomattavasti tyytymättömämpiä johtoryhmätyöskentelyyn, kuin mitä niiden vetäjät ovat.

Ajatellaanpas sitten. Ryhmän vetäjä on mahdollisesti käyttänyt jo aikaansa etukäteen käsiteltävien asioiden maailmassa; pohtinut mahdollisten tulevien päätösten hyviä ja huonoja puolia. Hän on pyöritellyt aamulla autossa mielessään kuinka haluttu tulos tavoitetaan tulevana kautena. Hän muodostaa vahvan suhteen asioihin ja kirkkaus ajatuksissa lisääntyy.

Inhimillisesti sitten johtaja saattaa unohtaa tämän suhteen muodostumisen vaatiman ajan omalla kohdallaan, ja olettaa joukkionsa olevan suoraan samalla kartalla. Yhteisen ymmärryksen varmistaminen palaverin tarkoituksesta, johtoryhmän toiminnasta, päätöksentekoon liittyvistä asioista ja luottamuksellisuuden tunteesta jää varmistamatta kerta kerran jälkeen. Vain siksi, että nämä ovat johtajalle itsestäänselvyyksiä.

Kuten sanottu; matkalla ollaan jokainen, oppimassa.

Yhden asian minkä olen viisaimmiltani painanut mieleeni on (vaikka kaiken muun hienosäädön välillä unohtaisin), että yhteisen innostavan päämäärän ylläpitäminen ja ymmärtämisen varmistaminen on johtajan tärkein tehtävä. Miten vahvistat joukkueesi sidettä yhteiseen tarinaan, siihen suurempaan merkitykseen miksi liiketoiminta on olemassa? Oletko itse innoissasi ja tarttuuko se koko johtoryhmään ja siitä koko joukkueeseen? Onko tarinanne niin yksinkertaisettu, että ihmiset osaavat sisäistää sen helposti ja kommunikoida eteenpäin?

Opettavaisia hetkiä ihmisten johtamisen ja merkitysten parissa!

Filed Under Kirjoitukset Tagged With Johtaminen, Johtorymätyöskentely, Tiimityö

Kerro, kerro kuvastin…

17.8.2012 By Tarja Kivistö 2 kommenttia

Yrityksen näkyvä kulttuuri heijastaa organisaation syvintä olemusta. Se on peili organisaation sisälle. Kulttuuri kertoo tavoistamme, toiminnastamme, arvoistamme, tunteistamme ja tekemisestämme. Jos katsomme peiliin, mitä näemme? Tuijottaako vastaan sellainen yrityskulttuuri, josta olemme onnellisia ja johon todella voimme olla tyytyväisiä? Vai kenties sellainen, joka vielä vaatii jotain tullakseen kauniiksi? Mitä se olisi?

Esimiehen on aika ajoin katsottava peiliin rehellisesti ja reilusti. Pysähdyttävä sen äärelle, miten me toimimme yhdessä, millainen palautekulttuuri meillä vallitsee, olemmeko sitoutuneita, jaammeko samat arvot, vallitseeko välillämme luottamus. Teemme tulosta juuri sen takia, että panostamme ihmisiin – emme ”siitä huolimatta”. Se, miten paljon viivan alle jää, kertoo luottamuksen, avoimuuden, sitoutumisen ja vastuunottamisen asteesta. Se kertoo siitä, miten ihmiset työskentelevät yhdessä. Se kertoo hyvästä olosta ja motivaatiosta. Vanha lause: “yrityksen tärkein voimavara on ihmiset”, pitää edelleen paikkansa ja siksi siihen on panostettava. Mutta kuinka usein muistamme tämän kiireen keskellä? Ja vielä tärkeämpää, kuinka usein toimimme niin, että se välittyy toiminnastamme?

Yksi mahdollisuus pysähtyä oman organisaatiokulttuurin ja ihmisten äärelle ja tarkastella peilistä vastaan heijastuvaa kuvaa, on kysyä itseltä oikeat kysymykset. Se usein havahduttaa ja herättää – ehkä sen kautta muistaa antaa itselleen kiitosta onnistuneesta työstä ja pystyy löytämään jälleen ne kohdat, joihin kiinnittää huomiota. Ota itsellesi aikaa 30 min tästä päivästä ja kysy itseltäsi seuraavat kysymykset:

  1. Tietävätkö työntekijäsi mitä odotat heiltä? (Kirjoita mitä odotat)
  2. Onko työntekijöilläsi oikeat materiaalit ja työkalut töiden hoitamiseen?
  3. Onko heillä mahdollisuus tehdä sitä mitä he parhaiten osaavat? (Mitä he sitten osaavat parhaiten?)
  4. Oletko antanut viimeisen 7:n päivän aikana konkreettista tunnustusta tai kehuja hyvästä työstä? (Kerro esimerkki)
  5. Välitätkö? (Miten se näkyy?)
  6. Kannustatko kehittymään? (Miten muka?)
  7. Onko työntekijöidesi mielipiteillä väliä? Siis oikeasti?
  8. Oletko onnistunut luomaan kulttuurin, jossa ihmiset omistautuvat laatutyön tekemiseen?
  9. Oletko keskustellut työntekijöidesi kanssa viimeisen 6:n kuukauden aikana heidän edistymisestään? (Henkilökohtaisesti)
  10. Mikä edustaa työntekijöidesi työssä oppimisen ja kasvamisen mahdollisuutta?

…No, mitä peilistä näkyi?

Filed Under Kirjoitukset Tagged With Esimiestaidot, Johtaminen, Menestys, Työyhteisö, Yrityskulttuuri

Taklaa fiksusti lomakauden haasteet

20.6.2012 By Nina Rinne Jätä kommentti

Kesä on jännää aikaa Suomenmaassa. Organisaatioilla on monenmoista kulttuuria kesästä selviämiseen. Vuodenaikaan liittyy odotuksia, uskomuksia ja tapoja. Näillä teemoilla avattiin tänään Sitomon viimeinen kevätkauden Aamulataus.

Perheissä lomahaasteet muodostuvat mm. seuraavista asioista: odotukset. “Lähdetäänkö tekemään ne sukulaiskierrot” tai “lomalla tehdään kaikkea ihanaa” tai “ehdinpäs tekemään ne rästityöt” ja sitten perheet eivät kommunikoi odotuksiaan, jolloin yhteentörmäyksiä sattuu. Rahan ja alkoholin käytöstä syntyy riitoja. Lomaa suoritetaan ja sitten palataan töihin väsyneempänä.

Esimiehen ajatuksissa loma voi olla riski. Ihminen nimittäin pysähtyy lomalla ja hän ei pakene enää työhön itseään. Joku siis saattaa lomalla havahtua ettei enää haluakaan palata samaan paikkaan. Ja tämä on elämää, joka pitä hyväksyä.

Myös lomatoiveet voivat olla harmaita hiuksia aiheuttava asia. Kaikki haluaisivat olla heinäkuussa lomalla.

Harva paikka voi lyödä luukkuja kiinni heinäkuuksi.

Lomat ovat porrastettuja ja monessa paikassa perheelliset menevät lomatoiveissa edelle, koska päiväkodit ja koulut ovat kiinni. Tämä asettaa johtamiseen haasteita. Jos taas perheessä ei ole tukiverkostoja, on isä ja äiti eriaikaan lomalla, tämä taas tekee sen ettei vanhemmat “ei näe” toisiaan lomalla. Josta taas voi syntyä “uupumista”.

Johtaja voi pahimmillaan deletoida “hyvän loman” kokemuksen porrastetussa lomamaailmassa. Lomalta aikaisin palaava ei kehtaa innostua lomastaan, kun muut ei ole vielä “päässyt” lomalle.

Luo kulttuuri jossa saa aidosti innostua lomasta. Ei ole häpeä jäädä lomalle. Loma on ansaittu ja iloinen asia! Kokeile seuraavaa: seuraavan kerran, kun joku kertoo sinulle jäävänsä lomalle; innostu asiasta. Näe miten toisen tunnetila muuttuu, kun sallit hänelle innostumisen lomasta!

Lomakautena riskinä on myös sellainen tilanne, jos olet ainoa esimies joukossasi; että johtajuus joukosta katoaa lomasi aikana. Järjestä väliaikainen vastuu taloon. Auta ymmärtämään, että lomakautena työpaikalla tärkeintä on johtaa tunnelmaa. Luo tunnelman johtajuus taloon, vaikka et olisi itse paikalla.

Loma-ajan palaveriagenda kollegallesi:

  1. Kuulumiset (lomalta palaaja; mikä oli parasta lomassasi). Tällä otat kantaa tunnelmaan
  2. Mitä on kullakin kesken
  3. Missä ollaan nyt, mihin ollaan menossa
  4. Kiteytys; mitä pitää saada tällä viikolla aikaan (mitä kullakin on kalenterissa, mitä apua kukin tarvitsee)

Lomalta paluu; (ja taas tunnelma on tärkeä):

  1. Ulkoisia palavereja ei kannata sopia loman jälkeen ensimmäiselle päivälle. Ihmiset haluavat katsoa sähköpostinsa.
  2. Lomalta paluu on prosessi. Ihminen ei ole ensimmäisen päivän aikana muutakuin “toimistokuukkeli”.
  3. Järjestäjä johtajana lomaltapaluun jälkeen yhteispalaveri. Mielellään sellainen, jossa on jotain yllättävää. Puristakaa tuoretta mehua kannuun, syökää aamupuuroa; tai mitä tahansa. Kakkospäivänä ihmiset ovat paremmin täydessä työntouhussa, kun heidät tuodaan ensin yhteen.
  4. Jos mailien läpikatsominen vie 3-4 päivää; voit käyttää järkeä. Suurin osa lomalla tulleista maileista on jo aika hoitanut. Tai sorttaa ainakin ne joissa olet vain cc:nä. Ehdit kyllä kuulla asiat myöhemminkin.
  5. Ole tietoinen koska kukakin palaa lomalta. Hyvä esimies tietää, koska oma porukka palaa lomalta ja ottaa asian tekemisissään huomioon. Hyvä myyjä tietää, koska asiakkaat alkavat palata lomalta ja osaa myöskin huomioida asian. Ole selvillä mitä tapahtuu!
  6. Näe kauemmas, kuin loma loppuu. Näe siis vieläkin kauemmas ja kommunikoi ihmisille, mitä tulee tapahtumaan ja minne ollaan menossa. Ja ole valmis toistamaan tätä muutamana kertana innostavasti ja eritavoin, jotta kaikki pääsevät mukaan tekemiseen kunnolla.

Johtaja; valmistaudu jo syksyyn.

Mieti paperille: miten haluat, että teillä alkaa syyslukukausi?

Filed Under Kirjoitukset Tagged With Aamulataus, Johtaminen, Loma, palaveriagenda, Porrastetut lomat

50 ideaa, joilla parantaa työilmapiiriä

31.5.2012 By Tarja Kivistö Jätä kommentti

Työpaikan ilmapiiri vaikuttaa saavutettuun lopputulokseen. Luottamus on kaiken pohja. Se mahdollistaa tunteen, että minä olen hyväksytty ja näin uskallan kyseenalaistaa toisten ajatuksia ja näkemyksiä. Kyseenalaistaminen avaa tien kehittymiselle. Ja kun kehitymme, vetovoimamme on valtava niin sisäisesti kuin ulkoisesti, joka synnyttää halun sitoutua tekemiseen. Sitoutuminen johtaa siihen, että ihminen haluaa kantaa oman kortensa kekoon, haluaa ottaa vastuuta ja haluaa kannatella myös muitakin kuin itseään. Ja tästä syntyy kyky tuottaa tulosta.

Miten siis luoda yritykseen ilmapiiri, joka perustuu avoimuuteen ja luottamukseen ja joka saa meidät toimimaan yhdessä yhteisen tavoitteen eteen? Kaikki lähtee pienistä teoista ja pienistä muutoksista. Askel askeleelta on mahdollista saavuttaa ilmapiiri, joka mahdollistaa avoimuuden, luottamuksen, sitoutumisen – ja tuloksen. Mitä nämä askeleet ovat? Millä keinoilla voimme parantaa sitä ilmapiiriä, jonka keskellä elämme? Tässä omat ehdotuksemme… Keksitkö sinä lisää?

1. Luo työympäristö, jossa on tilaa vaihtaa ajatuksia. Kannusta vapaaseen kommunikointiin esim. kahvitauoilla. Siisti ja viihtyisä kahvihuone on tärkeä paikka kokea yhteenkuuluvuutta. Jopa 90% hiljaisesta tiedosta välittyy informaaleissa tilanteissa. Varmistu siis, että teillä on fyysistä tilaa jakaa ajatuksia.

2. Tervehdi kaikkia ihmisiä. Huomiointi luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja näin ihmiset sitoutuvat voimakkaammin työyhteisöön.

3. Jaa tietoa. Kun saat tietoa, jonka uskot hyödyttävän kollegaasi, muista kertoa hänelle siitä. Harkitse kuitenkin mailien massalähetystä, ettet tuki postia turhalla tiedolla.

4. Pelaa yhteisten sääntöjen mukaan. Epäreiluus sapettaa suurinta osaa ihmisistä.

5. Luota ihmisiin ja ole luotettava. Luottamus luo pohjan kaikelle ja mahdollistaa kaikkia eteenpäin vievän keskustelukulttuurin.

6. Älä ota kyseenalaistamista henkilökohtaisesti. Uskallus kyseenalaistaa on osoitus luottamuksesta ja ajatusten vaihto on mahdollisuus uusien ideoiden syntymiseen.

7. Huolehdi, että sinun kanssasi on mukavaa tehdä töitä. Kukaan ei halua viettää työssäkään aikaa mörököllin tai – mirrin kanssa.

8. Vältä valittamista. Jos jokin asia on huonosti, lähesty sitä ratkaisun kanssa. Asioista saa sanoa, mutta tarjoa myös ratkaisua samalla.

9. Hymyile. Hymy kertoo toiselle, että olet puolella etkä vastaan. Ihmisen aivot ovat aika vanha käyttöjärjestelmä ja meidän pääkoppa erottelee edelleenkin ihmiset helposti ystäviin ja vihollisiin. Hymyllä ja läsnäololla luot ilmapiirin, jossa ihmiset uskaltavat puhjeta kukkaan.

10.  Etsi paikkoja auttaa toisia. Keräät itsellesi pääomaa ja luot konkreettisesti hyvää.

–

11.  Katso ihmisiä silmiin, kun he puhuvat sinulle. Lopeta se mitä olit koneella tekemässä, kun joku puhuu sinulle ja käänny ihmistä kohden. Sinulla on myös vastuu kertoa, jos et juuri sillä hetkellä ehdi keskittyä.

12.  Puhu itsestäsi käsin. ”Minusta näyttää siltä…” avaa ovia, kun taas ”sä sanoit selvästi näin…” kuulostaa hyökkäykseltä ja sulkee ovia.

13.  Kuuntele kollegoitasi läsnäolevasti. Anna toiselle kokemus, että hän on tullut kuulluksi. Tämä lisää luottamusta 100% varmasti ja nopeasti.

14. Osallista erilaisia ihmisiä kommunikointiin. Myös niitä, jotka eivät aina avaa suutaan.

15. Kannusta kollegoitasi kertomaan havainnoista. Aina ei tarvitse olla valmiita vastauksia, myös havainnot ovat hyvää tietoa ja auttaa ennakoimaan tulevaa.

16. Reflektoinnin taito. Ihmisellä on 60 000 ajatusta päivässä, ja niistä 90% on samoja, kuin eilen. Kannusta ihmisiä tuomaan keskeneräisiäkin ajatuksia esiin, jotta voimme ajatella yhdessä uusia yhdistelemällä ajatuksiamme.

17.  Vahvin tunnetila tarttuu. Huolehdi oman tunnetilan rakentavuudesta.

18.  Välitä ympäristöstäsi ja siivoa jälkesi. Siisteys kertoo siitä, että ihmiset välittävät.

19.  Tartuta. Luo itsellesi henkilökohtainen suhde yrityksen tarkoitukseen olla olemassa. Varmistat oman motivaatiosi, joka tartuttaa hyvää myös ympärillä oleviin.

20. Pohdi millaisessa ilmapiirissä haluat työskennellä ja luo sitä itse esimerkilläsi.

–

21. Huolehdi fyysisestä kunnostasi. Ihminen, joka jaksaa vastata ympäristön tuomiin haasteisiin, pysyy positiivisena.

22. Jos tunteesi kuumenevat työpaikalla, pyydä pientä rauhoittumisen hetkeä ja jatka keskustelua, kun pystyt siihen rakentavasti.

23. Anna kollegoillesi mahdollisuus kertoa oma kantansa asioihin ja pyri ottamaan ne omassa toiminnassasi huomioon. Toisen kokemus on toiselle totta.

24. Anna palaute toiselle mahdollisimman kauniisti ja konkreettisesti. Voit aina tuoda asian itsesi kautta:” Minusta tuntuu…”, ”minusta näyttäisi siltä…”

25.  Muista, että viestin läpimeno on viestijän vastuulla. Et voi olettaa toisen lukevan maileja. Lisäksi on hyvä varmistaa keskusteluissa, että olemme ymmärtäneet asian samalla tavalla.

26. Tsemppaa ja kannusta toisia kohti parempaa! Anna palautetta rehellisesti ja rakentavasti. Auta toisia kasvamaan!

27. Tue uusien ihmisten ”kotiutumista” yritykseen. Muistele miltä itse on tuntunut aloittaa yrityksessä.

28. Kiitä. Kiitä konkreettisesti, kun näet ja löydät kiitettävää.

29. Valmenna ihmisiä ja valmennuta itseäsi.

30. Osallistu palavereihin, reagoi työkaverisi maileihin (edes muutamalla sanalla), vastaa kun sinulta kysytään. Näytä näillä pienillä teoilla, että arvostat muita ja heidän antamaa aikaa sinulle!

–

31. Viljelkää huumoria! Jakakaa keskenään hauskoja sattumuksia ja tarinoita itsestänne ja toisistanne. Naurakaa yhdessä!

32. Kertokaa tarinoita, jotka johtivat onnistumiseen.

33. Kertokaa kokemuksista, jolloin kaikki ei mennyt putkeen. Jakakaa murheet. Tuen saaminen ja tuen antaminen sitouttaa teitä vahvemmin toisiinne.

34. Hyppikää, tanssikaa, laulakaa, näytelkää! Tehkää välillä jotain tavallisista rutiineista poikkeavaa. Yllätytte, mitä saatte aikaan kun yhdistätte kehon ja ajatukset!

35. Laittakaa työnteon taustalle soimaan musiikkia – jotain juuri teidän näköistä ja teitä kuvaavaa. Jotain, mistä saatte intoa ja draivia!

36. Kyseenalaistakaa aika ajoin vallitsevat käytännöt. Miksi teemme näin niinkuin nyt teemme? Voisimmeko tehdä jotain erilailla? Mitä?

37. Viettäkää silloin tällöin, edes muutama kerta vuodessa, vapaamuotoisia iltoja yhdessä. Tehkää jotain, minkä kaikki kokee mielekkääksi; drinkeille paikalliseen? Vesipuistoon? Valokuvaukseen yhdessä? Sieniä poimimaan? Salsatanssikurssille? Illalliselle? Minigolfaamaan? Hyppimään hyppynaruja pihalle?

38. Miettikää myös hetki, miltä näytätte ulospäin. Mitä haluatte viestittää asiakkaillanne, kun he astuvat ovesta sisään toimistoonne? Kertooko toimistotila sitä mitä haluatte teistä kerrottavan? Välittyykö tiloista teidän arvot?

39. Huomioikaa työasennot. Istutteko kyyryssä? Valitatteko päivittäin selkäkipuja? Panostakaa kunnon työergonomiaan. Se tuo itsensä monin verroin takaisin.

40. Kuuntele. Kun joku puhuu sinulle, pysähdy kuuntelemaan ja osoita kaikin keinoin, että haluat kuunnella. Keskity tilanteeseen! Älä mieti vastinetta toisen puhuessa vaan keskity siihen, että haluat ymmärtää toista. Ole aidosti läsnä.

–

41. Kun pahoitat mielesi, kerro se rehellisesti ja syyttelemättä. Puhu aina omista kokemuksistasi käsin, käytä siis minä-viestejä: “kun sanoit minulle eilen niin, minulle tuli tunne, että…” “Se mitä eilen sanoit, loukkasi minua…”. Älä syytä toista, et voi tietää mitä toinen on todella ajatellut, mutta voit kertoa mitä sinussa heräsi hänen käytöksensä takia!

42. Ymmärrä erilaisuus.

43. Pyri näkemään toinen ihminen kauniina. Kiinnitä huomio kaikkeen siihen hyvään, mitä hänessä näet.

44. Tuo yllättäen kukkia työpöytiänne piristämään tai hae munkit lähikahvilasta. Pienet teot aiheuttavat suuria tunteita!

45. Heittäydy! Ole aito! Aito ihminen kutsuu puolensa, näennäinen teennäisyys etäännyttää!

46. Kokeilkaa erilaisia tapoja tuottaa tietoa. Käyttäkää hyödyksi liikettä, voimaa ja musiikkia.

47. Milloin viimeksi veit roskat tai laitoit tiskit tiskikoneeseen työpaikallasi? Jos ne jäävät aina yhden ihmisen harteille, tehkää tähän muutos. Jakakaa vuorot tai kannustakaa ihmiset ottamaan vastuuta!

48. Kun keksit jotain uutta/mielenkiintoista/erilaista, kirjoita se ylös ja jaa se muiden kanssa sopivan tilaisuuden tullen.

49. Usko siihen, että te voitte muuttaa ilmapiirinne entistäkin paremmaksi. Kun uskotte, kaikki on mahdollista!

50. Loppujen lopuksi, muista, että kyse on vain ihmisistä, ei mistään sen vaikeammasta. Erilaisuudesta huolimatta olemme kaikki ihmisiä, joihin pätee samat lainalaisuudet. Olemme ihmisiä, jotka kaikki käyvät vessassa isolla ja pienellä hädällä, oikuttelevat välillä kuin pikkulapset, itkevät, nauravat, valittavat, innostuvat, siivoavat kuraa parketilta, hakevat valmisruokia, leikkaavat nurmikkoa, sairastuvat, laihduttavat, riitelevät puolisonsa kanssa, menettävät hermonsa ja harjoittavat rystylyöntiä tenniksen parissa. Näe siis toinen tavallisena, mutta ainutlaatuisena ihmisenä ja kohtele häntä sen mukaan. Ole ihminen ihmiselle. Yksin et ehkä voi maailmoja (tai työpaikkoja) muuttaa, mutta muutos voi alkaa yhdestä.

Filed Under Kirjoitukset Tagged With Esimiestaidot, Johtaminen, Oikeudenmukaisuus työpaikoilla, Palautteen antaminen, Palautteen saaminen, Positiivisuus, Tiimin johtaminen, Työilmapiiri, Yrityskulttuuri
« Older Posts