Etusivu
Sitouttaja on Valmennustoimisto Sitomo Oy:n ulkoiseen viestintään tarkoitettu yritysportaali. Portaali on luotu asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme, työntekijöidemme sekä suuren yleisön iloksi, tietolähteeksi ja keskustelupaikaksi.

Kohti pelkoja

“Mikä sinua pelottaa?” Tämä kysymys esitettiin minulle viime viikolla. Kysymys johdatti jonnekin syvemmälle minne uskoin sen vievän. Huomasin, että kovin peloton sitä ei itseasiassa enää ole vaan elämä on tuonut eteen kokemuksia, jotka ovat nostaneet aivan uudenlaisia pelkoja esiin. Toisaalta, monista peloista on myös oppinut päästämään irti – juurikin eletyn elämän ansiosta.

Erään tutkimuksen mukaan meillä on maailmaan tullessamme vain kaksi synnynnäistä pelkoa: kovan äänen pelko ja korkealta putoamisen pelko. Lisäksi meillä on taipumus pelätä herkemmin asioita, joita esi-isämme ovat pelänneet. Nämä ovat pelkoja, jotka ovat tulleet evoluution mukana geeneihimme, kuten käärmeiden ja hämähäkkien pelko. Mutta kaiken muun me opimme. Kaikki muut pelot olemme hankkineet itsellemme toisten ihmisten mallin avustuksella tai koettujen tilanteiden kautta.

Me kaikki pelkäämme jotain. Pelon kohde vain vaihtelee. Mutta kuinka moni meistä on esimerkiksi jakanut johonkin työn osa-alueeseen liittyvän pelkonsa kollegansa kanssa? Koen, että kovin monista peloista vaietaan peläten niiden jakamisen vaikutusta siihen, miten muut sinua kohtelevat, mitä sinusta ajattelet tai mihin uskovat sinun pystyvän. Jos kerron pelkoni, käyttääkö joku sitä hyväksi? Jos kerron pelkoni, uskotaanko minuun enää? Jos kerron pelkoni, paljastanko liikaa itsestäni?

Monesti jo pelon ääneen sanominen helpottaa, puhumattakaan toisten ihmisten tuen merkityksestä. Valmennuksissa törmään usein ilmiöön, jossa organisaatio tai tiimi jakaa yhteisen pelon, josta kuitenkaan ei osata/saada puhua ääneen. Pelko voi kohdistua johonkin ihmiseen, toimintatapaan, menneisyyteen, tulevaan – mihin vain. Pelko pääsee kasvamaan ihmisten vältellessä sitä kuin kissa kuumaa puuroa. Kun lopulta sanallistamme pelon ja uskallamme ottaa sen keskusteluun, on kuin valtava kivireki olisi irroitettu harteilta. Energiaa vapautuu ja fokus suuntautuu jälleen oikeisiin, niihin tuottaviin, asioihin. Yhteisesti jaettu pelko pitää pahimmillaan koko organisaatiota aloillaan estäen eteenpäin menon. Se saa energiaa vievät tunteet valloilleen ja ihmiset varpailleen. Tunnistatko sinä työyhteisöstäsi jotain ehkä yhteisestikin jaettua pelkoa, josta yhdessä vaikenette? Mitä tapahtuisi jos se nostettaisiin pöydälle?

“Pelkoja kohti” on kivulias, mutta loppuviimein antoisa reittivalinta. Usein pysähtyminen näiden ensisilmäyksellä epämiellyttäviksi koettujen asioiden äärelle, tuottaa positiivisen lopputuloksen vapauttaessaan lisää tilaa pääkoppaamme – ja kuka tietää ehkä jopa saa sinut päästämään irti pelostasi. Ota hetki aikaa ja kysy itseltäsi seuraavat kysymykset:

- Mitä sinä tällä hetkellä pelkäät?
- Rajoittaako pelko jotenkin toimintaasi?
- Jos et pelkäisi tätä asiaa, miten elämäsi muuttuisi?
- Kenen apua tarvitsisit päästääksesi pelosta irti?
- Mikä estää päästämästä pelosta irti?
- Mitä voisit itse tehdä juuri nyt vapautuaksesi pelosta? Mikä olisi pienin mahdollinen step, jonka voisit ottaa?

Ota se.

Mansikanpoimimisesta se lähti

Identiteetti on pyörinyt teemana blogissamme säännöllisesti. Miksi? Siksi, koska uskomme sen voimaan. Olemme puhuneet identiteetin vaikutuksesta valintoihimme, identiteettikriisistä muutoksessa, identiteetin paljastumisesta ja sen merkityksestä oman arjen johtamisessa. Yksi osa-alue on jäänyt vähemmälle huomiolle: ammatti-identiteetti.

Ammatti-identiteetti on yksi monista identiteeteistämme; puolison/vanhemman/harrastajan/tyttären jne. rinnalla on myös “ammattiminä” eli käsitys itsestä ammatillisena toimijana. Se, millaiseksi määrittelemme itsemme ammattilaisena, vaikuttaa uskomuksiimme itsestämme, suuntaa sitä, miten pystymme hyödyntämään opittuja taitoja ja loppuviimein vaikuttaa suoraan tekoihin ja tuloksiin, joita saamme aikaan. Parhaimmillaan ammatti-identiteetti on huippuunsa valjastettu, eteenpäin sysäävä voima, siksi sen työstäminen on ehkä tärkeimpiä asioita oman kehityksemme ja tyytyväisyydemme kannalta.

Ammatti-identiteetti muokkautuu läpi koko työ- ja opiskeluhistoriamme. Se elää jatkuvasti ja muuttuu joka kerta kun esimerkiksi käsityksemme itsestä muuttuu tai meihin kiinnittyvä ympäröivä maailma muuttuu: palkka, työsopimus, työpaikka, työnkuva, kollegat, esimiehet jne. Haastavaksi tilanteen tekee se, että usein emme tietoisesti käsittele näitä muutoksia, emme ota aikaa pohtiaksemme omalle ammatti/opiskelu-uralle mahtuneita etappeja ja niiden merkityksiä. Tällöin saatamme joutua tilanteeseen, jossa vain suoritamme kokien tyhjyyttä ja ihmetellen omaa käytöstämme.

Se, mitä olemme nyt, on menneisyyden tulosta. Siksi ymmärtääksemme valintojamme ja tekojamme nyt, on hyvä katsoa taaksepäin. Miten minusta on tullut minä? Miten varhaiset kokemukset opiskelusta ja aikaisemmista työpaikoista näkyvät tämän päivän työssä? Mitä kannan mukanani? Ehkä ensimmäisen esimiehen rohkaisua “sä pystyt ihan mihin vaan”, ehkä erään kollegan tokaisua suutuspäissään “susta ei ole mihinkään”, ehkä tunnetta riittämättömyydestä kun en onnistunut saavuttamaan minulle asetettua tavoitetta, ehkä koettua konkurssia, ehkä pitkän työn jälkeen valmiiksi saatuja opintoja, ehkä asiakkaalta tullutta lämmintä kiitosta tai ehkä läpikäymääni rankkaa organisaatiomuutosta. Mitä vain ne ovat, ne on tärkeä tunnistaa. Jotta oppii ymmärtämään itseään – ja löytämään mistä haluaa päästää irti ja mihin haluaa mennä.

Hyvä keino selkiyttää omaa ammatti-identiteettiä, on tehdä lifeline omasta opiskelu- ja työhistoriastaan. Varaa itsellesi aikaa parikymmentä minuuttia ja kokeile seuraavaa treeniä:

1) Listaa opiskelu- ja työhistoriaasi aikajanalle aloittaen ensimmäisestä työpaikasta ja/tai opiskelupaikasta ja päättyen tähän päivään. Laita janalle asioita, joita sinulle nyt pulpahtaa mieleen: sanottuja lauseita, saavutettuja tavoitteita, kokemuksia, tunteita, työpaikan vaihtoja, onnistumisia, haastavia tilanteita, kollegoita, esimiehiä jne.

2) Lue kirjoittamasi ajatuksella ja palauta tilanteet niin elävästi mieleen kuin pystyt. Ympyröi listaamistasi asioista sen jälkeen neljä asiaa, joiden koet vaikuttaneen sinuun kaikista vahvimmin. Nämä ympyröimäsi asiat ovat todennäköisesti niitä, jotka näkyvät työssäsi tälläkin hetkellä. Pysähdy: millaisia ne ovat? Vievätkö ne sinua eteenpäin vai pitävätkö paikallaan?

3) Kirjoita sen jälkeen tajunnanvirtaa vastauksena kysymykseen: “Kuka/millainen sinä olet ammattilaisena tällä hetkellä?” Listaa vapaasti asioita, joita sinulle itsestäsi tulee mieleen.

Tällainen treeni auttaa usein näkemään syy-seuraussuhteita ja havahtumaan oman toiminnan taustalla piileviin kokemuksiin. Se auttaa selkiyttämään ammatti-identiteettiä, joka puolestaan on pohja tyydyttävälle ja tuloksekkaalle työskentelylle. Se auttaa havahtumaan uskomuksiin, joita mukanamme kannamme ja jotka näkyvät jokapäiväisessä työssä. Siksi kysymys siitä millaisella ammatti-identiteetillä minä tällä hetkellä työskentelen, on yksi arvokkaimmista kysymyksistä minkä itselleen voi esittää.

Muutos on isku identiteettiin

Näin vuodenvaihteen lähestyessä muutos rupeaa väkisinkin koskettamaan meitä jokaista halusimme tai emme; mainokset tuuttaavat käsittämättömän määrän muutokseen kannustavaa kamaa kasvojemme eteen. Jo yhden kauppareissun aikana saatamme törmätä kuntosalien lupauksiin “terveemmästä sinusta”, kampaamojen lupauksiin “täysin uudistuneesta ilmeestä” tai asuntoesitteiden lupauksiin “paremmasta elämästä unelmien kodissa”.

Siinä missä toisilla nousee karvat pystyyn, toiset pysähtyvät miettimään olisiko tässä jotain minulle. Yhtä kaikki, se on varmaa, että tunteita herää kun puhumme muutoksesta.

Muutoksessa joudumme aina määrittämään identiteettimme uudelleen ja siksi se usein tuntuu aluksi pahalta. Olen ajatellut itseni tietynlaiseksi ja kun tätä järisyttää jokin tekijä, on normaalia puolustautua. Syntyy muutosvastarinta. Hyvin tuttu ilmiö niin henkilökohtaisella- kuin organisaatiotasolla. Usein puhumme muutosvastarinnasta negatiivisena asiana, vaikka loppujen lopuksi kyseessä on täysin luonnollinen reagointitapa uuden kynnyksellä. Lopun ja alun välissä on aina kriisi, joka tulee sallia ja joka tulee tapahtua. Muuten emme pääse ikinä uuteen alkuun.

Muutoksen onnistuneeseen läpiviemiseen ei ole oikotietä. Yksi tärkeimmistä tekijöistä siinä on viestintä. Suurin syy muutoksen läpiviemisen epäonnistumiselle onkin usein alikommunikointi – ja vielä usein väärien tyyppien kanssa. Keskustelemme usein muutoksesta niiden kanssa, jotka suhtautuvat siihen lähtökohtaisesti positiivisesti, vaikka meidän pitäisi keskustella juuri niiden kanssa, jotka vastustavat, epäröivät ja pelkäävät.

Usein hyvä keino päästä käsiksi ihmisten pelkoihin on kysyä kysymyksiä, jotka antavat meille ymmärrystä siitä, mistä pelossa on loppuviimein kyse. Seuraavat kolme kysymystä kaikessa yksinkertaisuudessaan usein toimivat toivotulla tavalla:

1) Mistä minä olen ylpeä yrityksessäni?
2) Mikä meidät erottaa muista?
3) Mikä meitä sisällä yhdistää?

Vastaukset näihin ovat usein niitä asioita, joiden pelkäämme muuttuvan muutoksessa ja siksi meitä mietityttää ja koemme epävarmuutta. Tämän vuoksi meidän on kommunikoitava mikä todella muuttuu, mikä ei, mikä on suuntamme, mistä luovumme, mitä saamme tilalle ja mitä tämä kaikki tarkoittaa minun arjessani.

Muutos on aina isku identiteettiin, mutta harvoin huono sellainen. Usein iskusta seuraa jotain odottamattoman hyvää. Se vain pitää ottaa vastaan, hetken pyristellä ja sitten nousta kuin Rocky konsanaan.

Myyvä asiantuntija ja 12 näkökulmaa aiheeseen

Sanotaan, että paras keino kehittää omaa ajatteluaan, on haastaa ajatuksiaan toisilla ajatuksilla ja uskomuksilla.

Keskustelimme viime Aamulatauksessa myyntityön ja asiantuntijuuden yhdistämisestä, siitä, miksi näiden kahden taidon/osaamisen yhdistäminen taidokkaasti on usein haastavaa ja miten siinä voisi onnistua. Latauksessa pääsi ilmoille joukko mielenkiintoisia ajatuksia. Poimin niistä 12 täysin asiayhteydestä irroitettua näkökulmaa/kysymystä asiaan. Lue läpi ja pysähdy niiden ääreen ja kuulostele mitä ne sinussa herättävät.

1. Käyttämätön myyntiresurssi yrityksissä piilee usein asiantuntijoissa.
2. Myyntityö mahdollistaa liikevaihdon, asiantuntijuus asiakkaan luottamuksen ja hyvä palvelu asiakassuhteen jatkuvuuden.
3. Millaiset ovat hyvän myyjän tunnusmerkit – entä hyvän asiantuntijan? Kuinka suuresti ne loppuviimein eroavat toisistaan?
4. Asiantuntijuus antaa sinulle luvan olla pelissä mukana ja tuo auktoriteettia myyntitilanteeseen.
5. Mitkä ovat hyödyt asiantuntijuuden ja myyntityön yhdistämisestä? Mitkä niiden pitämisestä erillään?
6. Myyjä ja asiantuntija vaativat usein esimieheltä erilaista johtajuutta. Myyvän asiantuntijan motivoiminen myyntituloksiin vaatii usein erilaista otetta kuin myyjän motivoiminen myyntituloksiin.
7. Moniosaajuuden kartuttamiseksi ei ole oikotietä: kyse on itsensä johtamisesta.
8. Siirtymä esimerkiksi asiantuntijasta myyväksi asiantuntijaksi voi olla hyvinkin kivinen tie jos unohdamme psykologisen puolen. Kun asiantuntijat “laitetaan” myymään ja tuutataan prosessit, mittarit ja systeemit ja unohdetaan psykologisella puolella asiantuntijaan vaikuttaminen, edesautamme vain vastarintaa. Niin kuin kaikissa muutoksissa, myös tässä on yksinkertaisesti huomioitava näkymätön puoli (tunteet, motivaatio, ajatukset, pelot, oppimistyylit), jotta saamme vaikutusta näkyvään puoleen (tuloksiin, mittareihin, lukuihin, prosesseihin).
9. Mitkä asiakkaan odotukset ovat myyjältä, entä asiantuntijalta? Kuinka suuresti ne eroavat toisistaan?
10. Kilpailuedun yritykselle tuovat lopulta tietämyksen jakaminen ja eri hattujen käyttö taidokkaasti ja tilannekohtaisesti. Se vaatii yksilöltä sensitiivisyyttä lukea tilannetta, joustavuutta muuttaa rooliaan ja rohkeutta hypätä peliin mukaan.
11. Oli kyse sitten myyjästä tai asiantuntijasta tai myyvästä asiantuntijasta, pohjalla on aina oltava ymmärrys liiketoiminnasta ja asiakaslähtöinen ajattelutapa.
12. Huippumyyjästä on löydyttävä molemmat puolet; asiantuntijuus sinussa näkee ison kuvan ja sisällön, myyjä sinussa taktikoi ja ottaa riskejä myynnin tekemiseen. Huipputulosta ei synny ilman toista.

Mitä mieltä sinä olet? Mitkä väitteet allekirjoitat, mitkä et? Mitä meidän tulisi oppia aiheesta lisää? Miten itse olet onnistunut yhdistämään asiantuntijuuden ja myyntityön? Kerätään yhdessä tietämystä aiheesta!

Onnellisuus ei tapahdu, se tehdään

Kerromme usein tavoittelevamme menestystä. Mutta mitä oikeastaan silloin tavoittelemme? Mitä menestys on? Se tarkoittanee meille kaikille hieman eri asiaa. Jos seuraa menestys-käsitteen käyttöä mediassa, huomaa varsin pian, että menestyneillä ihmisillä viitataan lähes yksinomaan taloudellisesti tai urallaan menestyneisiin ihmisiin. Itse näen menestyksen laajemmin.

“Menestystä ei ole ilman täyttymyksen tunnetta”. Se, mistä täyttymyksen kokemus itselle tulee, on jokaisen itse löydettävä. Toiselle kokemuksen menestymisestä antaa onnistuminen äitinä/isänä, toiselle onnistuminen johtajana/työntekijänä/yrittäjänä, kolmannelle menestys tulee tyydytyksen tunteesta tilinauhaa katsellessa, neljännelle oman talon rakentamisesta ja viidennelle näistä kaikista. Mitä ikinä menestyminen meille tarkoittaakin, yksi asia tuntunee yhdistävän kokemusta menestyksestä – ja se on onnellisuus. Menestys ilman onnellisuuden kokemusta, on tyhjää ja jopa arvotonta. Todellinen menestys on synonyymi onnellisuudelle.

Menestyksen eli onnellisuuden pohjalla on aina onnistunut itsensä johtaminen. Onnellisuutta ei tapahdu vahingossa, se tehdään. Se tehdään joka päivä päämme sisällä ja ulos näkyvinä tekoina. Se tehdään joka kerta kun opimme laajentamaan näkökulmaa, päästämään irti meitä rajoittavista uskomuksista ja korvaamaan ne eteenpäin vievillä. Tai kun opimme käsittelemään tunteita ja oppimaan niistä. Tai kun valitsemme lenkkipolun tunnin nettisurffailun sijasta. Mitä ikinä se kenelle onkin.

Hyvin harvoin meidän itseasiassa on perusteltua syyttää ympäristötekijöitä tai geenejä jos emme saavuta haluamaamme. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että onnellisuuteen vaikuttaa 10% olosuhteet, 50 % geenit ja 40% omat ajattelutaidot. Meillä on siis iso mahdollisuus saavuttaa onnellisuus, tasapaino ja täyttymyksen tunne vain suuntaamalla ajatteluamme. Tämä tieto on toisaalta lohduttavaa, ja toisaalta kirpaisevaa. Lohduttavaa siksi, että se vahvistaa käsitystä siitä, että olen tosiaan itse oman elämäni ruorissa, mutta kirpaisevaa siksi, että en voi piiloutua niiden ah, niin mukavien syiden taakse kun en ensi kerralla saavuta tavoitettani. Auts!

Ennen kuin tänään menet nukkumaan, ota omaa aikaa puolisen tuntia. Ota rauhallinen tila ja vastaa allaoleviin kysymyksiin edeten järjestyksessä vasemmalta oikealle. Pysähdy kysymyksen ääreen ja kirjoita vastaukset paperille. Kun olet saanut tämän valmiiksi, lue vastauksesi uudelleen ja tarkastele, mitä ne opettavat sinulle.

Ensimmäisenä tulevat kysymykset johdattavat sinut itsesi ääreen tässä ja nyt. Jälkimmäiset kysymykset herättelevät pohtimaan tavoitteita ja muutoksen mahdollisuutta:

  • Kuka minä olen? – Kuka minä voisin olla?
  • Miten toimin? – Miten voisin toimia?
  • Mitä osaan ja tiedän? – Mitä voisin vielä oppia?
  • Mitä saan nyt aikaan konkreettisina tekoina ja lopputuloksina? – Mitä voisin saada aikaan?

Identiteetti on hurja voima

Identiteetti on ihmisen syvä, tunteen ja järjen tasolla oleva käsitys siitä “kuka minä olen”.

Tarina lasten elokuvassa kuvaa hyvin tätä voimaa. Muistat ehkä tarinan Ice Age 2 elokuvasta. Siinä mammutin elämä alkaa tämän oman äidin kuollessa ja mammutti kasvaa opossumien kanssa uskoen koko elämänsä olevansa itsekin opossumi. Tämä aikansa suurin eläin pelkää lintuja, pakenee petoja nähdessään ja nukkuu ylösalaisin puissa riippuen. Lopulta mammutti kohtaa toisen mammutin, joka yrittää osoittaa mammutille tämän olevan mammutti näyttämällä peilikuvaa tälle veden pinnasta. Mammutti säikähtää ja sanoo olevansa lihava ja ruma opossumi. Mammutti ei näe todisteita, jotka ovat suoraan silmien edessä siitä mikä se todellisuudessa on.

Me ihmisetkin saatamme määrittää itseämme rajoittavasti esimerkiksi: “olen keskinkertainen”, “en opi enää mitään helposti”, “en jaksa mitään pitkään ja väsyn helposti”, “en ole kovinkaan sosiaalinen”, “en pysty keskittymään”, “olen ollut aina tällainen” ja niin edelleen. Tällaiset uskomukset omasta itsestä syntyvät elämän varrella ja varsinkin, jos olemme kasvaneet ihmisyyteen kohdistuvan kritiikin keskellä. Pohdi missä olet itse kehittänyt itsellesi juuri tietynlaisen minäkuvan.

Hyvä puoli tässä on, että me voimme myös kehittää minäkuvaamme vastaamaan todellista potentiaaliamme. Se mikä identiteettimme tänä päivänä on, syntyi matkanvarrella kokemusten ja kanssakäymisten seurauksena. Näin olemmekin joustavia vielä tänä päivänä ja voimme tarkentaa, visioida, jalostaa ja vapauttaa minäkuvaamme.

Omassa elämässäni suurin omankuvan muokkaus on syntynyt työelämän haasteissa. Kun olen ottanut vastaan tehtäviä, joista en ole etukäteen uskonut selviäväni ja kun olenkin onnistunut, sillä on ollut dramaattinen vaikutus minäkuvaan. Minäkuvan laajentuessa ja  uskon lisääntyessä myös lopputulosten laatu on parantunut. Näin syntyy positiivinen kehä joka ruokkii ja vahvistaa ihmistä entisestään.

Olen käyttänyt myös visualisointia työkaluna. Tässä sinulle konkreettinen esimerkki / harjoitus, jolla voit vapauttaa potentiaaliasi. Ota tunti aikaa ja ryhdy harjoitukseen energisenä. Anna lahja itsellesi. Tunti nyt voi antaa sinulle monta täyttymyksellistä hetkeä myöhemmin.

  1. Roolisi elämässä. Pohdi elämäsi tärkeitä osa-alueita (perhe-elämä, työ, ystävät, harrastukset, varallisuus yms.) ja valitse niistä yksi johon kaipaat lisää laatua, poweria tai tuloksia.
  2. Roolin identiteetti. Kirjoita paperille tätä roolia koskevia tavoitteita, sanoja, adjektiiveja ja ajatuksia joita pulpahtelee mieleen (esim. äitinä: haluan olla turvallinen äiti, tehtävänäni on kasvattaa lapsestani vahva ja itseensä luottava aikuinen tai työroolissa: haluan olla arvostettu ja luotettava asiantuntija, joka saa huipputuloksia aikaan…)
  3. Visualisoi paras mahdollinen identiteetti. Nyt silmät kiinni ja valitse yksi rooleista: visualisoi itsesi kuvaan tai mielelläsi jopa elokuvaan, jossa olet itse pääosassa. Elokuvan kohtaus kertoo sinusta värikkäässä mielikuvassa millainen sinä olet parhaimmillasi juuri siinä roolissa. Ketä on mahdollisesti ympärilläsi, mitä näet, kuulet ja tunnet. Missä olet, mitä tilassa tapahtuu? Kuka olet, mitä teet, miten toimit? Anna mielikuvien pulpahdella.
  4. Vahvistunut minäkuva. Kirjoita ylös uusi identiteettisi. Nimeä se esim. äitinä voisin kirjoittaa: “olen yllätysten, naurun ja hyvän olon tuoja”. Piirrä symboleita vahvstamaan tätä. Symbolit auttavat identiteettiä juurtumaan alitajuntaan nopeammin. Työroolista voisin kirjoittaa: “olen business monsteri”, “huippu leaderi”! Mikä vaan saa sinut näkemään paremman version itsestäsi.
  5. Muutos. Tee jokin konkreettinen teko tai muutos ympäristössäsi joka tukee ja vahvistaa uutta kuvaa. Esim. minä voisin ajatella lasta tarhasta hakiessani vahvistunutta identiteettiäni ja kohtelisin lastani tämän identiteetin kautta (en seuraavaa kauppakäyntiä ajatellen). Töissä voisin miettiä miten huippu leaderi tilanteessa nyt toimisi ja toimia sen mukaan (enkä vain maileja ja to do listoja selaillen, suorittaen ja niihin keskittyen.)

Ihmiset jotka ovat onnistuneet positiivisessa elämänmuutoksessa ovat kokemukseni mukaan muuttaneet ensin minäkuvaansa, eikä vain yrittäneet vaikuttaa käytökseensä. Esimerkiksi tupakoitsija, joka nykyisin on savuton on visualisoinut itselleen vision siitä millaisena hän itsensä näkee vaikka vanhuksena. Onko hän väsynyt, tunkkainen ja “vanha” sanan varsinaisessa merkityksessä. Vai kirkassilmäinen, energinen ja “nuorekas”. Tämä visuaalinen mielikuva on puoleensavetävä voima, joka saa käytöksen muuttumaan pysyvästi.

Kirjoitan aiheesta tällä hetkellä kirjaa ja haluaisin tarinoita aiheesta. Jos haluat jakaa oman tarinasi voit ottaa minuun yhteyttä: 0400-784 227 / nina.rinne(at)sitomo.fi tai vastailla tämän blogin perään. Kerro mitä tämä teksti sinussa herättää.

Puretaan pommi pois tiimistä!

Kehittelimme eilen Ben Furmanin lyhytterapia koulutuksessa malleja, joilla voi auttaa hiertäviä perhesuhteita. Pohdin taukoamatta samojen juttujen toimivan työmaailmassa. Tässä vapaasti työnmaailmaan käännetty työkalu, jolla voi ratkoa tiimin tai ihmisten välisiä suhteita.

Pohdi ajatuksissasi seuraava ”draaman kaari”. Pysähdy nyt, hengitä rauhassa syvään ja päätä asennoitua ratkaisua etsiskellen ja uteliaasti. Ehkä tästä voi löytyä joitain uusia ikkunoita tai teitä ulos. Voisiko näitä samoja kysymyksiä pohtia porukalla? Jokainen kysymysalue on otsikoitu teemalla, joista jokainen jo viljeltynä vie suhteita eteenpäin.

Jokainen tilanne johon tätä sovellat on tietenkin yksilöllinen, ota siis oma vapautesi pohdinnassa. Tärkeintä on vain asenne, jolla haet parempaa huomista ja, että löydät uteliaan asenteen, jolla etsiä ratkaisua. Tässä mallissa ”ongelmassa rypeminen” ei vie eteenpäin. Eli ole siis ratkaisuhakuinen.

Tiimissä, kuin tiimissä voi muhia. Käsittelemättömät asiat hiertävät, jyrkkyys ajattelussa tai vaikka epäoikeudenmukaisuuden tunne värittää arkea. Tiimissä on kireyttä ja ”jotain” pinnan alla. Saatamme keskittyä ongelman vatvomiseen ja syventää tilannetta tarkoittaessamme hyvää. Joten kokeillaan siis mallia, jolla ajatellaan kohti parempaa ilman vellomista. Seuraile miten tunnetilasi muuttuu harjoituksen edetessä. Jos teet harjoitusta yksin, voit kirjoittaa vastaukset paperille. Kirjoittaminen toimii hyvänä keskittymisen apurina. Myös tiimissä voi pyytää aina yhteen kysymykseen kerrallaan vastauksen paperille ennen keskustelua, tällöin jokainen pääsee prosessiin mukaan. Mutta myös keskustelu voi hyvin viedä eteenpäin. Tärkeintä on rento ote.

Viljele kärsivällisyyttä

Missä olet ollut kärsivällinen? Missä olette olleet kärsivällisiä? Hyvä, wow! Etsitään tilanteesta hyvää. Huomaa, että joustavuuden ja kärsivällisyyden avulla olette näinkin hyvässä tilanteessa.

Entä mitä haluaisit kehittää tai viedä eteenpäin? Itsessäsi? Tiimissä? Suhteessa?

Viljele kiitollisuutta

Mistä olet voinut ja voit kiittää vaikka on ollut raskasta? Mistä voit olla kiitollinen?

Mitä voisi olla tapahtunut, jotta tietäisin menneemme suhteessa ja tilanteessa eteenpäin? Mistä pienimmästäkin merkistä voisit iloita?

Arvosta kestävyyttä

Huomaa olevasi sitkeä ja kestävä! Mitä vielä voisin ja voisimme oppia, joka veisi meitä eteenpäin? Mitkä voimavarat ovat käytössä nyt ja mitä voisi olla lisää?

Mikä saisi sinut uskomaan, että tässä on hyvät mahdollisuudet onnistua?

Viljele kehuja

Mistä voimme kehua toisiamme? Mistä voit kehua itseäsi?

Vaikka emme aina haluaisi sanoa toiselle mitään hyvää. Pahempi olo meille tulee omasta käytöksestämme, kuin toisen käytöksestä. Mitä sellaista voisin sanoa ääneen, josta jokaiselle tulee hyvä mieli. On hyvä huomioida, ettemme me aina pidä suoria kehuja vaikeassa tilanteessa uskottavina. Mutta esim. ”miten oletkaan jaksanut näin hyvin” ns. epäsuorat kehut on helpompi ottaa vastaan. Jokaisella on kuitenkin tilanteessa myös ansioita, niistä voi aina antaa kehut rohkeasti itsellekin ja joukkueen muille jäsenille.

Voit soveltaa tätä ajatuskulkua tai neljän K:n (kärsivällisyys, kiitollisuus, kestävyys ja kehuminen) muistisääntöä pommin purkamiseen tiimissä yksilö ja tiimitasolla. Tai vaikka missä tahansa ihmissuhteessa ennaltaehkäisevästi tai, ”kun tilanne on päällä”.

Hyvin toimiva tiimi lisää työn tuottavuutta ja antaa nautintoa työn arkeen!

Kerro minulle palautetta ajattelumallista mikä toimi tai ei toiminut!

Uusia uria

Näemme usein sen, mitä olemme tottuneet näkemään. Kuulemme sen, mitä olemme kuulleet ennenkin. Kerromme tuttuja lauseita ja kiinnitämme huomion asioihin, jotka muistuttavat meitä jostakin. Näin aivomme toimii: pyrimme ensisijaisesti samaistumaan tuttuun ja turvalliseen. Välillä kuitenkin on hyvä pysähtyä katsomaan myös sinne, minne ei usein tule katsoneeksi. Ajattelun avartaminen ja näkökulman laajentaminen synnyttää meissä oivalluksia, joita emme osanneet odottaa. Yksi tehokkaimmista konsteista tähän on äärimmäisen simppeli ja yksinkertainen: haasta omat ajatuksesi toisilla ajatuksilla. Tätä teemme arjessa paljonkin toisten ihmisten kanssa, mutta toisinaan on hyvä treenailla ihan itsekseen. Haluatko testata? Lähde mukaan!

Tee näin:

1. Valitse asia, jota haluat tarkastella ja kirjoita se paperille ylös.
2. Lue sitten alla olevat väittämät läpi rauhassa ja keskittyen todella miettimään jokaista väittämää:

  • Maailma on juuri sellainen kuin ajattelemme sen olevan.
  • Viiden aistin avulla käsitellään ulkoinen ja sisäinen informaatio. Mitä enemmän havaitsemme – sitä enemmän pysymme läsnä.
  • Ihmisen mieli toimii sekä tietoisella että tiedostamattomalla tasolla, samoin ihmisten välinen vuorovaikutus.
  • Teemme koko ajan parhaamme. Valintamme ovat juuri niin hyviä kuin sillä hetkellä pystymme tekemään, ajattelemaan ja uskomaan.
  • Epäonnistumisia ei ole olemassa – virhekin on tulos.
  • Kaiken käyttäytymisen takana on myönteinen tarkoitus.
  • Jokaiseen ongelmaan on olemassa ratkaisu. Eikä ole ongelmaa ilman, että sillä olisi jokin lahja sinulle.
  • Joustavuus on menestyksen avain. Jos se mitä teet ei toimi, tee jotain muuta.
  • Energia virtaa huomion suuntaan.

3. Poimi väittämistä kolme, jotka jostain syystä kutsuvat sinua eniten. Älä mieti liikoja, nappaa vain kolme ja kirjoita ne erillisille papereille.
3. Laita sitten nämä kolme paperia ympäri huonetta/pöytää jokainen eri kohtaan.
4. Lähde kiertämään väittämiä. Pysähdy ensin yhden väittämän luokse ja kuulostele mitä sinussa herää lukiessasi tekstin. Ota kaikki informaatio vastaan mitä saat: huomaa kehosi reaktiot, kuten sydämentykytykset tai vatsan muljahdukset. Havaitse tunteet mitä sinussa herää. Pysähdy ja kuuntele mitä ajatuksia sinussa nousee. Kirjoita ylös tai puhu havaitsemasi ääneen! Kun olet valmis tämän väittämän kohdalla, etene samalla tavalla loputkin.
5. Kun olet valmis, PYSÄHDY ja kiteytä oivalluksesi. Lue tekemiäsi muistiinpanoja ja ajattele asiaa, jota lähdit tarkastelemaan. Mitä näet? Mitä uutta sinulle avautui?

Kokeile! Yllätyt. Sen lupaan!

10 kysymystä esimiehelle

Pohdimme eilisessä Aamulatauksessa ihmisten ja erilaisuuden johtamista. Pääädyimme siihen, että ihmisten johtamisen tärkein lähtökohta tiivistyy kahteen sanaan: “Ymmärrä ihminen”. Ymmärtämiseen avautuu tie kun huomaamme ihmisten erilaisuuden ja  pyrimme toiminnallamme löytämään sen kuuluisan yhteisen sävelen. Se, millainen lähestymistapa toimii toiselle, ei useinkaan toimi toiselle. Ihmisten johtaminen on aina tunteiden ja tulkintojen johtamista, sillä ne ovat ovat läsnä kaikessa toiminnassamme.

Ymmärtäminen saikin keskusteluissa seuraavan merkityksen: ymmärtäminen on vastaantulemista ja aitoa HALUA ymmärtää toista, mutta toisaalta myös sen hyväksymistä, että kaikkiin tilanteisiin ei ole vastauksia eikä kaikkien kanssa vain kemiat kohtaa. Tervettä armollisuutta siis itselle ymmärtämisen tiellä.

Mitä ymmärtäminen tarkoittaa sinulle? Kun katsot ympärillesi; tiimiäsi, alaisiasi tai kollegoitasi, mitä näet? Omaa ymmärrystä työyhteisön tilanteesta on hyvä pysähtyä pohtimaan Marcus Buckinghamin 10 kysymyksen kautta. Ota siis itsellesi rauhallinen hetki ja mukava asento ja peilaa yhteistä tekemistänne seuraavien kysymysten kautta. Mitä näet?

Marcus Buckinghamin 10 kysymystä esimiehelle:

1. Tietävätkö alaisesi mitä odotat heiltä? (Kirjoita mitä odotat)
2. Onko alaisillasi oikeat materiaalit ja työkalut töittensä hoitamiseen?
3. Onko heillä mahdollisuus tehdä sitä mitä he parhaiten osaavat? (Mitä he sitten osaavat parhaiten?)
4. Oletko antanut viimeisen 7:n päivän aikana tunnustusta tai kehuja hyvästä työstä? (Kerro esimerkki)
5. Välitätkö? (Miten se näkyy?)
6. Kannustatko kehittymään? (Miten?)
7. Onko alaistesi mielipiteillä väliä?
8. Oletko onnistunut luomaan kulttuurin, jossa ihmiset omistautuvat laatutyön tekemiseen?
9. Oletko keskustellut alaistesi kanssa viimeisen 6:n kuukauden aikana heidän edistymisestään? (Henkilökohtaisesti)
10. Mikä edustaa alaistesi työssä oppimisen ja kasvamisen mahdollisuutta?

“Tapaaminen on alku; yhdessäolo on kehitys; yhdessä työskentely on menestys.”
-Henry Ford

Tiimidiagnoosi

Tiimi on kasassa, tulosta tulee mukavasti, ihmiset näyttävät pääpiirteissään viihtyvän, mutta silti päässä jyskyttää kysymykset siitä, onko tiimimme parempi tiimi kuin muut ja miksi näin olisi? Toimiiko tiimimme optimaalisesti vai voisimmeko toimia vieläkin paremmin jollain osa-alueella, millä ja miten?

Aika ajoin on hyvä pysähtyä pohtimaan tiimin toimintaa helikopteriperspektiivistä, tarkastella tiimin perusulottuvuuksia, sitä millä tasolla luottamus on, kuinka avoin keskusteluyhteys tiimissämme vallitsee, kuinka sitoutuneita tiimin jäsenet ovat, millainen tilivelvollisuus tiimissämme on ja miten me suhtaudumme tuloksellisuuteen.

Tiimin toiminnan analysointi vaatii syventymistä ja pysähtymistä. Oivan sysäyksen tälle työskentelylle antaa Tiimidiagnoosi-työkalu. Tiimidiagnoosin avulla pääset helposti ja nopeasti kartalle siitä, millaiseksi koet tiimin toiminnan milläkin osa-alueella ja mihin huomio tulisi kiinnittää. Ota siis aikaa itsellesi n.15 minuuttia ja pysähdy tiimisi äärelle oheisten kysymysten avulla. Saatat yllättyä lopputuloksesta!

TIIMIDIAGNOOSI

Vastaa seuraaviin väitteisiin pisteyttämällä kokemuksesi/näkemyksesi alla kuvatulla tavalla. Vastaa kysymyksiin intuition avulla ja rehellisesti. Mieti pisteitä antaessasi nykyistä tiimiä, jossa työskentelet.

Yleisesti, ainahan meillä = 3 pistettä
Satunnaisesti, silloin tällöin = 2 pistettä
Harvoin tai ei lainkaan = 1 piste

  1. Tiimin jäsenet keskustelevat ideoista avoimesti, varauksetta ja alistumatta. __p
  2. Tiimimme jäsenet ottavat huomioon toistensa heikkoudet tai haasteet päätöksiä tehdessään. __p
  3. Jokainen ymmärtää toistensa tehtävän ja osaamisen, jota hän tiimiin tuo. __p
  4. Tiimin jäsenet pyytävät avoimesti anteeksi/ pahoittelevat jos tahattomasti nujertavat toisten mielipiteitä tai tiimin työtä. __p
  5. Tiimin jäsenet ovat valmiita luopumaan omasta edustaan tiimin yhteisten tavoitteiden edestä, koskien jopa valtaa, rahaa tai henkilöstöä tai etuisuuksia.__p
  6. Tiimin jäsenet myöntävät vapaaehtoisesti, jos ovat tehneet virheen tai jos on asia, jossa he kaipaavat apua/ tukea toisilta.__p
  7. Tiimipalaverit ovat kiinnostavia, ei tylsiä.__p
  8. Jokaisen tiimipalaverin jälkeen tiimin jäsenet kokevat, että yhteiseen päätökseen, johon jokainen on sitoutunut, on päästy. Vaikkakin joskus väittelyn tai mielipiteiden vaihdon seurauksena.__p
  9. Jos tiimi ei pääse asetettuihin tavoitteisiin, tiimiläiset kokevat epäonnistumisen tunteita.__p
  10. Tiimipalavereissa käsitellään kriittisiä/ tärkeitä asioita, vaikka niistä keskusteleminen on välillä hankalaa/ vaivalloista/ kivuliasta.__p
  11. Tiimin jäsenet eivät halua pettää tiimitovereitaan.__p
  12. Tiimin jäsenet tietävät ja tuntevat toisensa ihmisinä ja voivat puhua keskenään myös työn ulkopuolisesta elämästä.__p
  13. Tiimin jäsenet kokoavat yhteen keskusteluiden päätökset ja sovitut seuraavat askeleet.__p
  14. Tiimin jäsenet kyseenalaistavat ja haastavat toisiaan avoimesti, ilmassa ei ole taktikointia.__p
  15. Tiimin jäsenet kunnioittavat ja arvostavat toisiaan, mutta ilman että haluavat itselleen credittiä yhteisistä saavutuksista.__p

Laske lopputulos seuraavasti:

1. Laske yhteen kysymysten 4, 6, 12 pisteet. Tämä pistemäärä kertoo LUOTTAMUKSEN tasosta tiimissänne.
2. Laske yhteen kysymysten 1, 7, 10 pisteet. Tämä pistemäärä kertoo KESKUSTELUYHTEYDESTÄ tiimissänne.
3. Laske yhteen kysymysten 3, 8, 13 pisteet. Tämä pistemäärä kertoo SITOUTUNEISUUDESTA tiimissänne.
4. Laske yhteen kysymysten 2, 11, 14 pisteet. Tämä pistemäärä kertoo TILIVELVOLLISUUDESTA tiimissänne.
5. Laske yhteen kysymysten 5, 9, 15 pisteet. Tämä pistemäärä kertoo TULOKSELLISUUDESTA tiimissänne.

Kun saat pisteitä 8-9/kohta, voit onnitella itseäsi! Tiimissänne tämä ulottuvuus toimii hienosti!

Kun saat pisteitä 5-7/kohta, on hyvä pysähtyä tämän ulottuvuuden äärelle. Ulottuvuus ei ole optimaalisella tasolla, mutta toimii ok, nyt on hyvä hetki pysähtyä ja nostaa tasoa entisestään. Mieti, onko teillä joku särö, joka tästä kertoisi? Miksi tulos ei ole parhaalla mahdollisella tasolla? Mitä sellaista on tapahtunut, mikä voisi vaikuttaa tulokseen?

Kun saat pisteitä 3-4/kohta on aika pysähtyä. Keltainen valo palaa jo ja jotain on tehtävä. Mieti, mistä tämä tulos kertoo? Mihin pitäisi huomio kiinnittää? Nyt on aika herätä ja nostaa asia tarkasteluun.

Onnittele itseäsi siitä, että otit tälle aikaa! Nyt olet saanut sysäyksen siihen, mihin teidän tiiminä tulisi kiinnittää huomio.

Lähde: Tiimidiagnoosi on vapaasti suomennettu teoksesta Patrick Lencioni (2002): The five dysfunction of a team.