Etusivu
Sitouttaja on Valmennustoimisto Sitomo Oy:n ulkoiseen viestintään tarkoitettu yritysportaali. Portaali on luotu asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme, työntekijöidemme sekä suuren yleisön iloksi, tietolähteeksi ja keskustelupaikaksi.

Myynnin myytinmurtajat

Asiakkaiden ostoprosessit elävät murrosta ja asiakkaat odottavat koko ajan tehokkaampia kanavia ostaa ja tulla palvelluiksi. Muutokseen kiinnitetään yleisesti ottaen hyvin huomiota ja se tiedostetaan hyvin. Siis prosesseina ja kaavioina. Arjen konkreettinen tekeminen ei kuitenkaan  aina seuraa perässä, ja se jätetään alisteiseksi tietylle prosessille huomioimatta itse työntekijän omaa suhdetta asiaan.

Uskon, että kaikki asiat muuttuvat ajan kanssa, mutta muutoksen tekeminen sisäisesti on hankalaa. Ja toisaalta, kun elämme ajassa, jossa aika on enemmän rahaa kuin koskaan ennen, onko meillä varaa odottaa?

Karkeasti voidaan todeta, että strategisen muutoksen läpivientiaika keskikokoisessa organisaatiossa on noin yhdeksän kuukautta. Tarkoitan sellaista muutosta, minkä myötä jokin tekeminen on muuttunut käytännössä uudenlaiseksi toiminnaksi niin, että organisaatio ei edes muista miten ennen toimittiin.

Yritysten sisältä löytyy vahvaa prosessitason osaamista, kertoohan tästä omaa kieltään jo se kuinka hyvin koulutettuja me suomalaiset olemme. Miksi emme aina kuitenkaan pääse esimerkiksi myynnissä sille tasolle, mille osaamisemme edellyttäisi?

Yrityksissä, yhteisöissä ja organisaatioissa on paljon uskomuksia omasta toiminnasta ja siitä, miten asiat pitää tehdä ja miten niitä ei voi tehdä. Tämä rajoittaa meitä kehittymästä ja viemästä myyntiä sille kuuluvalle tasolle, joka konkretisoituisi aiempaa parempina lopputuloksina.

Miten saada kiinni siitä uinuvasta potentiaalista, mikä omissa ihmisissä ja henkilöstössä on?

Usein ulkopuolisella avulla, esimerkiksi valmennuksella voidaan vauhdittaa haluttua muutosta esimerkiksi myynnissä. Valmennuksella, joka integroituu arkeen eikä jää vain pinnalliseksi ja irralliseksi yläpilveksi saadaan aikaan konkreettisia tuloksia. Tietenkään yksittäiset valmennuspäivät eivät tee ketään autuaaksi, tärkeää on, että valmennuspäivissä käsitellyt asiat viedään arkeen ja ne tehdään todeksi.

Olen itse todennut, että onnistunut myynninvalmennus on hyvin konkreettinen ja lähellä arkea. Sen ei tarvitse tarkoittaa päivän irtiottoa arjesta vaan joskus vielä toimivampaa voi olla tehdä itse ”valmennus” suoraan arjessa.

Yksi suuri hyöty, mitä valmennuksista voi saada on vanhojen ajattelumallien tuulettaminen ja purkaminen. Se, että saa omat tunteensa ja ajatuksensa tukemaan omia tekojaan luo edellytykset menestykselle. Ajattelua ei tule lopettaa siihen, minkä ei uskota olevan mahdollista esimerkiksi omalla toimialalla vaan jatkojalostaa ainakin vastaamalla kysymyksiin ”miksi ei” ja ”miten asioita voisi mahdollistaa.”

Ulkopuolinen apu ja sen mukanaan tuoma yhteistyö tuo yritykseen tai organisaatioon näkemystä eri toimialoilta ja siitä, miten muut ovat onnistuneet. Tätä kautta on mahdollisuus päästä pöllyttämään omaa päätään ja saada uusia ajatuksia, jotka luovat sellaista toimintaa joka sitten lopulta muuttaa lopputulosta.  Työn tekevät aina kuitenkin ihmiset.

Miten siis voit tunnistaa olevasi ulkopuolisen avun tarpeessa?

  • Sovitut asiat eivät vaan syystä tai toisesta muutu
  • Ajatusmalli ”me emme tarvitse apua” näkyy vahvasti arjessa
  • Sisäisten resurssien vähyys (aika, osaaminen)
  • Kaivataan sitä jotain uutta, eikä sille löydetä sanoja

Olen kentällä huomannut, että meidän on välillä hyvin vaikea pyytää apua. Se nähdään usein ammattitaidottomuutena ja työelämässä vallitsee vieläkin liikaa uskomus siitä, että tieto olisi valtaa ja siksi apua ei pyydetä.  Tämä ajatusmalli pitää meidät paikallaan ja estää jo luontaisenkin kasvun, jota meissä voisi tapahtua.

Toinen huomioni on, että avun pyytäminen yhdistetään helposti ongelmalähtöiseksi vaikka tänä päivänä se on yhä useammin ratkaisulähtöistä kehittämistä. Ja tästä me kaikki olemme varmasti oikeasti kiinnostuneita.

- – - – -

Johannan kirjoitus on julkaistu Pirkanmaan Nuorkauppakamarin jäsenlehdessä (joulukuu/2013)

Asiantuntijuus on asiakaskeskeisyyttä

“Minusta Asiantuntijuus on Asiakaskeskeisyyttä. Osaaminen on Asiakaskeskeisyyttä. Kokemus on Asiakaskeskeisyyttä. Myynti on Asiakaskeskeisyyttä” kirjoittaa Pasi Rahikka blogitekstissään.

Vielä on Suomessakin yrityksiä ja toimialoja, jotka ovat jotenkin kyenneet selviytymään tähän saakka nykymaailmassa ilman asiakaskeskeistä ajattelua. Kuitenkin kilpailun vapautuminen, koveneminen, asiakkaiden tiedostavuus ja vaatimukset kasvavat. Kukaan ei kauaa enää selviä omassa poterossa.

Ei sitä myynnillisyyttä myöskään tarvitse pelätä. Ihminen on aina kuitenkin se ostaja, ei yritys. Ja ihminen ostaa siltä kehen se luottaa ja kenestä se pitää. Eli keskittymällä luottamuksen rakentamiseen, huolien ja murheiden poistamiseen sekä unelmien täyttämiseen pääsee jo pitkälle. Lue ihmeessä Pasin loistava teksti: “Myynti on asiakaskeskeisyyttä” tästä.

Puhetta arvoista vai tekoja niiden pohjalta?

“Kaikki firmathan sanovat, että ihmiset ovat heidän tärkein voimavaransa, mutta kuka myös toimii niin?”. Tämä Tommy Hellstenin erinomainen kysymys pysähdytti minut heti tiistaiaamun ratoksi. Jäin miettimään, mitä se tarkoittaa arjessa, että sanomme ihmisten olevan meidän tärkeintä pääomaa? Miten se näkyy esimerkiksi tavassamme ajatella, keskustella, antaa palautetta tai palaveerata? Siis oikeasti toimintatavoissamme, ei vain aikomuksissamme tai lämpimissä puheissa?

Hellstenin mukaan ihmisen syvin tarve on tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään – myös työpaikalla. Jos pystymme toimimaan niin, että ihmiset kokevat näin, se synnyttää kaiken muun. Se saa ihmiset loistamaan; luottamaan itseensä ja toisiinsa, menemään rohkeammin kohti pelkoja, näkemään realistisesti omia kehityksen paikkojaan ja ymmärtämään paremmin tunteitaan. Lue Hellstenin ajatuksia ihmisyydestä, työyhteisöstä ja johtamisesta lisää täältä.

En suostu enää 8-16 työhön

“Nykyajan työtehoa ei mitata kellokorteilla. Ajatus siitä, että tehdyt työtunnit kertoisivat ahkeruudesta, on auttamattomasti vanhentunut monissa ammateissa. Muistatko, kun olit itse viimeksi väsyneenä huonojen yöunien jälkeen töissä? Saitko paljon aikaan?” Kirjoittaa Alexander Stubb blogissaan.

Olen yrittäjänä omasta kokemuksesta käsin täysin samaa mieltä. Tuottavimmat hetket syntyvät tavoitteiden ja haasteiden edessä työn imuksi jalostuen, eikä siinä kelloa tuijotella. Vanhat uskomukset istuvat kuitenkin sitkeässä ja huomaan välillä tuijottelevani paljonko minä tai kollegani työpaikalla olemme. Toimistotöissä tarvitaankin yhteistä arvojen ja uskomusten “mylläyskeskustelua”, jotta voidaan oppia yhdessä vanhasta pois. Pitää siirtää keskustelu työajasta tuottavuutta lisäävien tekojen ympärille. Ja jokaisen omaan vastuuseen arjen hallinnasta sekä tavoitteiden saavuttamisesta.

On siis vanhanaikaista mitata työtä sillä miten paljon työssä viettää aikaa. Lue kokonaisuudessaan tästä mitä Alexander Stubb pohtii aiheesta.

Valmentajamme Jonna Söderholmin artikkeli Knauf Oy:n lehdessä 3/2012

Valmentajamme Jonna Söderholm ruotii nykytyöelämää Knauf Oy:n sidosryhmälehden numerossa 3/2012. Jonna peräänkuuluttaa artikkelissaan “Miten teillä voidaan?” ihmisyyden muistamista hektisen, aikataulutetun ja tavoitteisiin pohjautuvan arjen keskellä. Ihmisethän ne ovat loppuviimein ne, jotka työn tekevät. Siksi ihmisiin panostaminen näkyy myös viivan alla.

Työssä jaksamista ei Jonnan mielestä saisi pelkistää vain työn ergonomian tarkkailuun vaan fyysisen hyvinvoinnin lisäksi on muistettava mentaalinen ja sosiaalinen puoli. Tämän huomioimiseksi Jonna ehdottaakin, että mitä jos perinteisen “Mitä kuuluu”- kysymyksen sijaan kysyisimmekin “Miten sinä voit?”. Mitä silloin tapahtuisi?

“Suosittelen kaikille lämpimästi viikon jaksoa, jonka aikana olemme aidosti kiinnostuneita siitä, miten työkaverit voivat. Kuulluksi tulemisen tunne on melkoinen rohto, joka toteutuessaan lisää innostusta, motivaatiota, sitoutumista ja lopulta myös tuloksia”, Jonna kiteyttää ajatuksensa.

Lue koko artikkeli Knauf Oy:n sidosryhmälehdestä numerosta 3/2012. Artikkelin löydät myös täältä.

Myyjämme Johanna Lehtisen artikkeli myynnin valmentamisesta PME:n jäsenlehdessä 2/2012

Mitä myynnin valmentaminen on? Onko se sijoitus tulevaan vai ajan hukkaamista kallisarvoisesta myyntityöstä? Pirkanmaan Ekonomit ry:n jäsenlehden numerosta 2/2012 (ilmestynyt 11/2012) löydät Sitomon myyjän ja asiakkuuksista vastaavan Johanna Lehtisen näkemyksen asiasta.

Johanna kertoo artikkelissa kuuluvansa “haastavaan myyjä-rotuun”. Hän kertoo kahlanneensa lukuisia oppaita, opuksia, sparraustuokioita sekä kikkoja ja tekniikoita lävitse – ja havahtuneensa siihen, että myyjä kehittyy vain pysähtymällä. Tähän ei ole vippaskonsteja tai oikotietä. Jos haluat kehittyä myyjänä, PYSÄHDY! “Kuinka ”vanha koira” oppii uutta? Väitän, että säännöllinen pysähtyminen on tähän avainsana”, Johanna kiteyttää. Pysähtymisen kautta myyjä pystyy haastamaan itsensä, omat tapansa ja löytämään niiden rinnalle kenties uusia toimintatapoja ja malleja.

Johannalle parasta myynnissä on asiakkaan kokonaisvaltainen palvelu, koko tunteiden kirjon eläminen asiakkaan rinnalla ja jatkuva oppiminen. Mitä Johanna sitten ajattelee myynnin valmentamisesta? Lue Johannan kirjoitus Pirkanmaan ekonomien jäsenlehdestä tai Sitouttajasta  “Myyjän vuosihuolto – sijoitus vai ajanhukkaa?” niin saat kysymykseen vastauksen.

Valmentajamme Nina Rinteen haastattelu Aamulehdessä 21.10.12

Me Sitomolla uskomme, että henkinen kasvu ja bisnes mahtuvat samaan lauseeseen. Ne eivät sulje toisiaan pois vaan päinvastoin, toimivat toistensa edellytyksinä. Menestystarinoita syntyy kun ihminen kehittää itseään eteenpäin, haastaa totuttuja ajattelumalleja ja kun hänellä on merkitys sille, mitä hän tekee. Uskomme siis, että halutessamme hyvinvoivan työyhteisön, joka tuottaa hyvin, on meidän käännettävä katse ihmisiin ja heidän kehittymiseensä.

Aamulehden Sunnuntai-liitteessä 21.10.2012 toimitusjohtajamme ja valmentajamme Nina Rinne avaa valmennuksen syvempää olemusta Sitomolaisesta maailmankuvasta käsin. Nina kertoo artikkelissa valmennuksen merkityksestä mm. myynnin johtamisessa; siitä, että myyjä myy paremmin jos päähuomio ei ole pelkästään euroissa vaan huomio on myös itsensä kehittämisessä ja hyvän hetken antamisessa toiselle osapuolelle myyntitilanteessa. Sama pätee myös muihin työn ja elämän osa-alueisiin: kun selvillä on merkitys omalle työlle ja halu kehittää itseään, koemme tyytyväisyyttä ja saamme enemmän aikaan.

“On jo hyväksyttyä sanoa ääneen, että fyysinen hyvinvointi vaikuttaa suoritustasoon ja fyysisesti hyvinvoiva ihminen tuottaa paremmin. Milloin aletaan puhua henkisestä hyvinvoinnista ja elämänhallinnan taidoista, jotka vaikuttavat samalla tavalla?” Nina kiteyttää artikkelissa. Ennen öljysimme koneita saadaksemme tuottavuuden nousuun, nykymaailmassa se ei riitä. Ei riitä, että meillä on toimivat koneet ja ohjelmat tai ylivertaiset tuotteet. Meidän on öljyttävä ihmisiä saadaksemme kaikki se potentiaali käyttöön mitä meissä on. Siksi me uskomme, että henkinen kasvu ja bisnes mahtuvat samaan lauseeseen.

Lue lisää meidän maailmankuvasta ja tavastamme valmentaa Aamulehden Sunnuntai-liitteen artikkelista “Yhä parempi ihminen” 21.10.2012.

Mitä ajatuksia itsellesi syötät?

Ajatusten voima on tunnetusti ihmeellinen. Se, mitä syötämme itsellemme ajatusten muodossa vaikuttaa tekemiseemme, toimintaamme ja omaan kuvaamme itsestämme. Ajatuksissahan on todella kyse ruuasta, jota pääkopalle syötämme. Siksi sen laatuun on hyvä kiinnittää huomiota; millaisia ne ovat ne lauseet, joita itselle kerromme?

Luin mielenkiintoisen blogitekstin ajatusten ja sanojen merkityksestä. Siinä kerrottiin tutkimuksesta, jossa oli havaittu, että ihminen käy keskimäärin 50 000 keskustelua itsensä kanssa päivittäin. Siis 50 000! Pelottavaa on se, että jopa 80% kaikista näistä “self talk”-keskusteluista on luonteeltaan jollain tavalla rajoittavaa, kielteistä tai negatiivista. Tämä ei voi olla vaikuttamatta toimintaamme ja näkemykseen itsestämme.

Jäin blogin siivittämänä miettimään omia sanojani, millä itselleni puhun. Havahduin, että pyrin ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa aina miettimään tarkaan mitä kieltä käytän, millä äänenpainolla tuon asiat esille ja miten elekieleni tukee viestiäni… Silti kun puhun itselleni, en ole näin tarkka. Myönnän. Self talk-puheeni on joskus hyvinkin aliarvioivaa, epäilevää tai rajoittavaa. Ja ihan suotta! Vastaavasti olen äärimmäisen hyvä sietämään toisilta töksäyttelyjä, ilkeitä äänenpainoja tai sanoja, jotka loukkaavat. Miksi? Tässä taitanee olla oiva itsetutkiskelun paikka.

Lähde: http://ajatustaikaksi.blogspot.fi/2012/09/valjaissa.html

…..

Ajan vai aikaansaamisen mittaamista?

Mistä työviikkomme koostuu? Kun kysyt joltain mitä hänelle tai hänen yritykselle kuuluu, saat vastaukseksi todennäköisesti “kiirettä, kiirettä”. Mitä tämä kiire on? Mitä konkreettista teemme päivän ja viikon aikana, mitä työpäivämme pitää sisällään, mitä voimme perjantaina kertoa saaneemme aikaiseksi?

Taloussanomissa oli erittäin mielenkiintoinen artikkeli tekeillä olevasta hankkeesta, joka kantaa nimeä “Toimistotyön työviikon uudelleenmuotoilu”. Hankkeen tarkoituksena on selvittää miten toimistotyössä saisi enemmän aikaan vähemmän väsyen. Artikkelista selviää, että yli 1000 haastatellusta jopa 71% kertoi kokevansa päivän aikana kiirettä. Mielenkiintoisen tästä faktasta tekee se, että kuitenkin 72% vastanneista kertoi, ettei suunnittele työpäiväänsä tai työviikkoaan huolellisesti etukäteen. Koemme siis asioiden kaatuvan päälle, mutta emme kuitenkaan tee sille mitään. Tämä johtaakin usein siihen, että katsoessamme viikkoa taaksepäin, meidän on vaikea kertoa mitä olemme saaneet aikaan. Kaikki näyttää yhdeltä isolta köntiltä, josta on vaikea saada otetta.

Nykypäivän toimistotyössä painottuu itseohjautuvuus ja itsensä johtaminen, se, että olen itse vastuussa siitä mitä teen ja mitä koen saavani aikaan. Ihmisen on otettava vastuuta itsestään ja tekemisestään ja kenties myös opeteltava uusia tapoja, jotka keskittyvät aikaansaamiseen. Miksi mittaamme aikaa kun meidän pitäisi keskittyä mittaamaan aikaansaamista? Lue lisää aiheesta Taloussanomien artikkelista “Ajan mittaamisesta aikaansaamisen mittaamiseen.”

Lähde: Taloussanomat 14.9.2012, artikkeli: Ajan mittaamisesta aikaansaamisen mittaamiseen

Valmentajamme Tarja Kivistön artikkeli luottamuksen rakentamisesta parisuhteessa Monikkoperheet-lehdessä 3/2012

Sitomon valmentaja ja parisuhdeneuvoja Tarja Kivistö kertoo ajatuksiaan ja kokemuksiaan luottamuksen rakentamisesta 14.9.2012 ilmestyneessä Monikkoperheet-lehdessä (nro 3/2012). Tarja kommentoi artikkelissa asiantuntijanäkökulmasta sitä, miten jo kerran menetetyn luottamuksen voi saada takaisin. Lue tiivistelmä Tarjan artikkelista alapuolelta.

Tarja kannustaa lehtiartikkelissa, että luottamuksen rakentaminen uudelleen vaikeankin tilanteen ja pettymysten jälkeen on lähes aina mahdollista. Hän muistuttaa, että luottamuksessa on kyse arvostamisesta, kunnioittamisesta ja ymmärtämisestä. Sen palauttaminen vaatii asian hyväksymistä, lujaa tahtoa, kovaa työtä ja kenties uusien toimintamallien opettelua.

Luottamuksen rakentaminen on matka

Tarjan mukaan luottamuksen takaisin saamisella on paremmat edellytykset onnistua, kun pariskunta ymmärtää sen olevan matka, joka ottaa oman aikansa. Mitään ei saavuteta yhdessä yössä tai yhdessä viikossa, ei edes yhdessä kuukaudessa eikä välttämättä yhdessä vuodessakaan. Kipeät asiat saattavat pulpahdella pintaan erityisesti riitatilanteissa ja paha olo voi tuntua vatsanpohjassa vielä kauan tapahtuneen jälkeenkin. Aika ja asian aktiivinen työstäminen auttaa tässäkin. Hiljalleen huomaa, että olo helpottuu ja toiseen voi jälleen luottaa. Tie on kivinen, mutta lopputuloksena voi syntyä jotain hyvin ainutlaatuista. Matka saattaa osoittautua parhaimmaksi matkaksi, millä on ollut.

Tärkeimmän neuvon, minkä Tarja antaa luottamuksen palauttamisesta haaveileville on omista tunteista puhuminen ja toisen kuunteleminen. Niin kuin missä tahansa ihmissuhteessa, myös parisuhteessa pitää olla avoin keskusteluyhteys. Kun parisuhteeseen halutaan saavuttaa luottamus uudelleen, on parin harjoiteltava puhumaan tunteistaan, ajatuksistaan ja kokemuksistaan sekä opeteltava kuuntelemaan toista aidosti olemalla läsnä. Tarjan mukaan se, että toinen kokee todella tulleensa kuulluksi, on yksi arvokkaimmista kokemuksista, minkä puolisolle voi antaa.

Ulkopuoliselta tukea, selkeyttä ja uusia näkökulmia

Tarja kannustaa artikkelissa hakemaan rohkeasti ulkopuolista apua jos asian käsitteleminen kahdestaan tuntuu vaikealta tai jos kokee, että junnaa samaa rataa yhä uudelleen ja uudelleen. Ulkopuolinen tuo selkeyttä tilanteeseen avaamalla asiaa uusista näkökulmista kummankaan puoleen asettumatta. Hän opastaa konkreettisesti, miten suhteen voi nostaa uudelle tasolle ja on tukena pariskunnan matkalla. Milloinkaan ei ole myöhäistä hakea apua, vaikka Tarja kehoittaakin hakemaan ulkopuolista tukea vaikeaan tilanteeseen mahdollisimman varhain. Tarjasta on hienoa, että yhä useammin parineuvontaan hakeutuu myös pareja, jotka haluavat työstää suhdettaan ennaltaehkäisevästi. Kun sitten myöhemmin kohtaa haasteita, on niistä helpompi selviytyä toinen toista tukien kun taskussa on jo työvälineet valmiina. Oman parisuhteen tuunaaminen uudelle tasolle on satsaus itseensä, kumppaniinsa, perheeseen ja tulevaisuuteen!

Lue koko artikkeli Monikkoperheet-lehdestä. Lehden voi tilata Monikkoperheet ry:n nettisivujen kautta. Tarjan parisuhdetyöhön voit myös tutustua tarkemmin täällä.