Etusivu
Sitouttaja on Valmennustoimisto Sitomo Oy:n ulkoiseen viestintään tarkoitettu yritysportaali. Portaali on luotu asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme, työntekijöidemme sekä suuren yleisön iloksi, tietolähteeksi ja keskustelupaikaksi.

Hyvän tunnelman tavaratalo

”Tervetuloa hyvän tunnelman tavarataloon. Me olemme aina avoinna 24/7. Myyjämme ovat valmiina ottamaan sinut vastaan juuri silloin kun sinulla on tarve ja silloinkin kun haluat tulla vain katsomaan. Haluamme palvella, ja ensisijaisesti haluammekin että koet itsesi tervetulleeksi ja ainutlaatuiseksi asiakkaaksi. Haluamme yllättää, haluamme erottua. Emme halua keskinkertaista.

Myynnistämme vastaa TUNNEjohtaja. Hän ymmärtää, että myyjiemme täytyy oivaltaa roolinsa Hyvän tunnelman tavaratalon toiminnassa. Me saamme tehdä työtä omalla persoonalla ja tavallamme, me olemme aitoja. Meillä jokaisella on hyvät aikeet. Ja yhteinen tavoite.

Prosesseja ja pelisääntöjä tarvitaan, mutta TUNNEjohtaja tietää myös että on tärkeää huomioida ihmisten tunteet, asenteet ja se merkitys mitä tätä kautta luomme. Näin voimme taata, että vaikka kaikki emme toimisikaan täysin samalla tavalla ymmärrämme kuitenkin toisiamme ja eri maailmankatsomuksia. Tämä rikastuttaa työtämme: oppi omalta työyhteisöltä, kollegalta tai asiakkaalta on kullanarvoinen. Näin pystymme vastaamaan tulevaisuuden tuomiin haasteisiin ja voimme luoda aivan uudenlaisia tapoja ratkaista asioita. Ja tämä kaikki näkyy yrityksemme menestyksenä.”

Myyntiä johtaessamme näemme mittarit ja numerot. Useat meistä ovat vielä aika nerokkaita niitä tulkitsemaan. Mutta miten saan meistä enemmän irti? Mitä tapahtuisi jos dokumenttien ja mittareiden lisäksi pysähtyisimme, nostaisimme katseemme ja menisimme suoraan ihmisen luo, tutustumaan häneen aidosti? Voisimmeko silloin ymmärtää jotakin vielä syvempää kuin ne asiat jotka nyt näkyvät? Voisimmeko silloin luoda hyvän tunnelman tavaratalon, joka vetää puoleensa paitsi työntekijöitä myös potentiaalisia asiakkaita?

Mitä ajatuksia itsellesi syötät?

Ajatusten voima on tunnetusti ihmeellinen. Se, mitä syötämme itsellemme ajatusten muodossa vaikuttaa tekemiseemme, toimintaamme ja omaan kuvaamme itsestämme. Ajatuksissahan on todella kyse ruuasta, jota pääkopalle syötämme. Siksi sen laatuun on hyvä kiinnittää huomiota; millaisia ne ovat ne lauseet, joita itselle kerromme?

Luin mielenkiintoisen blogitekstin ajatusten ja sanojen merkityksestä. Siinä kerrottiin tutkimuksesta, jossa oli havaittu, että ihminen käy keskimäärin 50 000 keskustelua itsensä kanssa päivittäin. Siis 50 000! Pelottavaa on se, että jopa 80% kaikista näistä “self talk”-keskusteluista on luonteeltaan jollain tavalla rajoittavaa, kielteistä tai negatiivista. Tämä ei voi olla vaikuttamatta toimintaamme ja näkemykseen itsestämme.

Jäin blogin siivittämänä miettimään omia sanojani, millä itselleni puhun. Havahduin, että pyrin ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa aina miettimään tarkaan mitä kieltä käytän, millä äänenpainolla tuon asiat esille ja miten elekieleni tukee viestiäni… Silti kun puhun itselleni, en ole näin tarkka. Myönnän. Self talk-puheeni on joskus hyvinkin aliarvioivaa, epäilevää tai rajoittavaa. Ja ihan suotta! Vastaavasti olen äärimmäisen hyvä sietämään toisilta töksäyttelyjä, ilkeitä äänenpainoja tai sanoja, jotka loukkaavat. Miksi? Tässä taitanee olla oiva itsetutkiskelun paikka.

Lähde: http://ajatustaikaksi.blogspot.fi/2012/09/valjaissa.html

…..

Tuunaa työsi!

Kirpparilta löytää nykyisin upeita aarteita. Itse olen hullaantunut vanhoihin huonekaluihin, jotka tykkään entisöidä, tuunata, oman näköisekseni. Varsin mukavaa puuhaa ja ai että minkä nautinnon siitä saa kun on onnistunut tuunaamaan kirpparilöydön mieleisekseen! Sitä rupeaa uskomaan omiin kykyihin ja taiteelliseen silmään, se ilostuttaa, ilahduttaa ja antaa energiaa! Ja ne vaikutukset eivät katoa pitkänkään ajan kuluessa. Aina kun katson sitä vanhaa, kirkkaanpunaista ja haljennutta 60-luvun lasten kiikkutuolia, joka nyt on ihana, valkoinen, rosoinen yöpöytämme, tulee hymy kasvoille. Mä tein sen!

Viime tuunausprojektin jälkeen ja erityisesti sen myönteiset vaikutukset huomanneena rupesin pohtimaan tuunausta laajemmin. Miksei tuunausta voisi laajentaa koskemaan muitakin elämän osa-alueita? Mehän teemme sitä monessa asiassa ihan huomaamattakin, mutta on paljon myös asioita, joita emme ehkä ole tajunneet tuunata omannäköisiksi, paremmiksi.

Me Sitomolla autamme yrityksiä tuunaamaan itseään, havahdutamme organisaatioita oivaltamaan, mitä siitä syntyy kun kaikki potentiaali heidän ihmisissä saadaan vapautettua. Miten satsaus yksilön kasvuun saa myös yrityksen kasvamaan ja menestymään. Itse autan myös pariskuntia tuunaamaan suhdettaan parineuvonnassa. Ja lähes aina tuunauksen tulokset ovat kertakaikkisen voimaannuttavia, oivalluttavia ja upeita! Tuunausprojektiin kannatti lähteä.

Näistä ajatuksista syntyi idea oman työn tuunaamisesta. Ei ole sama miten kulutamme sen 8 tuntia, jonka vietämme työmme ääressä. Jos se jotenkin hiertää, ahdistaa, tuntuu jollain tavalla vaikealta, pahalta tai meillä on huono olla työssämme, on aika pysähtyä hetkeksi miettimään, voisimmeko itse tehdä jotain, mikä muuttaisi kokemustamme.

Työn tuunaus vaatii hieman panostusta ja kurkkausta itseensä ja toimintatyyleihinsä, mutta se kannattaa. Työn tuunaamisessa on kyse sen pohtimisesta, miten työtä tekee ja miten työstään ajattelee. Mitä toimintatapoja tai ajattelumalleja voisi muuttaa? Tuunauksen voi aloittaa hyvin pienistäkin asioista, kuten muutoksista fyysisessä ympäristössä. Mieti, mitä voisit tehdä työpöydällesi, että se helpottaisi sinua työssäsi, entä läppärille? Etene sitten tarkastelemaan tapaasi tehdä työtä. Voisitko tehdä jotain, edes jotain hyvin pientä, joka sinua helpottaisi? Jotain, joka säästäisi aikaa tai nopeuttaisi toimintaa? Kenties jotain, joka selkeyttäisi kaaoksen hallintaa? Jotain, joka auttaisi sinua pyrkimyksessäsi jättää työt työpaikalle ja rentoutua vapaa-ajalla? Jotain, joka helpottaisi työkuorman käsittelyä ja auttaisi stressissä?

Työn tuunaamista on myös uusien taitojen opettelu tai työn merkityksen näkeminen laaja-alaisemmin. Jos esimerkiksi työskentelee linja-auton kuljettajana, sillä on paljon vaikutusta näkeekö työnsä pisteen A ja pisteen B välisen etäisyyden kulkijana vai työnä, jossa mahdollistaa sen, että ihmiset pääsevät kulkemaan heille tärkeisiin paikkoihin tai jossa voi ilahduttaa heitä ja itseään tervehtimällä ja näin saattaa molemmat osapuolet paremmalle tuulelle.

Työn tuunaaminen on arjen innovatiivisuutta! Se saa meidät jaksamaan ja voimaan paremmin ja sen vaikutukset näkyvät myös vapaa-ajalla. Olemme energisempiä, onnellisempia ja selviämme takaiskuista helpommin. Työn tuunaus edesauttaa kokemaan työn imua, sitä aitoa innostusta työstä! Tartutaan siis melaan tai meisseliin!

(Lisää ajatuksia työn tuunauksesta voit lukea tämänkin blogitekstin ajatusten herättelijänä toimineesta Jari Hakasen artikkelista Työn imusta kipinää työpäivään.)

Pysyvän kasvun siemenet

Olen saanut kiitollisena toimia kemikaalialan kasvuyrittäjänä yli kahdeksan vuoden ajan. Yrityksessämme on vajaat 20 henkilöä, joista noin puolet on myyntialan ammattilaisia. Olemme joka vuosi parantaneet liikevaihtoa ja tulosta ja siitä olen erityisen onnellinen sekä kiitollinen koko tiimillemme.

Viime aikoina olen vastaanottanut erilaisia signaaleja koskien käsitettä ”kasvu” ja pohtinut, miksi niin pieni osa Suomen yrityksistä on kasvuhakuisia? Onko kasvu aina rinnastettavissa liian suureen tuskaan, haluttomuuteen tehdä kovaa työtä, vuodattaa hikeä ja ehkä kyyneleitäkin? Mielestäni rinnastus on nurinkurinen, mutta valitettavan yleinen.

Usein kuulee puhuttavan leadershipistä ja managementista eli ihmisten ja asioiden johtamisesta. Kumpikin on yrityksissä elintärkeitä. Olen kuitenkin kauan pohtinut kokonaisuutta, josta voisi itää todellinen runsashedelmäinen puu ja olen tuntenut sisälläni sen, että nykyisistä konsepteista puuttuu jotain. Viime aikoina kysymyksiini on salakavalasti alkanut tulla vastauksia. Uudenlaisia vinkkejä on suorastaan sadellut eri tahoilta. Missä onkaan siis suurin kasvupotentiaali? Kilpailija-analyyseissä? Tuote-ennusteissa? Lanseerauksissa? Päivämyyntiporkkanoissa? Hauskoissa pikkujouluissa?

Omalle ajattelulle aikaa

Vastaus löytyy pelottavan läheltä. Se, mitä yrityksessämme on ryhdytty toteuttamaan vasta jokunen aika sitten, tulee varmasti kasvattamaan erittäin hedelmällisen puun. Kaikki potentiaali, josta suurin kasvu ja onni aikanaan syntyvät, on nimittäin jokaisen tiimiläisemme sisällä. Sitä ei voi hakea mistään muualta. Ihmisen kasvaessa ensin sisältä, hän tulee heijastamaan kasvuaan ulos, jonka jälkeen vaikutus tuntuu myös yritystasolla. Kehityskohteiksi onkin valittu keskittyminen jokaisen omaan kehittymiseen, henkilösuhteisiin ja arvonantoon toisia kohtaan. Kuten Sitomon Aamulatauksessa lokakuussa todettiin, ainoat asiat joihin itse kukin voi vaikuttaa ja päättää, ovat omat teot, tunteet ja ajattelu. Muu kaikki on ulkoista ja tulee jättää paljon vähemmälle huomiolle. En sano, että ne pitäisi unohtaa, ei tokikaan. Fokus on kuitenkin käännettävä sisäänpäin!

”Tuntemattomimmat tiet ovat tiet sisäänpäin” sanoi myös joku viisas satoja vuosia sitten. Yrityksessämme näitä teitä aletaan nyt tehdä tutuiksi kuja kerrallaan. Tämä vaatii luonnollisesti aikaa ja panostusta. Kalenterista on löydyttävä tilaa omalle ajattelulle. Hiljattain aloimmekin toteuttaa viikkotasolla ns. ”kahden tunnin hetkeä”. Tuona aikana jokainen saa ajatella ja toteuttaa itseään vapaasti – eli tehdä sitä mistä itse kukin nauttii ja millä kokee olevan hyötyä ja merkitystä. Tulemme laajentamaan tätä käsitettä entisestään eli hyödyntämään entistäkin useammin juuri sitä kuuluisaa pikkujohtajan tuskailemaa ”kaupallisesti menetettyä aamupäivää”. Ensimmäinen kokeilu tuotti jo verrattain hyviä uusia ideoita.

Toisena esimerkkinä mainitsen arvomaailmamme perustan. Pohjan muodostavat antaminen ja auttaminen. Se, minkä annat vilpittömästi pois, tulet saamaan aina monin verroin takaisin. Vilpitön apu ja tuki ensin yrityksen sisällä työkaverille tai asiakkaalle tulee väistämättä heijastumaan vastakiinnostuksena, toimivana henkilösuhteena ja lopulta kaupallisena onnistumisena. Oman itsensä muuttaminen omaa etua tavoittelevasta olennosta antavaksi ja muut huomioivaksi olennoksi onkin suurimpia universaaleja haasteita – ja oleellinen osa elämän ymmärtämistä. Tiimiläisten asteittainen muuttuminen tulisikin olla jokaisen kestävää kasvua tavoittelevan yrityksen uusi toimintatapa. Jokainen joutuu ajattelemaan ja tekemään muutoksensa ihan itse, etsimään omat ahaa-elämyksensä ja kokeilemaan uusia ajatusmalleja. Vasta tämän empirian jälkeen voi todella, siis oikeasti todella, ymmärtää miten kaukana omasta potentiaalistaan onkaan tähän saakka ollut.  Kuten filosofi Esa Saarinen on sanonut; ”Suurin kasvu yrityksissä on se kasvu, jota ei syntynyt.” Kun ihmiset eivät kehity, ei synny todellista runsautta.

Ajatellen.fi :n blogeissa jatkan näiden aiheiden käsittelyä sopivasti palastellen. Olen varma siitä, että sisäinen muutos on positiivinen ja Suomen yrityskentän konservatiivisiakin normeja järisyttävä. Fakta on, että Suomi ja yritykset täällä tarvitsevat jotain uutta – meidän on pärjättävä paremmin maailmalla. Uskonkin, että tämän kaltaiset siemenet tulevat tuottamaan erittäin hedelmäisen puun.

Copyright © Ajatellen Group Oy 2012

Kirjoittajasta: Jani Määttä on Finn-Elox Oy:n toinen perustajajäsen ja yrittäjä-toimitusjohtaja Lempäälässä. Lisää hänen pohdintojaan löydät Ajatellen–palvelusta http://www.ajatellen.fi ja http://www.facebook.com/Ajatellen

Ajan vai aikaansaamisen mittaamista?

Mistä työviikkomme koostuu? Kun kysyt joltain mitä hänelle tai hänen yritykselle kuuluu, saat vastaukseksi todennäköisesti “kiirettä, kiirettä”. Mitä tämä kiire on? Mitä konkreettista teemme päivän ja viikon aikana, mitä työpäivämme pitää sisällään, mitä voimme perjantaina kertoa saaneemme aikaiseksi?

Taloussanomissa oli erittäin mielenkiintoinen artikkeli tekeillä olevasta hankkeesta, joka kantaa nimeä “Toimistotyön työviikon uudelleenmuotoilu”. Hankkeen tarkoituksena on selvittää miten toimistotyössä saisi enemmän aikaan vähemmän väsyen. Artikkelista selviää, että yli 1000 haastatellusta jopa 71% kertoi kokevansa päivän aikana kiirettä. Mielenkiintoisen tästä faktasta tekee se, että kuitenkin 72% vastanneista kertoi, ettei suunnittele työpäiväänsä tai työviikkoaan huolellisesti etukäteen. Koemme siis asioiden kaatuvan päälle, mutta emme kuitenkaan tee sille mitään. Tämä johtaakin usein siihen, että katsoessamme viikkoa taaksepäin, meidän on vaikea kertoa mitä olemme saaneet aikaan. Kaikki näyttää yhdeltä isolta köntiltä, josta on vaikea saada otetta.

Nykypäivän toimistotyössä painottuu itseohjautuvuus ja itsensä johtaminen, se, että olen itse vastuussa siitä mitä teen ja mitä koen saavani aikaan. Ihmisen on otettava vastuuta itsestään ja tekemisestään ja kenties myös opeteltava uusia tapoja, jotka keskittyvät aikaansaamiseen. Miksi mittaamme aikaa kun meidän pitäisi keskittyä mittaamaan aikaansaamista? Lue lisää aiheesta Taloussanomien artikkelista “Ajan mittaamisesta aikaansaamisen mittaamiseen.”

Lähde: Taloussanomat 14.9.2012, artikkeli: Ajan mittaamisesta aikaansaamisen mittaamiseen

Tiimidiagnoosi

Tiimi on kasassa, tulosta tulee mukavasti, ihmiset näyttävät pääpiirteissään viihtyvän, mutta silti päässä jyskyttää kysymykset siitä, onko tiimimme parempi tiimi kuin muut ja miksi näin olisi? Toimiiko tiimimme optimaalisesti vai voisimmeko toimia vieläkin paremmin jollain osa-alueella, millä ja miten?

Aika ajoin on hyvä pysähtyä pohtimaan tiimin toimintaa helikopteriperspektiivistä, tarkastella tiimin perusulottuvuuksia, sitä millä tasolla luottamus on, kuinka avoin keskusteluyhteys tiimissämme vallitsee, kuinka sitoutuneita tiimin jäsenet ovat, millainen tilivelvollisuus tiimissämme on ja miten me suhtaudumme tuloksellisuuteen.

Tiimin toiminnan analysointi vaatii syventymistä ja pysähtymistä. Oivan sysäyksen tälle työskentelylle antaa Tiimidiagnoosi-työkalu. Tiimidiagnoosin avulla pääset helposti ja nopeasti kartalle siitä, millaiseksi koet tiimin toiminnan milläkin osa-alueella ja mihin huomio tulisi kiinnittää. Ota siis aikaa itsellesi n.15 minuuttia ja pysähdy tiimisi äärelle oheisten kysymysten avulla. Saatat yllättyä lopputuloksesta!

TIIMIDIAGNOOSI

Vastaa seuraaviin väitteisiin pisteyttämällä kokemuksesi/näkemyksesi alla kuvatulla tavalla. Vastaa kysymyksiin intuition avulla ja rehellisesti. Mieti pisteitä antaessasi nykyistä tiimiä, jossa työskentelet.

Yleisesti, ainahan meillä = 3 pistettä
Satunnaisesti, silloin tällöin = 2 pistettä
Harvoin tai ei lainkaan = 1 piste

  1. Tiimin jäsenet keskustelevat ideoista avoimesti, varauksetta ja alistumatta. __p
  2. Tiimimme jäsenet ottavat huomioon toistensa heikkoudet tai haasteet päätöksiä tehdessään. __p
  3. Jokainen ymmärtää toistensa tehtävän ja osaamisen, jota hän tiimiin tuo. __p
  4. Tiimin jäsenet pyytävät avoimesti anteeksi/ pahoittelevat jos tahattomasti nujertavat toisten mielipiteitä tai tiimin työtä. __p
  5. Tiimin jäsenet ovat valmiita luopumaan omasta edustaan tiimin yhteisten tavoitteiden edestä, koskien jopa valtaa, rahaa tai henkilöstöä tai etuisuuksia.__p
  6. Tiimin jäsenet myöntävät vapaaehtoisesti, jos ovat tehneet virheen tai jos on asia, jossa he kaipaavat apua/ tukea toisilta.__p
  7. Tiimipalaverit ovat kiinnostavia, ei tylsiä.__p
  8. Jokaisen tiimipalaverin jälkeen tiimin jäsenet kokevat, että yhteiseen päätökseen, johon jokainen on sitoutunut, on päästy. Vaikkakin joskus väittelyn tai mielipiteiden vaihdon seurauksena.__p
  9. Jos tiimi ei pääse asetettuihin tavoitteisiin, tiimiläiset kokevat epäonnistumisen tunteita.__p
  10. Tiimipalavereissa käsitellään kriittisiä/ tärkeitä asioita, vaikka niistä keskusteleminen on välillä hankalaa/ vaivalloista/ kivuliasta.__p
  11. Tiimin jäsenet eivät halua pettää tiimitovereitaan.__p
  12. Tiimin jäsenet tietävät ja tuntevat toisensa ihmisinä ja voivat puhua keskenään myös työn ulkopuolisesta elämästä.__p
  13. Tiimin jäsenet kokoavat yhteen keskusteluiden päätökset ja sovitut seuraavat askeleet.__p
  14. Tiimin jäsenet kyseenalaistavat ja haastavat toisiaan avoimesti, ilmassa ei ole taktikointia.__p
  15. Tiimin jäsenet kunnioittavat ja arvostavat toisiaan, mutta ilman että haluavat itselleen credittiä yhteisistä saavutuksista.__p

Laske lopputulos seuraavasti:

1. Laske yhteen kysymysten 4, 6, 12 pisteet. Tämä pistemäärä kertoo LUOTTAMUKSEN tasosta tiimissänne.
2. Laske yhteen kysymysten 1, 7, 10 pisteet. Tämä pistemäärä kertoo KESKUSTELUYHTEYDESTÄ tiimissänne.
3. Laske yhteen kysymysten 3, 8, 13 pisteet. Tämä pistemäärä kertoo SITOUTUNEISUUDESTA tiimissänne.
4. Laske yhteen kysymysten 2, 11, 14 pisteet. Tämä pistemäärä kertoo TILIVELVOLLISUUDESTA tiimissänne.
5. Laske yhteen kysymysten 5, 9, 15 pisteet. Tämä pistemäärä kertoo TULOKSELLISUUDESTA tiimissänne.

Kun saat pisteitä 8-9/kohta, voit onnitella itseäsi! Tiimissänne tämä ulottuvuus toimii hienosti!

Kun saat pisteitä 5-7/kohta, on hyvä pysähtyä tämän ulottuvuuden äärelle. Ulottuvuus ei ole optimaalisella tasolla, mutta toimii ok, nyt on hyvä hetki pysähtyä ja nostaa tasoa entisestään. Mieti, onko teillä joku särö, joka tästä kertoisi? Miksi tulos ei ole parhaalla mahdollisella tasolla? Mitä sellaista on tapahtunut, mikä voisi vaikuttaa tulokseen?

Kun saat pisteitä 3-4/kohta on aika pysähtyä. Keltainen valo palaa jo ja jotain on tehtävä. Mieti, mistä tämä tulos kertoo? Mihin pitäisi huomio kiinnittää? Nyt on aika herätä ja nostaa asia tarkasteluun.

Onnittele itseäsi siitä, että otit tälle aikaa! Nyt olet saanut sysäyksen siihen, mihin teidän tiiminä tulisi kiinnittää huomio.

Lähde: Tiimidiagnoosi on vapaasti suomennettu teoksesta Patrick Lencioni (2002): The five dysfunction of a team.

Luo voittava tiimi!

Olen kuulunut aikoinani tiimiin, jonka koen toimineeni erinomaisesti. Tiimi koostui viidestä erilaisesta ihmisestä, joilla jokaisella oli tärkeä rooli yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tiimissämme ei ollut vapaamatkustajia, siipeilijöitä tai ainaisia marisijoita. Kaikki ottivat täyden vastuun omasta ja toisten tekemisestä, kantoivat kortensa kekoon, olivat sitoutuneita yhteiseen tavoitteeseen ja jakoivat keskenään saman arvomaailman. Tiimillämme oli myös kaksi vetäjää, jotka pitivät langat täydellisesti käsissään, osasivat motivoinnin jalon taidon ja potkivat sopivasti persuuksiin silloin kun sitä tarvittiin. Asioista puhuttiin niiden oikeilla nimillä, vaikeatkin asiat nostettiin esille ja pettymykset ja virheet puitiin yhdessä. Näillä eväillä saavutimme tavoitteemme ja ylitimme ne kerta toisensa jälkeen koko sen 12 vuotisen taipaleen ajan, jonka ajan tiimimme toimi.

Nämä ajatukset palasivat mieleeni viime Aamulatauksessa, jossa pohdimme, mikä erottaa toisistaan huonot ja hyvät tiimit. Mikä tekee toisista tiimeistä voittavia? Miettiessäni omaa kokemustani voittavasta tiimistä, sanoisin tiimin kolmeksi tärkeimmäksi rakennusaineeksi luottamuksen, sitoutuneisuuden yhteiseen tavoitteeseen ja avoimen keskustelukulttuurin. Kun pohjalla on vahva luottamus, ihmiset uskaltavat kyseenalaistaa, kertoa omia näkemyksiään ja viedä näin tiimin toimintaa jatkuvasti uudelle tasolle. Vaikeita asioita ei pelätä, ne pystytään nostamaan esille vaikka se aluksi tuntuisikin haastavalta. Luottamus pohjalla takaa sen, että ihmiset voivat luottaa siihen, että samassa veneessä ollaan, vaikka välillä vene keikkuisikin. Yhdessä menemme kohti yhteistä tavoitettamme, jossa jokaisen mukanaolo on äärimmäisen  tärkeää. Sanoisin jopa, että yksikin tiimin jäsen, joka ei ole sitoutunut yhteiseen tekemiseen, ei ole oikea jäsen tiimiin.

Luottamus ja sitoutuminen ei synny tiimiin automaattisesti, mutta pohjan niiden rakentamiselle tuo avoin keskustelukulttuuri ja toisten hyväksyminen erilaisuudesta huolimatta; se, että pystymme puhumaan asioista, tunnustamme, jos toimimme väärin, pyydämme anteeksi jos loukkaamme, kiitämme kun siihen on aihetta, kannustamme toisiamme eteenpäin, käsittelemme ristiriitaisetkin tunteet ja ajatukset rakentavasti ja sanomme rohkeasti kun sanottavaa on. Myöskin sen ymmärtäminen, että kaikki eivät toimi niin kuin sinä toimit, on oleellista. Välillä toki on hyvä tuulettaa rooleja, jotka tiimin jäsenille on syntynyt. Ajoittain on erinomaista pysähtyä pohtimaan sitä millaisia roolihattuja me kannamme päässämme. Onko joku ajettu tiettyyn rooliin? Voisimmeko välillä vaihtaa roolihattujamme? Mitä se toisi tiimiimme?

Palatakseni vielä alussa kuvailemaani kokemukseeni voittavasta tiimistä niin kerrottakoon tähän loppuun, että kokemus on peräisin silloisen harrastuksen parista. Tiimimme oli joukko SM-tason kilpayleisurheilijoita. Epätyypilliseen suomalaiseen tapaan voin todeta tiimimme olleen menestynyt tiimi, joka pystyi ylittämään itsensä ja saavuttamaan yhdessä jotain sellaista, johon tuskin yksin olisimme päässeet. Menestymistä en kuitenkaan laske vain SM-mitaleissa, pokaaleissa ja palkintopallisijoissa vaan siinä, mikä vaikutus tällä tiimillämme oli kaikkiin meihin ihmisinä. Saavutimme menestystä, mutta ennen kaikkea kasvoimme ja kehityimme ihmisinä valtavasti tänä aikana. Ja erityisesti juuri sen takia koen tiimimme olleen todellakin voittava tiimi.