Etusivu
Sitouttaja on Valmennustoimisto Sitomo Oy:n ulkoiseen viestintään tarkoitettu yritysportaali. Portaali on luotu asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme, työntekijöidemme sekä suuren yleisön iloksi, tietolähteeksi ja keskustelupaikaksi.

Kädenvääntöä yritysten sielusta

Vieraileva kirjoittaja: Risto Harisalo

Johtamiskorkeakoulu – Tampereen yliopisto

Jokaisella yrityksellä on sielu, modus vivendi, joka kertoo millainen se on, mitä asioita se arvostaa ja kuinka se toimii. Epäilemättä yleisin luonnehdinta yrityksistä on tehokkaasti toimiva hierarkia. Tällainen yritys on strategisesti johdettu, tarpeettomia kustannuksia ja päällekkäisiä tehtäviä karsiva ja suoritusten mittaamista arvostava.

Tämä modus vivendi on juurtunut niin syvään ajatteluumme, että sille on lähes mahdotonta löytää vaihtoehtoa. Vieläkin vaikeampaa on hyväksyä, että johdonmukaisesti toteutettuna se synnyttää juuri niitä ongelmia, joista sen avulla halutaan päästä eroon. Näitä ongelmia ovat mm. seuraavat.

Yritys, joka keskittyy suoraviivaisesti ydintehtäväänsä, heikentää innovaatiokykyään ja mukautumistaan muuttuviin olosuhteisiin. Se ei kiinnitä huomiota ydintehtävän ulkopuolelle jääviin tuotannollisiin ideoihin. Kun se investoi optimaalisesti voimavaransa strategian pätevöittämiin tarkoituksiin, sille ei jää ylimääräistä resurssia (slack money) tutkia poikkeavien ideoiden potentiaalia.

Yritykset suosivat vahvaa mittaamisen kulttuuria, koska sitä mitä halutaan, on ehdottomasti mitattava. Mittaamisella on hyötynsä ja haittansa, joista jälkimmäiset voivat tuhota edellisten hedelmät. On helppoa mitata liikaa ja yksityiskohtaisesti ja rajoittaa siten tilanneviisautta. Vaikka mittareita on helppoa keksiä, niitä voi tulkita monin tavoin. Nopeasti muuttuvissa olosuhteissa yritykset tarvitsevat huomattavasti enemmän luovuutta, intuitiivisuutta ja rohkeutta tehdä valintoja kuin mittaamista, jonka tulokset kertovat jo menneestä maailmasta.

Hallitseva modus vivendi tekee yritysten todellisuudesta liian suoraviivaisen, pelkistetyn ja yksiulotteisen. Tällöin unohdetaan, että yrityksissä tarvitaan myös itsenäistä ajattelua ja rohkeutta puolustaa omia näkemyksiä päätösharhan (groupthink) todennäköisyyden minimoimiseksi. Helppoa on unohtaa, että hyvä työ on todennäköisemmin dialoginen kuin deduktiivinen prosessi.

Onko mahdollista löytää vaihtoehto edellä kuvatulle hallitsevalle tavalle, modus vivendille, ajatella yrityksiä? Tällainen vaihtoehto on todella olemassa. Esimerkiksi Eric Rhenmann, ruotsalainen yritystutkija, kiinnitti siihen huomiota jo 1970-luvulla samoin kuin amerikkalainen William Halal seuraavalla vuosikymmenellä.

Vaihtoehtoisen modus vivendin mukaan yritys voi olla kuin yliopisto, jossa henkisen kasvun ja kehityksen mahdollisuus motivoi ihmisiä tekemään parhaansa ja jossa asiat yksinkertaisesti vain tapahtuvat. Tällaisessa ympäristössä ihmiset ovat luonnostaan järkeviä eikä heitä tarvitse ohjata ja valvoa. He ymmärtävät palvella, karsia kustannuksia, keksiä ratkaisuja ongelmiin ja kehittää työtä yhdessä muiden kanssa.

Näin toimiessaan he luovat kulttuuria, joka kestää kovatkin iskut ja mahdollistaa toivotun taloudellisen tuloksen. Vanhan modus vivendin suoraviivainen pyrkimys taloudelliseen tulokseen vie pohjan tällaiselta kulttuurilta ja vaikeuttaa aikaa myöten myös taloudellisen tuloksen aikaansaamista.

Tietoja sitomo

Kommentit

  1. Kirsi Koski kirjoitti:

    Mainiota luettavaa Risto, antoi ajattelemisen aihetta. Se, joka uskaltaa hakea vaihtoehtoja on rohkea.
    Turhan usein yritämme kaikenlaista liian vaikeasti. Yksinkertaistaminen ja pelkistäminen voisivat myöskin vapauttaa energiaa voimaannuttavaan luovuuteen ja elämästäkin nauttimiseen.

  2. Jaakko Pitkänen kirjoitti:

    ”Hallitseva modus vivendi tekee yritysten todellisuudesta liian suoraviivaisen, pelkistetyn ja yksiulotteisen.” Näinhän se on. Vaikka vaihtoehtoja on, niiden kenttään vienti on erittäin vaikeaa. Yrityksen sielua, yrityskulttuuria on vaikea muuttaa.

    Esimerkiksi yritysfuusioiden logiikka perustuu usein suuruuden ekonomiaan ja keskittämiseen. Tämä logiikka aiheuttaa lähes poikkeuksetta näköharhan. Tällöin tärkeä kysymys on, miten suuri konserni pystyy säilyttämään tai luomaan pienen yrityksen sielun ja samalla hyödyntämään suuren yrityksen mittakaavaedut.

  3. Ilkka Syrjänen kirjoitti:

    Hyvä Risto, sujuvaa tekstiä ja antoi kyllä ajattelemisen aihetta.
    Sen kun vielä kehität, että mikä on tehokkaan suorittamisen ja luovan haihattelun pätevä suhdeluku eri organisaatiomuodoissa, niin ehdotan nobelia.
    Asiasta en mitään ymmärrä, mutta voisi vielä kysyä, kumpi nyt näyttää pärjäävän, saksalainen vai italialainen yrityskulttuuri.. [siis: eikös tähän juuri kannustettu?]

  4. Jaakko Pitkänen kirjoitti:

    Jokaisella yrityksellä pitäisi olla niin sanottu kylähullu, mieluiten johtoryhmässä. Johtaminen ei ole pelkkää asiaa vaan myös organisaation fiilistä. Silloin kun tulee uskon puute, VÄHINTÄÄN silloin astuu seremonioiden ja rituaalien ohjaaja esiin.

    Luovuus ja tunne kulkevat käsi kädessä. Asioita pitää johtaa, mutta ihmisiä pitää ohjata vaivihkaa.

Speak Your Mind