Etusivu
Sitouttaja on Valmennustoimisto Sitomo Oy:n ulkoiseen viestintään tarkoitettu yritysportaali. Portaali on luotu asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme, työntekijöidemme sekä suuren yleisön iloksi, tietolähteeksi ja keskustelupaikaksi.

Sen saat mitä toisilta odotat

Tämä on tarina odotusten voimasta johtamisessa.

Aloitin työn yli kymmenen vuotta sitten telemarkkinointiyrityksessä, jonka johto kohdisti minuun suuria odotuksia. Olin alalla kokematon, enkä myöskään ollut aiemmin johtanut ihmisiä. Johdon odotukset näkyivät kannustuksena, uskona minuun, rohkaisuna, sanattomana viestintänä, innostuksena ja vapautena. Muutamassa vuodessa kasvoin ison harppauksen ja ammatillinen itsetuntoni kehittyi.

Johtajien kaava johtamisessa seurauksineen oli kutakuinkin tämä:

1. He kohdistivat minuun positiivisia odotuksia

2. Sain luvan yrittää, onnistua ja epäonnistua

3. Sain tukea vaikeisiin paikkoihin

4. Sain työstä palautetta arjen puheissa ja tuloksina

5. Itsetuntoni ja taitoni kasvoivat

6. Tätä myötä tulokset paranivat

Jälkeenpäin tajusin, ettei kukaan ollut aiemmin uskonut minuun sillä tavalla. Tuo usko sai minut sitoutumaan ja kasvamaan. Olin yrityksessä yli kymmenen vuotta ja sain kunnian lopulta itse johtaa sitä.

Olen yrittänyt itse siirtää tuota väkevää odotusten voimaa ja hyvää uskoa toisiin ihmisiin eteenpäin. Tätä odotusten voimaa kuvataan sosiologian puolella “Pygmalion efektiksi” tai “Rosenthal efektiksi”.

Tässä on aihetta ERITTÄIN HYVIN AVAAVA video. KATSO!

Mitä wikipedia sanoo aiheesta, lue tästä.

Kerro sinä oma tarinasi! Haluaisin kuulla aiheesta lisää kokemuksia.

Taivaspaikat jaossa

Julkisuudessa paljon keskustelua herättänyt ja kehuja saanut kirja, “Taivas + helvetti” (Mäkeläinen & Puustinen 2013) ei ole turhaan saanut kehuja osakseen. Itse tartuin opukseen kesälomalla ja riippukeinussa maatessa vuoron perään nauroin ja päästelin kyyneleitä kirjan ääressä. Teos oli vaikuttava ja aito, lähelle ihmistä tuleva kuvaus eri alojen ammattilaisista, yrittäjistä, ja heidän elämästään. Ennen kaikkea se oli kuvaus ihmisyydestä.

Kirjan sivuille tarinansa kertoneet ihmiset ihastuttivat avoimuudellaan; siinä he kertoivat tarinansa kaikkien nähden – paljaana ja aitoina. Ja se kosketti minua.

Olen vuosia vannonut tutun lauseen “kaikella on tarkoituksensa” nimeen, koska olen huomannut sen paikkansa pitävyyden omassa elämässäni. Saman ajatuksen huomasin myös monen yrittäjän tarinasta. Aloin miettiä riippukeinussa elämääni taaksepäin ja totesin, että mitä eriskummallisemmat tiet ovat vieneet mitä opettavaisimpiin paikkoihin ja tilanteisiin sekä upeiden ihmisten luo. Nuorena tapaamani ihmiset, joiden en olisi uskonut vaikuttavan tulevaisuuteeni mitenkään, ovat olleet ratkaisevassa asemassa vuosia myöhemmin. Terassilla tapahtunut yhteentörmäys (kirjaimellisesti) vei paikkaan, johon en olisi päässyt jos olisin osannut kantaa siiderit pöytään läikyttämättä niitä vieraiden päälle. Muutama vuosi sitten koetun tapaturmankin hyvät puolet tulivat alkushokin jälkeen selvästi esille – se toi minut tähän, missä nyt olen ja rikastutti elämääni hyvin monella eri tapaa.

Mitä tahansa elämä tuokaan vastaan, kaikella todella näyttää olevan tarkoituksensa. Siksi pyrin tästä lähtien ottamaan avosylin vastaan myös ensisilmäyksellä ikävältä/oudolta tuntuvat asiat.

Nappaa “Taivas + Helvetti” kainaloon jos et ole sitä vielä tehnyt ja pysähdy tarkastelemaan matkaasi. Mikä sinut on tuonut tähän? Mikä sinusta on tehnyt sen mikä nyt olet? Vaihtaisitko sinä päivääkään pois?

Minä en.

Tarina timanttisesta tapahtumasta

Tämä tarina on tarina rohkaisusta. Siitä miten työkaveri voi töissä tukea toista. Pieni tarina ja monen mielestä arkinenkin, mutta minulle tarinan tapahtumat antoivat hillittömästi voimaa. Lisäksi tarina toimii esimerkkinä siinä miten toista voi vahvistaa omalla polulla eteenpäin.

Olin viime viikon alussa valmistautumassa seuraavan päivän valmennukseen. Asiakas oli tiimeineen erittäin vaativa ja tein niska limassa pohjatyötä tiedollisesti. Sparrasin työkavereideni ja koutsini kanssa; valmistelin tulevaa huolella. Latasin positiivisia odotuksia ja tein jopa mielikuvaharjoituksia. Minua jännitti ja tunsin kuitenkin lievää epävarmuutta. Halusin todella onnistua. Minulle viimeinen näyttö on aina se minkä haluan ylittää ja haluan todella oppia huipuksi valmentajaksi!

Valmennusta edeltävänä iltana kävin kevyellä lenkillä ja olin ajoissa nukkumassa. Nukuin onneksi hyvin. Aamulla ylös kello viisi, puuro tulille ja kahvi keittimeen. Kävin valmennuksen vielä lävitse mielessäni, ja sen jälkeen avasin koneen tarkastaakseni mailin. Klikkasin auki viestin toisensa jälkeen, myös viimeisenä tulleen otsikolla ”Hyvää valmennusta”. Viestissä oli tasan yksi rivi tekstiä: ”tää on sulle” ja perässä linkki. Klikkasin linkin auki, ja kuuntelin. Näytölle rävähti koko kansan rakastama rap-artisti uusimman hittilohkaisun kanssa (jota en ollut kuullut vielä). Biisin kertosäe sai hymyn leviämään naamalle ja järjettömän ilon sydämeen.

Laulun sanat kertovat aitouden säilyttämisestä, sen oman ydinminän ja tuhoutumattoman osan voimasta. Siitä miten paineet on kovat, kun haluaa paljon. Biisi on kuin rukous, pyyntö, että löytää aina voimansa jatkaakseen valitulla tiellä. Työkaverini osasi viestillään koskettaa ja rohkaista tavalla, joka jysähti. Biisi oli kuin kirjoitettu siihen hetkeen. Olen aina sanonut, että vahvuus tulee aitoudesta ja paljastumisesta. Nyt sain tunteen vahvistuksen siinä hetkessä.

Kuuntele biisi tästä.

Mutta mitä siis oli tapahtunut illalla, kun työkaverini biisin minulle linkkasi. Mikä sai hänet avaamaan illalla koneen, miettimään minua ja tulevaa haastettani? Mikä sai hänet lähettämään juuri tuon kappaleen minulle rohkaisuksi? Miksei hän ollut kotona omissa puuhissaan ja maailmoissaan? Tämä on ehkä se tarinan hienoin osa. Työkaveri miettii toisen halua onnistua ja haluaa sydämestään osallistua tukemaan toisen onnistumista. Tällainen työkaveri minäkin haluan olla.

Miten sinä olet kannustanut työkaveriasi? Entä millaista kannustusta olet saanut?

Asiantuntijuus on asiakaskeskeisyyttä

“Minusta Asiantuntijuus on Asiakaskeskeisyyttä. Osaaminen on Asiakaskeskeisyyttä. Kokemus on Asiakaskeskeisyyttä. Myynti on Asiakaskeskeisyyttä” kirjoittaa Pasi Rahikka blogitekstissään.

Vielä on Suomessakin yrityksiä ja toimialoja, jotka ovat jotenkin kyenneet selviytymään tähän saakka nykymaailmassa ilman asiakaskeskeistä ajattelua. Kuitenkin kilpailun vapautuminen, koveneminen, asiakkaiden tiedostavuus ja vaatimukset kasvavat. Kukaan ei kauaa enää selviä omassa poterossa.

Ei sitä myynnillisyyttä myöskään tarvitse pelätä. Ihminen on aina kuitenkin se ostaja, ei yritys. Ja ihminen ostaa siltä kehen se luottaa ja kenestä se pitää. Eli keskittymällä luottamuksen rakentamiseen, huolien ja murheiden poistamiseen sekä unelmien täyttämiseen pääsee jo pitkälle. Lue ihmeessä Pasin loistava teksti: “Myynti on asiakaskeskeisyyttä” tästä.

Uusia uria

Näemme usein sen, mitä olemme tottuneet näkemään. Kuulemme sen, mitä olemme kuulleet ennenkin. Kerromme tuttuja lauseita ja kiinnitämme huomion asioihin, jotka muistuttavat meitä jostakin. Näin aivomme toimii: pyrimme ensisijaisesti samaistumaan tuttuun ja turvalliseen. Välillä kuitenkin on hyvä pysähtyä katsomaan myös sinne, minne ei usein tule katsoneeksi. Ajattelun avartaminen ja näkökulman laajentaminen synnyttää meissä oivalluksia, joita emme osanneet odottaa. Yksi tehokkaimmista konsteista tähän on äärimmäisen simppeli ja yksinkertainen: haasta omat ajatuksesi toisilla ajatuksilla. Tätä teemme arjessa paljonkin toisten ihmisten kanssa, mutta toisinaan on hyvä treenailla ihan itsekseen. Haluatko testata? Lähde mukaan!

Tee näin:

1. Valitse asia, jota haluat tarkastella ja kirjoita se paperille ylös.
2. Lue sitten alla olevat väittämät läpi rauhassa ja keskittyen todella miettimään jokaista väittämää:

  • Maailma on juuri sellainen kuin ajattelemme sen olevan.
  • Viiden aistin avulla käsitellään ulkoinen ja sisäinen informaatio. Mitä enemmän havaitsemme – sitä enemmän pysymme läsnä.
  • Ihmisen mieli toimii sekä tietoisella että tiedostamattomalla tasolla, samoin ihmisten välinen vuorovaikutus.
  • Teemme koko ajan parhaamme. Valintamme ovat juuri niin hyviä kuin sillä hetkellä pystymme tekemään, ajattelemaan ja uskomaan.
  • Epäonnistumisia ei ole olemassa – virhekin on tulos.
  • Kaiken käyttäytymisen takana on myönteinen tarkoitus.
  • Jokaiseen ongelmaan on olemassa ratkaisu. Eikä ole ongelmaa ilman, että sillä olisi jokin lahja sinulle.
  • Joustavuus on menestyksen avain. Jos se mitä teet ei toimi, tee jotain muuta.
  • Energia virtaa huomion suuntaan.

3. Poimi väittämistä kolme, jotka jostain syystä kutsuvat sinua eniten. Älä mieti liikoja, nappaa vain kolme ja kirjoita ne erillisille papereille.
3. Laita sitten nämä kolme paperia ympäri huonetta/pöytää jokainen eri kohtaan.
4. Lähde kiertämään väittämiä. Pysähdy ensin yhden väittämän luokse ja kuulostele mitä sinussa herää lukiessasi tekstin. Ota kaikki informaatio vastaan mitä saat: huomaa kehosi reaktiot, kuten sydämentykytykset tai vatsan muljahdukset. Havaitse tunteet mitä sinussa herää. Pysähdy ja kuuntele mitä ajatuksia sinussa nousee. Kirjoita ylös tai puhu havaitsemasi ääneen! Kun olet valmis tämän väittämän kohdalla, etene samalla tavalla loputkin.
5. Kun olet valmis, PYSÄHDY ja kiteytä oivalluksesi. Lue tekemiäsi muistiinpanoja ja ajattele asiaa, jota lähdit tarkastelemaan. Mitä näet? Mitä uutta sinulle avautui?

Kokeile! Yllätyt. Sen lupaan!

Puhetta arvoista vai tekoja niiden pohjalta?

“Kaikki firmathan sanovat, että ihmiset ovat heidän tärkein voimavaransa, mutta kuka myös toimii niin?”. Tämä Tommy Hellstenin erinomainen kysymys pysähdytti minut heti tiistaiaamun ratoksi. Jäin miettimään, mitä se tarkoittaa arjessa, että sanomme ihmisten olevan meidän tärkeintä pääomaa? Miten se näkyy esimerkiksi tavassamme ajatella, keskustella, antaa palautetta tai palaveerata? Siis oikeasti toimintatavoissamme, ei vain aikomuksissamme tai lämpimissä puheissa?

Hellstenin mukaan ihmisen syvin tarve on tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään – myös työpaikalla. Jos pystymme toimimaan niin, että ihmiset kokevat näin, se synnyttää kaiken muun. Se saa ihmiset loistamaan; luottamaan itseensä ja toisiinsa, menemään rohkeammin kohti pelkoja, näkemään realistisesti omia kehityksen paikkojaan ja ymmärtämään paremmin tunteitaan. Lue Hellstenin ajatuksia ihmisyydestä, työyhteisöstä ja johtamisesta lisää täältä.

Suomessa on loistavia johtajia

Olin koko viime viikon innoissani, kun tapasin loistavan johtajan palaverissa. Tapaamisemme oli ensimmäinen laatuaan. Jutustelimme aluksi kesälomista ja säästä. Aika pian pääsimme asiaan ja yhteistyömme rakentamiseen. Alustimme aiheen kerrallaan, josta sitten keskustelimme ja loimme yhteistä maailmankuvaa. Tutkimme toistemme toiminnan pohjalla olevia vaikuttumia, tapaamme toimia ja viestiä. Tapaamisen jälkeen mietin mikä ihme oli saanut minut innostumaan ja mikä teki hänestä  hyvän johtajan.

Johtaja oli ollut mukana yrityksen kasvutarinassa yli kymmenen vuotta. Sinä aikana yritys oli kasvanut ja vallanut markkinaa suurimmaksi toimijaksi alallaan. Kasvu oli kannattavaa ja yrityksen työkalut, toimintamallit ja ihmiset vastasivat nykypäivän tavoitteita ja vaatimuksia. Kävellessäni yrityksen tiloissa näin rentoja (tervehtiviä ja aidosti silmiin katsovia) ihmisiä, tunnelma oli helposti lähestyttävä ja myönteinen. Mietin samalla, että tämä muistuttaa minua jostain; muista hyvin johdetuista yrityksistä, joissa olen käynyt ja aloin listata mielessäni samankaltaisuuksia näiden johtajien toiminnassa.

1. Nämä kaverit ovat hyviä kiteyttämään ja yksinkertaistamaan. Esim. “Meidän ydintehtävämme on auttaa asiakkaita parantamaan tuottavuutta.”

2.He toistavat tätä innostavasti ja elävät itse todeksi jokapäiväisessä työssään.

3. He näyttävät esimerkkiä. Ovat esim. viljelleet  yritykseen kulttuurin, että “täällä ei titteleitä palvota, vaan kaikki tarttuvat toimeen, jos näkevät epäkohtia. Jokainen nostaa kaatuneen roskiksen, johtaja ensimmäisenä.”

4. Heidän “mind set” ihmisiä kohtaan on: “Haluan auttaa ihmisiä kasvamaan entistä paremmiksi ammattilaisiksi”. (Sen sijaan, että ajattelisivat ottavansa ihmisistä mahdollisimman paljon irti).

5. He kykenevät aitoon kontaktiin toisten ihmisten (ja itsensä) kanssa. He kykenevät ns. paljastumaan ja olemaan inhimillisiä ja osoittamaan olevansa oppimiskykyisiä. Näin vallankäyttö ja egoilu vähenee. Johtaja on seurattavampi ja innostavampi “liideri”.

6. He saavat tavoitteen maistumaan, tuntumaan ja saavat sillä aikaan positiivista pöhinää. He saavat tavoitteen tuntumaan yhteiseltä.

7. He puhuvat vaikeista asioista suoraan. He eivät jätä tärkeitä ja vaikeita asioita muiden tai ajan hoidettavaksi. He eivät piiloudu huoneeseensa.

Mitä muuta sinulle tuli mieleen listaa lukiessasi? Miksi näistä esimerkeistä jokin toimii sinuun tai sinulla? Mikä ei toimi?

En suostu enää 8-16 työhön

“Nykyajan työtehoa ei mitata kellokorteilla. Ajatus siitä, että tehdyt työtunnit kertoisivat ahkeruudesta, on auttamattomasti vanhentunut monissa ammateissa. Muistatko, kun olit itse viimeksi väsyneenä huonojen yöunien jälkeen töissä? Saitko paljon aikaan?” Kirjoittaa Alexander Stubb blogissaan.

Olen yrittäjänä omasta kokemuksesta käsin täysin samaa mieltä. Tuottavimmat hetket syntyvät tavoitteiden ja haasteiden edessä työn imuksi jalostuen, eikä siinä kelloa tuijotella. Vanhat uskomukset istuvat kuitenkin sitkeässä ja huomaan välillä tuijottelevani paljonko minä tai kollegani työpaikalla olemme. Toimistotöissä tarvitaankin yhteistä arvojen ja uskomusten “mylläyskeskustelua”, jotta voidaan oppia yhdessä vanhasta pois. Pitää siirtää keskustelu työajasta tuottavuutta lisäävien tekojen ympärille. Ja jokaisen omaan vastuuseen arjen hallinnasta sekä tavoitteiden saavuttamisesta.

On siis vanhanaikaista mitata työtä sillä miten paljon työssä viettää aikaa. Lue kokonaisuudessaan tästä mitä Alexander Stubb pohtii aiheesta.

flow! Flow! FLOW!

“Ajantaju katosi, en kuullut, en nähnyt”
“Se hetki, kun kohtasin seinän/pelon ja ylitin itseni”
“Se oli sellanen totaalisen keskittymisen tila”
“Ei ollu niinku mitään väliä miltä näytin, mitä muut minusta ajattelivat tai missä olin. En edes huomannut pidättäneeni kusta monta tuntia.”

Muun muassa näin ihmiset kuvasivat flown kokemuksiaan viime Aamulatauksessa. Voin yhtyä niistä jokaiseen. Jo pelkästään palauttaessani mieliin viime flow-kokemukseni, suupieleni kääntyy väistämättä hymyyn ja vatsanpohjassa ailahtaa tuttu tunne. Se tunne, kun jokin on imaissut sinut niin täysin mukaansa ettet todellakaan koe nälän tunnetta tai aisti vessahätää, se on mahtavaa! Se tunne, kun painat menemään vain hymyssä suin hurjassa draivissa, saat mielettömästi aikaan ja sinulla on yhtä aikaa energinen ja levollinen olo, on sanoinkuvaamatonta… Mutta mikä on tuo mystinen flown tila? Ja ennen kaikkea miten sen voi saavuttaa?

Flown kokemus ei tipahda lahjana taivaalta, se ei synny itsestään vaan se on jotain mitä tehdään. Sinne katosi siis se mystiikka. Jos vain jäämme odottelemaan flowta, saamme odotella sitä aika kauan, emmekä todennäköisesti silti sitä saavuta. Flow on prosessi. Tämä on näkökulma, joka usein unohtuu. Sinä itse TEET flown. Flow-käsitteen kehittäjän ja psykologin Mihály Csíkszentmihályin mukaan virtauskokemuksia usein kokevat ihmiset erottuvat muista siinä, että…

…He näkevät polkuja, joita muut eivät näe. He etsivät vaikeassakin tilanteessa piilossa olevat mahdollisuudet. He ovat opetelleet katsomaan sinne, minne ei automaattisesti tulisi katsottua.

…He tekevät. Käärivät hihat ylös ja antavat palaa!

…He tutkivat, miten ihmiset heille vastaavat. He keräävät palautetta ympäristöltä ja katsovat miten ihmiset heihin reagoivat. He oppivat palautteesta.

Kuulutko Sinä “heihin”? Kerro meille missä sinä olet tuntenut flowta tai minkä olet huomannut olleen avainasemassa kokemuksen syntymiseen? Me Sitomossa haluamme pistää kaikki vinkit kiertoon, jotta voisimme kokea flowta yhä useammin. Eikä yksistään sen takia, että se on aivan perskeleen hieno tunne vaan ennen kaikkea sen takia, että silloin me olemme tuottavimmillaan. Millaista siis ympäristön, johtamisen, työtehtävien tai ilmapiirin tulisi olla, että se saisi meidät flown tilaan?