Etusivu
Sitouttaja on Valmennustoimisto Sitomo Oy:n ulkoiseen viestintään tarkoitettu yritysportaali. Portaali on luotu asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme, työntekijöidemme sekä suuren yleisön iloksi, tietolähteeksi ja keskustelupaikaksi.

Lähde lenkille, niin että hiki irtoaa

Ihminen voi paremmin, kun hän liikkuu. Hän on myös älykkäämpi käytettyään kehoaan kunnolla. Tämän ei pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään. Kuitenkin luettuani John J. Rateyn kirjan Spark tunsin piston sydämessäni ja halusin heti lähteä kunnon lenkille. Ja lähdinkin, useammin kuin ennen.

Nykypäivän ihmisen riskinä on syödä väärin, liikkua liian vähän ja unohtaa kehon ja mielen erottamaton vaikutus toisiinsa. Meillä on apuvälineitä, joiden vuoksi emme enää rehki ravintomme ja elämisemme eteen. Keho jää käyttämättä, ja seuraukset ovat hurjemmat, kuin tajuammekaan.

Kirja Spark kuvaa mm. tutkimusta, jolla amerikkalaisessa koulussa saatiin dramaattisia muutoksia oppimistuloksiin ja mielenterveyteen lisäämällä jokaiseen päivään liikuntaa. Siis sellaista liikuntaa jossa hiki pursuaa kehosta, ei vain köpöttelyä ulkona.

Ota riski ja lue kirja, saatat haluta lenkille ja näyttää myös ympäristöllesi mallia.

Lisää tietoa John J. Rateyn blogista. Kirjaa löytyy mm. Adlibriksestä.

Asiakkaan palvelu suomeksi, on se niin vaikeaa

Oletko joskus tuntenut olevasi tyhmä, kun et ymmärrä myyjän käyttämää kieltä? Olen itse viime aikoina havahtunut siihen, kuinka mattimeikäläisen ei ilmeisesti haluta tekevän ostoksiaan ihan joka paikassa. Tässä pari esimerkkiä viime viikoilta:

Toimistolle tarvitaan datatykki, ja se tilataan. Paketin saavuttua huomataan, että johto, joka liittää tykin tietokoneeseen ei kuulunutkaan pakettiin. Soitan toimittajalle. Nettisivuilla ilmoitetun puhelinnumeron pitäisi mennä myyntipalveluun. Kuulen vastaajaviestin, jossa monille tuttu naisääni kertoo tämän olevan tavoittelemanne henkilön vastaaja. Säikähdän ja suljen luurin. Kahden tunnin kuluttua nuorehko mieshenkilö soittaa takaisin ja kerron hänelle ongelmastamme: saimme tykin, mutta tarvitsemme myös sen johdon. Tulen yllätetyksi kysymyksillä, joihin en osaa vastata.

Keskustelumme jatkuu näin:
- Haluatko HDMI, VPGA, SKFZ johdon vai mitä?
- No miten olis vaikka ihan se ABC-johto, en ymmärrä mitä tarkoitat.
- Niin että tuleeko siihen käyttöön teräväpiirtobluureidatayhteyswlanina vai pelkkä VGA?
- Hei anteeksi, täällä luurin toisessa päässä on nainen, joka ei ymmärrä noita termejä…
Myyjä yritti ystävällisen kärsivällisen teennäisesti puhua minulle kuin 2-vuotiaalle lapselle, kertoi olevansa autossa eikä juuri nyt pysty katsomaan mikä se meidän tykkitilaus on ja mikä on se johto, joka tarvitaan ja onko sitä heillä varastossa saati edes valikoimissa.

Kauppaa ei luonnollisesti syntynyt, otin yhteyttä toiseen toimijaan, joka puhui suomea. Kysyi kärsivällisesti, esitti asian selkokielellä, otti vähän isomman hinnan johdosta, mutta sai kaupan.

Toinen tarina tavaratalomaailmasta…

Ystävälläni on  hieno seinäkello, ja halusin meille samanlaisen. Ystävän vinkistä menin suureen tavarataloon ostoksille. Tiesin kellon olevan ylimmässä kerroksessa, mutta sinne päästäkseni sain etsiskellä reittiä oikeaan paikkaan. Päästyäni viimein tavaratalon yläkertaan tapasin myyjän, jolta kysyin neuvoa kellojen sijainnista.
Myyjä sanoi: ” Ne on siellä kodiksessa” ja jatkoi matkaansa ennen kuin ehdin kysyä tarkennusta.  Jatkoin hämilläni nuolien osoittamaa tietä ja löysin kuin löysinkin osaston, jossa oli kelloja. Haaveideni seinäkello oli kauniisti seinällä, mutta hylly sen alapuolella oli tyhjänä. Aikani myyjää etsiskeltyäni löysin sellaisen, ja pyysin apua.

Tämä iloinen ja avuliaan oloinen nuori nainen lähti kanssani kohti osoittamaani hyllyä, toteakseen saman kuin minä: hylly oli tyhjä. Hän pyysi minua odottamaan, hän selvittäisi tilanteen. Pian hän palasi luokseni ja näki odottavan toiveikkaan ilmeeni.
- Saldossa on 2, mutta ne voi olla beeässässä tai alessa, koska ne ei oo tässä. Äsgeeäffässä on lava, ja se saadaan huomenna aamulla ylös, kertoi myyjä.
- Ei se haittaa, mulle riittää tuo tuossa seinällä, sanoin.
- Sitä mä en voi antaa, koska se on poistettu saldosta, tule huomenna uudestaan, niin saat sen, ohjasi myyjä.

Ymmärsitkö sinä, mistä oli kysymys? Minä en, ja kello jäi ostamatta.

Joka yrityksessä syntyy oma kielensä, sehän on ihan luonnollista. Miksi asiakkaan tulisi oppia kaikki ne sadat eri yritysten sisäiset kielet voidakseen asioida ja ostaa, tuoda yritykselle rahaa.

Missä vika on? Miten teillä toimitaan?

Taklaa fiksusti lomakauden haasteet

Kesä on jännää aikaa Suomenmaassa. Organisaatioilla on monenmoista kulttuuria kesästä selviämiseen. Vuodenaikaan liittyy odotuksia, uskomuksia ja tapoja. Näillä teemoilla avattiin tänään Sitomon viimeinen kevätkauden Aamulataus.

Perheissä lomahaasteet muodostuvat mm. seuraavista asioista: odotukset. “Lähdetäänkö tekemään ne sukulaiskierrot” tai “lomalla tehdään kaikkea ihanaa” tai “ehdinpäs tekemään ne rästityöt” ja sitten perheet eivät kommunikoi odotuksiaan, jolloin yhteentörmäyksiä sattuu. Rahan ja alkoholin käytöstä syntyy riitoja. Lomaa suoritetaan ja sitten palataan töihin väsyneempänä.

Esimiehen ajatuksissa loma voi olla riski. Ihminen nimittäin pysähtyy lomalla ja hän ei pakene enää työhön itseään. Joku siis saattaa lomalla havahtua ettei enää haluakaan palata samaan paikkaan. Ja tämä on elämää, joka pitä hyväksyä.

Myös lomatoiveet voivat olla harmaita hiuksia aiheuttava asia. Kaikki haluaisivat olla heinäkuussa lomalla.

Harva paikka voi lyödä luukkuja kiinni heinäkuuksi.

Lomat ovat porrastettuja ja monessa paikassa perheelliset menevät lomatoiveissa edelle, koska päiväkodit ja koulut ovat kiinni. Tämä asettaa johtamiseen haasteita. Jos taas perheessä ei ole tukiverkostoja, on isä ja äiti eriaikaan lomalla, tämä taas tekee sen ettei vanhemmat “ei näe” toisiaan lomalla. Josta taas voi syntyä “uupumista”.

Johtaja voi pahimmillaan deletoida “hyvän loman” kokemuksen porrastetussa lomamaailmassa. Lomalta aikaisin palaava ei kehtaa innostua lomastaan, kun muut ei ole vielä “päässyt” lomalle.

Luo kulttuuri jossa saa aidosti innostua lomasta. Ei ole häpeä jäädä lomalle. Loma on ansaittu ja iloinen asia! Kokeile seuraavaa: seuraavan kerran, kun joku kertoo sinulle jäävänsä lomalle; innostu asiasta. Näe miten toisen tunnetila muuttuu, kun sallit hänelle innostumisen lomasta!

Lomakautena riskinä on myös sellainen tilanne, jos olet ainoa esimies joukossasi; että johtajuus joukosta katoaa lomasi aikana. Järjestä väliaikainen vastuu taloon. Auta ymmärtämään, että lomakautena työpaikalla tärkeintä on johtaa tunnelmaa. Luo tunnelman johtajuus taloon, vaikka et olisi itse paikalla.

Loma-ajan palaveriagenda kollegallesi:

  1. Kuulumiset (lomalta palaaja; mikä oli parasta lomassasi). Tällä otat kantaa tunnelmaan
  2. Mitä on kullakin kesken
  3. Missä ollaan nyt, mihin ollaan menossa
  4. Kiteytys; mitä pitää saada tällä viikolla aikaan (mitä kullakin on kalenterissa, mitä apua kukin tarvitsee)

Lomalta paluu; (ja taas tunnelma on tärkeä):

  1. Ulkoisia palavereja ei kannata sopia loman jälkeen ensimmäiselle päivälle. Ihmiset haluavat katsoa sähköpostinsa.
  2. Lomalta paluu on prosessi. Ihminen ei ole ensimmäisen päivän aikana muutakuin “toimistokuukkeli”.
  3. Järjestäjä johtajana lomaltapaluun jälkeen yhteispalaveri. Mielellään sellainen, jossa on jotain yllättävää. Puristakaa tuoretta mehua kannuun, syökää aamupuuroa; tai mitä tahansa. Kakkospäivänä ihmiset ovat paremmin täydessä työntouhussa, kun heidät tuodaan ensin yhteen.
  4. Jos mailien läpikatsominen vie 3-4 päivää; voit käyttää järkeä. Suurin osa lomalla tulleista maileista on jo aika hoitanut. Tai sorttaa ainakin ne joissa olet vain cc:nä. Ehdit kyllä kuulla asiat myöhemminkin.
  5. Ole tietoinen koska kukakin palaa lomalta. Hyvä esimies tietää, koska oma porukka palaa lomalta ja ottaa asian tekemisissään huomioon. Hyvä myyjä tietää, koska asiakkaat alkavat palata lomalta ja osaa myöskin huomioida asian. Ole selvillä mitä tapahtuu!
  6. Näe kauemmas, kuin loma loppuu. Näe siis vieläkin kauemmas ja kommunikoi ihmisille, mitä tulee tapahtumaan ja minne ollaan menossa. Ja ole valmis toistamaan tätä muutamana kertana innostavasti ja eritavoin, jotta kaikki pääsevät mukaan tekemiseen kunnolla.

Johtaja; valmistaudu jo syksyyn.

Mieti paperille: miten haluat, että teillä alkaa syyslukukausi?

Oletko lomakykyinen?

Lomakausi on aluillaan. Olet työkykyinen, entä oletko myös lomakykyinen?

  1. Helpottaaksesi lomalle lähtöä voit kirjoitella paperille kevään aikana aikaansaamiasi asioita. Rentoutuminen nopeutuu ja loma tuntuu vieläkin ansaitummalta.
  2. Pohdi paperille myös loppuvuoden tavoitteita. Kirjoittamalla selkiytät ajatteluasi, kirkastat kokonaiskuvaa ja päästät irti turhasta.
  3. Kirjoita myös asiat joita aiot tehdä palattuasi lomalta. Näin voit ikäänkuin sulkea oven takanasi ja luottaa töiden hoituvan loman jälkeen tarkoituksenmukaisesti.
  4. Tee loman alussa jotain normaalista arjestasi poikkeavaa. Näin pääset nopeammin irti työstä.
  5. Jos sinun on tehtävä velvoitteita lomalla, järjestä ne yhteen ryppääseen tiettyyn kohtaan lomaa. Mitä pidemmän välin voit olla ilman suunniteltuja asioita, sitä pidemmältä loma tuntuu. Kaikki aikatauluttaminen lyhentää ajan tunnetta.
  6. Suhtaudu lempeästi kaikkeen loman aikana. Jos asiat joita olit ajatellut tehdä jäävät tekemättä; hymyile ja totea, että kaikelle tulee aikansa. Anna asioiden vain tapahtua.
  7. Anna myös sään olla sitä mitä se on. Auringonpaisteella ja sateella voi molemmilla tehdä mukavia juttuja.
  8. Ui, sauno, vietä aikaa yksin ja rakkaimpien kanssa. Syö hyvin, puuhaa pihalla, käy torilla ostamassa jätskiä ja nuku päiväunet.

Hyvää omantyylistäsi lomaa!

“Niin siis mitä sää teet työkses?”

Mitä sinä vastaat kun kysyn sinulta: ”Hei, mitä sä teet työksesi?” Mitä kerrot itsestäsi ja yrityksestä, jossa työskentelet? Tuleeko sanat helposti ulos suustasi vai tuntuuko se vaikealta ja joudutko pinnistelemään ja miettimään, mitä vastaat kysymykseen? Se, mitä kerromme työstämme, on tärkeää, mutta erityisesti se, miten kerromme työstämme on ratkaisevaa.

Edellä esitettyyn kysymykseen on oikeastaan vain yksi oikea vastausvaihtoehto ja se on tarina. Kun meiltä kysytään työstämme, meidän on kerrottava tarina. Tarina siitä, mitä teemme, missä teemme, miksi teemme. Mutta tässä on myös pieni kompa; tarina ei ole automaattisesti hyvä tarina vaan meidän on tehtävä siitä hyvä; koukuttava, kysyjää kiinnostava, tunteita ja ajatuksia herättävä. Tarinan on elettävä meissä niin voimakkaasti, että kun joku esittää meille taas tuon tutun kysymyksen, palamme halusta kertoa tarinamme ja se myös näkyy meissä.

Yrityksen tarina on nykypäivänä se, jolla me erotumme muista ja jolla saamme muut kiinnostumaan meistä ja tulemaan puolellemme. Se on menestystekijämme. Emme me osta vain tiettyä palvelua ja tuotetta, vaan ostamme tarinan, joka siihen liittyy, joka sytyttää, joka saa näkemään tarpeemme, joka herättää meissä ajatuksen: ”tähän tarinaan minä haluan kuulua.”

Tarina on oltava kaikilla yrityksen jäsenillä yhteinen ja jokaisen on osattava se kertoa suunnilleen samalla tavalla. Siksi siihen kannattaa panostaa; ottakaa yksi iltapäivä ja synnyttäkää tarinanne. Luokaa yhdessä teidän tarina. Miettikää porukalla, mitä te haluatte kertoa itsestänne muille ja miten sen teette. Tässä muutama vinkki siihen, millainen on hyvä tarina. Tarina, joka sytyttää ja herättää kiinnostusta on:

Simple – yksinkertainen. Tarinan on oltava niin yksinkertainen, että jokainen yrityksen jäsenistä osaa sen kertoa. Tarinan ei tarvitse olla pitkä, jo 3-4 lauseen mittainen tarina riittää.

Unexpected – odottamaton. Tarinassa on oltava jotain, joka pysäyttää. Joku kohta, joka saa ihmisen pysähtymään ja ajattelemaan ”siis mitä?”. Jotain yllättävää ja uutta.

Concrete – konkreettinen. Hyvässä tarinassa on aina myös konkretiaa, jotain, mihin kuulijan on helppo tarttua, esim. kuka on yrityksen perustanut, miksi, milloin, miten.

Credible – uskottava. Hyvä tarina on aina uskottava. Epärealistinen ja yltäkylläisyyttä pursuava tarina vain etäännyttää. Tarinan on oltava aito, jolloin se on myös uskottava. Ja uskottava tarina on helposti lähestyttävä.

Emotional – tunteisiin vetoava. Hyvä tarinaa vetoaa tunteisiin ja herättää niitä.

Story – tarina. Hyvä tarina kerrotaan tarinan muodossa. Se ei ole yhdistelmä irrallisia lauseita, vaan se on tarina, jolla on aina alku ja loppu.

Sexy - seksikäs. Tarinan pitää tihkua intohimoa, jotain, joka saa kuulijan puolellesi. Tarinan on elettävä sinussa ja sinun on palettava halusta kertoa se. Tarina tihkuu!

Mitä sinä vastaisit alun kysymykseen nyt? Kertoisitko tarinan? Tarinan, joka on tarpeeksi yksinkertainen ja konkreettinen, sisältää jotain odottamatonta, mutta on uskottava ja tunteisiin vetoava? Tarinalla luodaan ihmissuhteita. Tarinalla synnytetään uutta. Tarina rakentaa yhteistyösuhteita. Tarina myy. Tarina innostaa. Tarina sitouttaa. Kerro se siis, kun sinulta seuraavan kerran kysytään: ”niin siis mitä sää teet työkses?”

Lisää aiheesta kirjassa: Made to stick / Chip and Dan Heath


Ostaja on valehtelija

Myyjän ja potentiaalisen ostajan kohdatessa tapahtuu jänniä asioita. Ilmassa on jännitystä, pelkoa, valheita ja lähestymisyrityksiä. Todellista draamaa siis.

Toisella on jotain mitä toinen haluaisi. Näin alkaa leikki, jota ohjaa pelko ja valheet.

Myyjä pelkää asiakkaan torjuvan hänen yhteistyöehdotuksensa ja ostaja pelkää, että hän valitsee huonosti, häviää rahaa tai tekee ylipäätään huonot kaupat.

Tämän pelon vallassa sitten valehdellaan, että pitää kysyä maajohdolta tai aluepäälliköltä, vaimolta tai sihteeriltä mielipidettä tai jopa lupaa... Tai että vielä pitää miettiä, nukkua yön yli ja diskuteerata. Tai että kiitos tarjouksesta, mutta juuri nyt ei ole ajankohtaista. Nämä stoorit lienevät niitä tunnetuimpia merkkejä siitä, ettei yhteistyö ota onnistuakseen, ei nyt eikä ehkä myöhemminkään.

Ihmisen suurimpia pelkoja on torjunnan pelko.

Kuka sitten on se ihmeellinen myyjä, jota tämä pelko ei koske? Kuka on se asiakas, joka ei tunnista itseään tuosta kuvauksesta?
Toista vuosikymmentä myynnin elämänkoulua vailla toivoa valmistumisesta uskallan väittää, että ainoa tekijä, joka tuo näitä kahta valehtelijaa lähemmäs toisiaan on luottamus.

Luottamus ihmiseen, yritykseen ja taas siihen ihmiseen. Usko siitä, ettei toinen aio tehdä pahaa tai vahingoittaa minua. Silloin, kun tämä tunne on molemminpuolinen, on mahdollista tehdä yhteistyötä, joka johtaa molempien osapuolien hyötyyn. Ostaja on valmis luopumaan rahoistaan saadakseen myyjän tarjoaman tuotteen/ palvelun eikä koe tunnontuskaa tehtyään päätöksen.

Miten sitä luottamusta sitten oikein rakennetaan? Miten sinä alat luottamaan toiseen? Millainen ihminen herättää sinun luottamuksesi? Mitä hän tekee? Miten hän toimii?

Luottamuspääoma on suurinta pääomaa mitä ammattilaisella voi olla. Vaali sitä ja tee töitä sen eteen.

Pikaopas luottamuksen herättämiseen:

1. Pidä ihmisistä. Ajattele heistä hyvää ja näe heidät positiivisesti. Tämä heijastuu ulospäin tekoina, ilmeinä, sanoina ja eleinä.

2. Tee palveluksia ihmisille ja auta toisia.

3. Lupaa vähän, mutta lunasta aina lupauksesi.

4. Ole rehellinen, kerro asioiden todellinen laita sekä hyvässä että pahassa.

Suomen Paulo Coelho

Olen aiemminkin tutustunut Tommy Hellstenin tuotantoon, mutta nyt sain käsiini hänen Tietäjä “sarjansa”. Olen lukenut vasta ensimmäisen kolmesta kirjasta ja hyvin innoissani tarttumassa seuraavaan.

Kirja huoltaa ja parantaa. Kirja hoitaa häpeää, pohtii rakkautta ja antaa ajateltavaa oman ihmisarvon huolenpidosta.

Tietäjä on kirjoitettu tarinan muotoon ja on helppolukuinen. Tarina etenee syklisesti, jossa päähenkilöinä on itse kirjoittaja ja hänen elämänsä, sekä mystinen Einari.

Kirjan syklisyys ilmenee siten, että suvannoissa kirjoittaja odottaa Einarin taas saapuvan kuvioihin ja pohdiskelee omaa elämäänsä, sekä suhtautumistaan maailmaan, itseen ja Einariin. Huippukohdissa Einari tekee erikoisia “tempauksiaan”, joissa kirjoittaja on katsojana ja ihmettelijänä.

Kirja on täynnä pohdintoja ja antaa lukijalle mahdollisuuden tutustua omaan kokemus- ja ajattelumaailmaan uusien näkökulmien kautta. Tarina tempaa mukaansa ja etenee leppoisasti. Kirjan lopetettuani minulla oli lempeä, pohdiskeleva ja hyväksyvän hyvä olo. Kiitos Tommy elämyksestä ja matkasta.

Kirjan voi ostaa mm. Adlibriksestä.

Keskustelua tuntemattomien kanssa, mitä ihmettä?

”Täällä on tapana, että aina ennen kulausta kuohuvaa tervehditään uutta tuttavuutta ja sitten vasta kilistetään”, julistaa Pecha Kucha illan juontaja Hans-Peter Siefen täydelle salille Helsingin Telakalla.

Helsinki, 24.5.2012

Muutama epävarma liike kuulijoiden kehossa kuvaa jännityksen ja epävarmuuden tunteita, konkareille taas asian lausuminen ai aiheuta kummempia reaktiota.

Itse istun takapuoli tiiviisti penkissä havainnoiden muiden ihmisten käyttäytymistä voidakseni sopeuttaa omaa toimintatyyliäni juuri tähän tilanteeseen sopivaksi.

Päällimmäinen ajatukseni tulevasta verkottumisesta on teennäinen ja päälle liimattu tervehtimistapa, jossa kätellään rintaan aseteltua nimikylttiä kurkkien ja katseen siirtymistä jo seuraaviin, mielenkiintoisempiin (lue: ennalta tuttuihin) ”tuttavuuksiin”.

Suomalainen käyttäytyy annettujen ohjeiden ja normien mukaan itselleen uusissa tai epävarmoissa tilanteissa. Siksi tämänlainen ohjeistus on tarpeen, muuten yleisö kerääntyisi pienenpieniin ryhmiin seurustelutilan laitamille joko tuttujen pariin tai niiden puuttuessa kännykkään tai muihin digitaalisiin vehkeisiin keskittyen.

Ja huolimatta kaikista omista virheellisistä uskomuksistani, tämä ihme tapahtuu kuin ennalta harjoiteltuna. IHMISET KESKUSTELEVAT TUNTEMATTOMIEN KANSSA!

Pecha Kucha tulee kuulemma japanin kielestä ja tarkoittaa puheen sorinaa. Ja nyt sitä on siis saatavilla ihan täällä koti-Suomessa.

Ja juu, erilaisia tapoja verkottua on tarjolla monenmoista, mutta kyllä tämän tapahtuman suunnittelussa ja toteuttamisessa on tehty jotain eri tavalla. Ei nämä jörrikät muutoin lähestyisi toisiaan avoimesti ja aidon kiinnostuneena siitä, ketä mahtavat tavata tämän illan aikana. Siinä uskaltaa kuulkaa ujoimmatkin aloittaa keskustelun, kun ympärillä näkee esimerkkejä siitä, ettei se vieraisiin tutustuminen nyt niin vaikeaa ole. Ja ei, alkoholilla ei ollut osuutta allekirjoittaneen kokemuksen kirvoittajana.

Kuva on vuodelta -02, Pecha Kucha, Houston