Etusivu
Sitouttaja on Valmennustoimisto Sitomo Oy:n ulkoiseen viestintään tarkoitettu yritysportaali. Portaali on luotu asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme, työntekijöidemme sekä suuren yleisön iloksi, tietolähteeksi ja keskustelupaikaksi.

Lopusta uuden alkuun

Kiitos kuluneesta vuodesta rakkaat asiakkaat, kumppanit ja lukijat! Sitomon vuosi on ollut vauhdikas ja matkalla on tullut eteen paljon asioita, joita ei osannut ennustaa. Ja myös niitä ennustuksia, joita vuosi sitten teimme, saimme kiinni ja maaliin.

Olemme saaneet olla mukana usean upean yrityksen kehityksessä! Olemme saaneet olla sanansaattajana ennakkoluulottoman ja rohkean esimiestyön äärellä Solitalla, potkaisemassa käyntiin uutta toimintakautta IKEA:n palvelukeskuksessa, vahvistamassa asiakaslähtöisyyttä Acuten asiakaspalvelussa, vauhdittamassa sujuvampaa liikennettä Kuljetusliike Tyvillä ja lukuisia muita unohtumattomia yhteisiä matkoja. Olemme syvästi kiitollisia kaikista näistä mieleen jääneistä matkoista, ihmisistä, tarinoista ja kokemuksista.

Ensi vuosi on varmasti meillä monella kehittymisen ja kasvun vuosi. Niin myös Sitomolla. Vuosi 2014 starttaa valmiimpana kuin koskaan, jos valmentajien kalentereista katsoo. Muun muassa RAY ja Elenia haastavat kevään aikana valmentajamme uudelle tasolle! Lisäksi alkamassa on monia mielenkiintoisia, yhteisiä matkoja, joista kuulette vuoden kuluessa.

Me haluamme jatkaa tulevaa vuotta vaalien tekemisen nöyryyttä ja kehittääksemme itseämme aina vain uudelle tasolle. Haluamme olla lisäämässä Suomeen asiakaskeskeisyyttä ja vauhdittamassa ihmisten ja bisnesten kehittymistä. Haluamme ottaa rohkeasti uusia askeleita ja suuntia, mutta lupaamme samalla säilyttää oman itsemme. Lupaamme, että pidämme kaksi kysymystä kirkkaana mielessä myös kiireisen arjen keskellä: “Mitä voimme tehdä paremmin?” ja “Missä olemme onnistuneet?”. Nämä auttanevat näkemään jatkuvasti kehityksen mahdollisuuksia arjessa sekä toisaalta vahvistavat tietoisuutta onnistumisista. Muistetaan siis haastaa itseämme, mutta myös juhlia. Jack Welchin sanoin “Celebrate each other. Celebrate everyone who is doing incredible stuff ’cause then they will do the athmosphere and athmosphere does the result.”

Näin vuoden vaihtumisen kynnyksellä haluammekin toivottaa teille kaikille menestyksekästä tulevaa vuotta ja onnistunutta matkaa kohti päämääräänne ja tavoitteitanne! Vieköön tämä joulutervehdyksemme teidät ilon kautta joulurauhaan.

Jouluisin terveisin,
Sitomolaiset

Myynnin myytinmurtajat

Asiakkaiden ostoprosessit elävät murrosta ja asiakkaat odottavat koko ajan tehokkaampia kanavia ostaa ja tulla palvelluiksi. Muutokseen kiinnitetään yleisesti ottaen hyvin huomiota ja se tiedostetaan hyvin. Siis prosesseina ja kaavioina. Arjen konkreettinen tekeminen ei kuitenkaan  aina seuraa perässä, ja se jätetään alisteiseksi tietylle prosessille huomioimatta itse työntekijän omaa suhdetta asiaan.

Uskon, että kaikki asiat muuttuvat ajan kanssa, mutta muutoksen tekeminen sisäisesti on hankalaa. Ja toisaalta, kun elämme ajassa, jossa aika on enemmän rahaa kuin koskaan ennen, onko meillä varaa odottaa?

Karkeasti voidaan todeta, että strategisen muutoksen läpivientiaika keskikokoisessa organisaatiossa on noin yhdeksän kuukautta. Tarkoitan sellaista muutosta, minkä myötä jokin tekeminen on muuttunut käytännössä uudenlaiseksi toiminnaksi niin, että organisaatio ei edes muista miten ennen toimittiin.

Yritysten sisältä löytyy vahvaa prosessitason osaamista, kertoohan tästä omaa kieltään jo se kuinka hyvin koulutettuja me suomalaiset olemme. Miksi emme aina kuitenkaan pääse esimerkiksi myynnissä sille tasolle, mille osaamisemme edellyttäisi?

Yrityksissä, yhteisöissä ja organisaatioissa on paljon uskomuksia omasta toiminnasta ja siitä, miten asiat pitää tehdä ja miten niitä ei voi tehdä. Tämä rajoittaa meitä kehittymästä ja viemästä myyntiä sille kuuluvalle tasolle, joka konkretisoituisi aiempaa parempina lopputuloksina.

Miten saada kiinni siitä uinuvasta potentiaalista, mikä omissa ihmisissä ja henkilöstössä on?

Usein ulkopuolisella avulla, esimerkiksi valmennuksella voidaan vauhdittaa haluttua muutosta esimerkiksi myynnissä. Valmennuksella, joka integroituu arkeen eikä jää vain pinnalliseksi ja irralliseksi yläpilveksi saadaan aikaan konkreettisia tuloksia. Tietenkään yksittäiset valmennuspäivät eivät tee ketään autuaaksi, tärkeää on, että valmennuspäivissä käsitellyt asiat viedään arkeen ja ne tehdään todeksi.

Olen itse todennut, että onnistunut myynninvalmennus on hyvin konkreettinen ja lähellä arkea. Sen ei tarvitse tarkoittaa päivän irtiottoa arjesta vaan joskus vielä toimivampaa voi olla tehdä itse ”valmennus” suoraan arjessa.

Yksi suuri hyöty, mitä valmennuksista voi saada on vanhojen ajattelumallien tuulettaminen ja purkaminen. Se, että saa omat tunteensa ja ajatuksensa tukemaan omia tekojaan luo edellytykset menestykselle. Ajattelua ei tule lopettaa siihen, minkä ei uskota olevan mahdollista esimerkiksi omalla toimialalla vaan jatkojalostaa ainakin vastaamalla kysymyksiin ”miksi ei” ja ”miten asioita voisi mahdollistaa.”

Ulkopuolinen apu ja sen mukanaan tuoma yhteistyö tuo yritykseen tai organisaatioon näkemystä eri toimialoilta ja siitä, miten muut ovat onnistuneet. Tätä kautta on mahdollisuus päästä pöllyttämään omaa päätään ja saada uusia ajatuksia, jotka luovat sellaista toimintaa joka sitten lopulta muuttaa lopputulosta.  Työn tekevät aina kuitenkin ihmiset.

Miten siis voit tunnistaa olevasi ulkopuolisen avun tarpeessa?

  • Sovitut asiat eivät vaan syystä tai toisesta muutu
  • Ajatusmalli ”me emme tarvitse apua” näkyy vahvasti arjessa
  • Sisäisten resurssien vähyys (aika, osaaminen)
  • Kaivataan sitä jotain uutta, eikä sille löydetä sanoja

Olen kentällä huomannut, että meidän on välillä hyvin vaikea pyytää apua. Se nähdään usein ammattitaidottomuutena ja työelämässä vallitsee vieläkin liikaa uskomus siitä, että tieto olisi valtaa ja siksi apua ei pyydetä.  Tämä ajatusmalli pitää meidät paikallaan ja estää jo luontaisenkin kasvun, jota meissä voisi tapahtua.

Toinen huomioni on, että avun pyytäminen yhdistetään helposti ongelmalähtöiseksi vaikka tänä päivänä se on yhä useammin ratkaisulähtöistä kehittämistä. Ja tästä me kaikki olemme varmasti oikeasti kiinnostuneita.

- – - – -

Johannan kirjoitus on julkaistu Pirkanmaan Nuorkauppakamarin jäsenlehdessä (joulukuu/2013)

Muutos on isku identiteettiin

Näin vuodenvaihteen lähestyessä muutos rupeaa väkisinkin koskettamaan meitä jokaista halusimme tai emme; mainokset tuuttaavat käsittämättömän määrän muutokseen kannustavaa kamaa kasvojemme eteen. Jo yhden kauppareissun aikana saatamme törmätä kuntosalien lupauksiin “terveemmästä sinusta”, kampaamojen lupauksiin “täysin uudistuneesta ilmeestä” tai asuntoesitteiden lupauksiin “paremmasta elämästä unelmien kodissa”.

Siinä missä toisilla nousee karvat pystyyn, toiset pysähtyvät miettimään olisiko tässä jotain minulle. Yhtä kaikki, se on varmaa, että tunteita herää kun puhumme muutoksesta.

Muutoksessa joudumme aina määrittämään identiteettimme uudelleen ja siksi se usein tuntuu aluksi pahalta. Olen ajatellut itseni tietynlaiseksi ja kun tätä järisyttää jokin tekijä, on normaalia puolustautua. Syntyy muutosvastarinta. Hyvin tuttu ilmiö niin henkilökohtaisella- kuin organisaatiotasolla. Usein puhumme muutosvastarinnasta negatiivisena asiana, vaikka loppujen lopuksi kyseessä on täysin luonnollinen reagointitapa uuden kynnyksellä. Lopun ja alun välissä on aina kriisi, joka tulee sallia ja joka tulee tapahtua. Muuten emme pääse ikinä uuteen alkuun.

Muutoksen onnistuneeseen läpiviemiseen ei ole oikotietä. Yksi tärkeimmistä tekijöistä siinä on viestintä. Suurin syy muutoksen läpiviemisen epäonnistumiselle onkin usein alikommunikointi – ja vielä usein väärien tyyppien kanssa. Keskustelemme usein muutoksesta niiden kanssa, jotka suhtautuvat siihen lähtökohtaisesti positiivisesti, vaikka meidän pitäisi keskustella juuri niiden kanssa, jotka vastustavat, epäröivät ja pelkäävät.

Usein hyvä keino päästä käsiksi ihmisten pelkoihin on kysyä kysymyksiä, jotka antavat meille ymmärrystä siitä, mistä pelossa on loppuviimein kyse. Seuraavat kolme kysymystä kaikessa yksinkertaisuudessaan usein toimivat toivotulla tavalla:

1) Mistä minä olen ylpeä yrityksessäni?
2) Mikä meidät erottaa muista?
3) Mikä meitä sisällä yhdistää?

Vastaukset näihin ovat usein niitä asioita, joiden pelkäämme muuttuvan muutoksessa ja siksi meitä mietityttää ja koemme epävarmuutta. Tämän vuoksi meidän on kommunikoitava mikä todella muuttuu, mikä ei, mikä on suuntamme, mistä luovumme, mitä saamme tilalle ja mitä tämä kaikki tarkoittaa minun arjessani.

Muutos on aina isku identiteettiin, mutta harvoin huono sellainen. Usein iskusta seuraa jotain odottamattoman hyvää. Se vain pitää ottaa vastaan, hetken pyristellä ja sitten nousta kuin Rocky konsanaan.