Etusivu
Sitouttaja on Valmennustoimisto Sitomo Oy:n ulkoiseen viestintään tarkoitettu yritysportaali. Portaali on luotu asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme, työntekijöidemme sekä suuren yleisön iloksi, tietolähteeksi ja keskustelupaikaksi.

50 ideaa, joilla parantaa työilmapiiriä

Työpaikan ilmapiiri vaikuttaa saavutettuun lopputulokseen. Luottamus on kaiken pohja. Se mahdollistaa tunteen, että minä olen hyväksytty ja näin uskallan kyseenalaistaa toisten ajatuksia ja näkemyksiä. Kyseenalaistaminen avaa tien kehittymiselle. Ja kun kehitymme, vetovoimamme on valtava niin sisäisesti kuin ulkoisesti, joka synnyttää halun sitoutua tekemiseen. Sitoutuminen johtaa siihen, että ihminen haluaa kantaa oman kortensa kekoon, haluaa ottaa vastuuta ja haluaa kannatella myös muitakin kuin itseään. Ja tästä syntyy kyky tuottaa tulosta.

Miten siis luoda yritykseen ilmapiiri, joka perustuu avoimuuteen ja luottamukseen ja joka saa meidät toimimaan yhdessä yhteisen tavoitteen eteen? Kaikki lähtee pienistä teoista ja pienistä muutoksista. Askel askeleelta on mahdollista saavuttaa ilmapiiri, joka mahdollistaa avoimuuden, luottamuksen, sitoutumisen – ja tuloksen. Mitä nämä askeleet ovat? Millä keinoilla voimme parantaa sitä ilmapiiriä, jonka keskellä elämme? Tässä omat ehdotuksemme… Keksitkö sinä lisää?

1. Luo työympäristö, jossa on tilaa vaihtaa ajatuksia. Kannusta vapaaseen kommunikointiin esim. kahvitauoilla. Siisti ja viihtyisä kahvihuone on tärkeä paikka kokea yhteenkuuluvuutta. Jopa 90% hiljaisesta tiedosta välittyy informaaleissa tilanteissa. Varmistu siis, että teillä on fyysistä tilaa jakaa ajatuksia.

2. Tervehdi kaikkia ihmisiä. Huomiointi luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja näin ihmiset sitoutuvat voimakkaammin työyhteisöön.

3. Jaa tietoa. Kun saat tietoa, jonka uskot hyödyttävän kollegaasi, muista kertoa hänelle siitä. Harkitse kuitenkin mailien massalähetystä, ettet tuki postia turhalla tiedolla.

4. Pelaa yhteisten sääntöjen mukaan. Epäreiluus sapettaa suurinta osaa ihmisistä.

5. Luota ihmisiin ja ole luotettava. Luottamus luo pohjan kaikelle ja mahdollistaa kaikkia eteenpäin vievän keskustelukulttuurin.

6. Älä ota kyseenalaistamista henkilökohtaisesti. Uskallus kyseenalaistaa on osoitus luottamuksesta ja ajatusten vaihto on mahdollisuus uusien ideoiden syntymiseen.

7. Huolehdi, että sinun kanssasi on mukavaa tehdä töitä. Kukaan ei halua viettää työssäkään aikaa mörököllin tai – mirrin kanssa.

8. Vältä valittamista. Jos jokin asia on huonosti, lähesty sitä ratkaisun kanssa. Asioista saa sanoa, mutta tarjoa myös ratkaisua samalla.

9. Hymyile. Hymy kertoo toiselle, että olet puolella etkä vastaan. Ihmisen aivot ovat aika vanha käyttöjärjestelmä ja meidän pääkoppa erottelee edelleenkin ihmiset helposti ystäviin ja vihollisiin. Hymyllä ja läsnäololla luot ilmapiirin, jossa ihmiset uskaltavat puhjeta kukkaan.

10.  Etsi paikkoja auttaa toisia. Keräät itsellesi pääomaa ja luot konkreettisesti hyvää.

11.  Katso ihmisiä silmiin, kun he puhuvat sinulle. Lopeta se mitä olit koneella tekemässä, kun joku puhuu sinulle ja käänny ihmistä kohden. Sinulla on myös vastuu kertoa, jos et juuri sillä hetkellä ehdi keskittyä.

12.  Puhu itsestäsi käsin. ”Minusta näyttää siltä…” avaa ovia, kun taas ”sä sanoit selvästi näin…” kuulostaa hyökkäykseltä ja sulkee ovia.

13.  Kuuntele kollegoitasi läsnäolevasti. Anna toiselle kokemus, että hän on tullut kuulluksi. Tämä lisää luottamusta 100% varmasti ja nopeasti.

14. Osallista erilaisia ihmisiä kommunikointiin. Myös niitä, jotka eivät aina avaa suutaan.

15. Kannusta kollegoitasi kertomaan havainnoista. Aina ei tarvitse olla valmiita vastauksia, myös havainnot ovat hyvää tietoa ja auttaa ennakoimaan tulevaa.

16. Reflektoinnin taito. Ihmisellä on 60 000 ajatusta päivässä, ja niistä 90% on samoja, kuin eilen. Kannusta ihmisiä tuomaan keskeneräisiäkin ajatuksia esiin, jotta voimme ajatella yhdessä uusia yhdistelemällä ajatuksiamme.

17.  Vahvin tunnetila tarttuu. Huolehdi oman tunnetilan rakentavuudesta.

18.  Välitä ympäristöstäsi ja siivoa jälkesi. Siisteys kertoo siitä, että ihmiset välittävät.

19.  Tartuta. Luo itsellesi henkilökohtainen suhde yrityksen tarkoitukseen olla olemassa. Varmistat oman motivaatiosi, joka tartuttaa hyvää myös ympärillä oleviin.

20. Pohdi millaisessa ilmapiirissä haluat työskennellä ja luo sitä itse esimerkilläsi.

21. Huolehdi fyysisestä kunnostasi. Ihminen, joka jaksaa vastata ympäristön tuomiin haasteisiin, pysyy positiivisena.

22. Jos tunteesi kuumenevat työpaikalla, pyydä pientä rauhoittumisen hetkeä ja jatka keskustelua, kun pystyt siihen rakentavasti.

23. Anna kollegoillesi mahdollisuus kertoa oma kantansa asioihin ja pyri ottamaan ne omassa toiminnassasi huomioon. Toisen kokemus on toiselle totta.

24. Anna palaute toiselle mahdollisimman kauniisti ja konkreettisesti. Voit aina tuoda asian itsesi kautta:” Minusta tuntuu…”, ”minusta näyttäisi siltä…”

25.  Muista, että viestin läpimeno on viestijän vastuulla. Et voi olettaa toisen lukevan maileja. Lisäksi on hyvä varmistaa keskusteluissa, että olemme ymmärtäneet asian samalla tavalla.

26. Tsemppaa ja kannusta toisia kohti parempaa! Anna palautetta rehellisesti ja rakentavasti. Auta toisia kasvamaan!

27. Tue uusien ihmisten ”kotiutumista” yritykseen. Muistele miltä itse on tuntunut aloittaa yrityksessä.

28. Kiitä. Kiitä konkreettisesti, kun näet ja löydät kiitettävää.

29. Valmenna ihmisiä ja valmennuta itseäsi.

30. Osallistu palavereihin, reagoi työkaverisi maileihin (edes muutamalla sanalla), vastaa kun sinulta kysytään. Näytä näillä pienillä teoilla, että arvostat muita ja heidän antamaa aikaa sinulle!

31. Viljelkää huumoria! Jakakaa keskenään hauskoja sattumuksia ja tarinoita itsestänne ja toisistanne. Naurakaa yhdessä!

32. Kertokaa tarinoita, jotka johtivat onnistumiseen.

33. Kertokaa kokemuksista, jolloin kaikki ei mennyt putkeen. Jakakaa murheet. Tuen saaminen ja tuen antaminen sitouttaa teitä vahvemmin toisiinne.

34. Hyppikää, tanssikaa, laulakaa, näytelkää! Tehkää välillä jotain tavallisista rutiineista poikkeavaa. Yllätytte, mitä saatte aikaan kun yhdistätte kehon ja ajatukset!

35. Laittakaa työnteon taustalle soimaan musiikkia – jotain juuri teidän näköistä ja teitä kuvaavaa. Jotain, mistä saatte intoa ja draivia!

36. Kyseenalaistakaa aika ajoin vallitsevat käytännöt. Miksi teemme näin niinkuin nyt teemme? Voisimmeko tehdä jotain erilailla? Mitä?

37. Viettäkää silloin tällöin, edes muutama kerta vuodessa, vapaamuotoisia iltoja yhdessä. Tehkää jotain, minkä kaikki kokee mielekkääksi; drinkeille paikalliseen? Vesipuistoon? Valokuvaukseen yhdessä? Sieniä poimimaan? Salsatanssikurssille? Illalliselle? Minigolfaamaan? Hyppimään hyppynaruja pihalle?

38. Miettikää myös hetki, miltä näytätte ulospäin. Mitä haluatte viestittää asiakkaillanne, kun he astuvat ovesta sisään toimistoonne? Kertooko toimistotila sitä mitä haluatte teistä kerrottavan? Välittyykö tiloista teidän arvot?

39. Huomioikaa työasennot. Istutteko kyyryssä? Valitatteko päivittäin selkäkipuja? Panostakaa kunnon työergonomiaan. Se tuo itsensä monin verroin takaisin.

40. Kuuntele. Kun joku puhuu sinulle, pysähdy kuuntelemaan ja osoita kaikin keinoin, että haluat kuunnella. Keskity tilanteeseen! Älä mieti vastinetta toisen puhuessa vaan keskity siihen, että haluat ymmärtää toista. Ole aidosti läsnä.

41. Kun pahoitat mielesi, kerro se rehellisesti ja syyttelemättä. Puhu aina omista kokemuksistasi käsin, käytä siis minä-viestejä: “kun sanoit minulle eilen niin, minulle tuli tunne, että…” “Se mitä eilen sanoit, loukkasi minua…”. Älä syytä toista, et voi tietää mitä toinen on todella ajatellut, mutta voit kertoa mitä sinussa heräsi hänen käytöksensä takia!

42. Ymmärrä erilaisuus.

43. Pyri näkemään toinen ihminen kauniina. Kiinnitä huomio kaikkeen siihen hyvään, mitä hänessä näet.

44. Tuo yllättäen kukkia työpöytiänne piristämään tai hae munkit lähikahvilasta. Pienet teot aiheuttavat suuria tunteita!

45. Heittäydy! Ole aito! Aito ihminen kutsuu puolensa, näennäinen teennäisyys etäännyttää!

46. Kokeilkaa erilaisia tapoja tuottaa tietoa. Käyttäkää hyödyksi liikettä, voimaa ja musiikkia.

47. Milloin viimeksi veit roskat tai laitoit tiskit tiskikoneeseen työpaikallasi? Jos ne jäävät aina yhden ihmisen harteille, tehkää tähän muutos. Jakakaa vuorot tai kannustakaa ihmiset ottamaan vastuuta!

48. Kun keksit jotain uutta/mielenkiintoista/erilaista, kirjoita se ylös ja jaa se muiden kanssa sopivan tilaisuuden tullen.

49. Usko siihen, että te voitte muuttaa ilmapiirinne entistäkin paremmaksi. Kun uskotte, kaikki on mahdollista!

50. Loppujen lopuksi, muista, että kyse on vain ihmisistä, ei mistään sen vaikeammasta. Erilaisuudesta huolimatta olemme kaikki ihmisiä, joihin pätee samat lainalaisuudet. Olemme ihmisiä, jotka kaikki käyvät vessassa isolla ja pienellä hädällä, oikuttelevat välillä kuin pikkulapset, itkevät, nauravat, valittavat, innostuvat, siivoavat kuraa parketilta, hakevat valmisruokia, leikkaavat nurmikkoa, sairastuvat, laihduttavat, riitelevät puolisonsa kanssa, menettävät hermonsa ja harjoittavat rystylyöntiä tenniksen parissa. Näe siis toinen tavallisena, mutta ainutlaatuisena ihmisenä ja kohtele häntä sen mukaan. Ole ihminen ihmiselle. Yksin et ehkä voi maailmoja (tai työpaikkoja) muuttaa, mutta muutos voi alkaa yhdestä.

Kell’ onni on, sen kätkeköön

Nykyajan ilmiö on kiire. Kysytpä lähes keneltä tahansa kuulumisia, saat vastauksen: kiirettä pitää, hirveä kiire tai jotain tuohon viittaavaa.

Positiivisimmat tapaukset vastaavat ensin: hyvää kuuluu, kiitos, kiirettä on kuitenkin.

Mikä ihmeen kiire meitä vaivaa? Onko se liikoja lupauksia, todellista hetkellistä painetta vai vaan totuttu tapa tehdä itsensä jollain lailla tärkeäksi yhteiskunnassa?

Jos nyt joku jostain syystä päästää suustaan sanoja onnellisuus, tasapaino, hyvä olo tai rauha, on henkilöllä oltava joku syy valehdella. Sillä onnihan ei ole totta nyky-yhteiskunnassa. Se on valetta, vastuuden välttelemistä tai suunnan ja tavoitteiden eksymistä. Ollakseen jotain on oltava kovin kiireinen, sillä muutoin on arvoton hylkiö.

Havahduin tähän kiireilmiöön muutama vuosi sitten silloisen kollegani sparrauksella. Kollegani Olli kertoi omia kokemuksiaan yritysmaailman kiireistä ja siitä, että hän oli päättänyt poistaa kyseisen sanan sanavarastostaan.

Kuuntelin aikani hämilläni, mutta päätin kuitenkin kokeilla.

Harjoittelin työtovereideni lähestymisiä varten uudenlaista puhetta. Kysyttäessä kuinka kiireinen viikkoni tai päiväni oli, aloin vastaamaan kysymyksellä: Mitä apua tarvitset? Ja sen jälkeen etsin sopivan ajan yhteiselle tuokiolle.

Minulla ei ole ollut kiire viimeiseen kolmeen vuoteen. Koen, että minulla on aikaa kaikelle tärkeälle. Enemmän on kyse siitä, mitä kulloinkin koen niin tärkeäksi, että käytän siihen aikaani.

Olen oppinut, että oma aikani on kaikkein arvokkain pääoma. Jokaisena vuorokautena minulla on yli 1400 minuuttia käytettävissä, ja niiden jakaminen tärkeiden asioiden kesken auttaa minua kokemaan syvää rauhaa sisimmässäni.

Olen onnellinen. Haittaaxe?

Sosiaalinen vuorovaikutus ja aivot

Jos ihminen ei tule kohdatuksi työpaikalla aidosti yksilönä, sillä on aina väistämättä seurauksia. Kuulluksi tulemisen, yhteenkuuluvuuden ja oikeudenmukaisuuden tunne tuo turvallisuutta ja ennakoivuuden tunnetta sekä auttaa työntekijöitä suhtautumaan joustavasti eteen tuleviin asioihin alati muuttuvassa ympäristössä. Ja tietenkin sitoutumaan yhteiseen tarinaan ja tavoitteeseen.

Jo muutaman asian huomioon ottaminen ihmisten välisessä kanssakäymisessä helpottaa muutosjohtamista, viestintää, tunneilmaston parantamista ja lukuisia muita osa-alueita työpaikan tekemisissä. Tunnetusti ihminen ohjautuu kohti mukavuutta, positiivisia tunteita ja palkkiota sekä pyrkii pois epämukavuudesta ja voimia syövistä tunteista.

Mitkä asiat huomioiden voimme lisätä positiivisia kokemuksia ihmisissä? TutustuScarf-malliin:

- NeuroLeadership Groupin perustajan David Rockin kehittelemä neurotieteellisistä tutkimuksista yhteen kokoama malli kuvaa yhteistoimintaan liittyviä tunne-  ja kokemusreaktioita.

- Malli pohjautuu aivotutkimukseen, jossa on havaittu, että aivot on syvästi sosiaalinen elin, ja sosiaaliset tarpeet ovat aina etusijalla vaikka emme sitä huomaisikaan. Kun tiedämme lisää aivoistamme, voimme vaikuttaa niiden toimintaedellytyksiin luultavasti enemmän kuin tulemme ajatelleeksi.

- SCARF-malli summaa viisi sosiaalista ulottuvuutta, jotka ohjaavat toimintaamme aiheuttamalla joko kielteisen (uhatuksi tulemisen tunne) tai myönteisen (kokemus palkitsevuudesta) reaktion aivoissamme. Reagoimme herkimmin yksilön asemaa muuttaviin muutoksiin, joita SCARF-malli kuvaa.

- Status = asema. Sosiaalinen nokkimisjärjestys, näkemys omasta paikastamme suhteessa muihin. Oleellista on oma kokemus siitä, nouseeko vai laskeeko statukseni. Ihminen kokee olonsa uhatuksi, jos joku tavalla tai toisella uhkaa tai alentaa tämän statusta. Tasavertaisena kohtelu voi taas olla erittäin palkitsevaa ja se koetaan miellyttäväksi.

- Certainty = ennustettavuus/varmuus. Kyky ennakoida tulevaa. Aivot rakastavat ennustettavuutta. Koettu epävarmuus heikentää muistia, haittaa suorituskykyä ja vaikuttaa epäsuotuisasti kykyyn olla läsnä tässä hetkessä. Yksilön kokema epävarmuus aiheuttaa aina uhan tunteen.

- Autonomy = autonomia. Tunne siitä, että voimme vaikuttaa asioihin, tehdä valintoja. Ihmiset, joilla on hallinnan tunne, stressaantuvat samassa tilanteessa huomattavasti vähemmän kuin ihmiset, jotka kokevat etteivät voi vaikuttaa asioihin. Jos ihminen kokee, että hänen autonomiaansa on loukattu, seurauksena on todennäköisesti pakoreaktio. Tämän takia ei esimerkiksi ns. mikromanagerointia saisi harrastaa lainkaan.

- Relatedness = yhteenkuuluvuus. Turvallinen yhteys ympärillä oleviin ihmisiin; olemmeko tekemisissä ystävien vai vihollisten kanssa. Aivoissamme aktivoituvat fyysisesti eri osat riippuen siitä olemmeko tekemisissä mielestämme samaan vai eri ryhmään kuuluvien ihmisen kanssa. Sosiaalinen kipu, kuten ulkopuolelle jäämisen tunne, aktivoi samat aivoalueet kuin fyysinen kipu. Jos yksilö kokee yhteenkuuluvuutta muiden kanssa, hän on valmiimpi auttamaan enemmän. Ihmiset, joiden kanssa ei yhteenkuuluvuuden tunnetta synny, koetaan helposti vihollisiksi.

- Fairness = oikeudenmukaisuus. Haluamme tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti. Kun koemme epäoikeudenmukaisuutta, saatamme hyvinkin toimia oman etumme vastaisesti. Epäoikeudenmukaisuus aiheuttaa ihmisissä erittäin vahvan vastenmielisyyden tunteen.

Lähde: Teksti muokattu NeuroLeadership Groupin artikkelista, jonka löydät täältä

Tutustu tarkemmin:

Pohdittavaa: Millä pienillä tekemisen muutoksilla ja oivalluksilla voimme lisätä aidon kohtaamisen tuntua arjessa edellä kuvatun tiedon valossa?

Elämän kruunu on uskallus elää unelmansa todeksi

“Elämän kruunu on uskallus elää unelmansa todeksi.”

Tämän lauseen minulle opetti muutamia vuosia sitten henkilö, jota arvostan ja kunnioitan suuresti. Pyörittelin noita sanoja sisimmässäni ja mietin, että uskallus ei voi olla se ratkaiseva tekijä, sillä tuohon aikaan elin itse siihenastisen elämäni vaikeimpia aikoja. Oli päällekkäin kuopuksen vaikea sairastuminen, joka johti vammaisuuteen. Oli taloudellinen taantuma, joka vei mukanaan ensin auton, sitten unelmien asunnon ja miltei koko parisuhteen. Itse kohtasin jokaisen aamun rohkeutta uhkuen, pysyen päätöksessä, etten kaatuisi, vaikka horjahtelenkin. Mitä uskallusta tässä nyt enempää voisi muka olla, ajattelin tuolloin.

Tänä kirkkaana kevätaamuna, kun asiat ovat jo hyvin ja olen saanut noihin aikoihin etäisyyttä, pystyn tarkastelemaan omaa silloista ajatteluani uudesta näkökulmasta.  Kokeillaanpa. Elämän kruunu on uskallus elää unelmansa todeksi.

Uskallus elää. Siinä se ydin on. Eläminen on aktiivista toimintaa, jotain mihin itse vaikutan ja josta päätän. Nyt huomaan, että noina vaikeina vuosina lakkasin vaikuttamasta, passivoiduin ottamaan vastaan ongelman kerrallaan ja rakentelin päässäni ajatuksia siitä, että hyvä tuli rinnalle, meni ohi ja ojaan.

Unelmansa. Näin jälkeenpäin on miltei huvittavaa todeta, ettei minulla ollut siihen aikaan unelmia. Edelliset paperille saakka työstetyt unelmat ja aarrekartat olivat toteutuneet, enkä ollut tehnyt unelmointia sen jälkeen.  Olen oppinut jotain. Elämän kruunu on sittenkin uskallus elää unelmansa todeksi. Kunhan vaan ensin muistaa unelmoida.

UNELMOI. MÄÄRITTELE. TOTEUTA.

Sitomo täyttää vuoden

Lapsi täyttää vuoden tasan 365 päivää sen jälkeen kun hän on kohdannut kylmän maailman ja siirtynyt pois kohdun tutusta ympäristöstä uuteen, suureen maailmaan. Yksivuotisjuhliaan viettävä perheen silmäterä elää jännittäviä aikoja elämänpolullaan. Hän on jo aika päivää sitten tunnistanut olevansa oma itsenäinen olento, jolla on erilaisia kykyjä ja taitoja. Lapsi yrittää uusia asioita niin kauan, kunnes oppii ne. Hän tutkii ympäröivää maailmaa silmät avoinna, kohtaa uusia asioita, kokeilee kykyjään ja palaa taas tuttuun syliin turvaa ja rauhaa hakemaan.

No entäs yritys? Ensin on idea joissain mielissä, sitten puhutaan unelmat ääneen ja tehdään tekoja jotka muuttavat alkuperäisen idean käytännöksi ja eläväksi elämäksi. Mistä yrityksen käynnistyminen tai syntyminen lasketaan henkisesti? Siitä, kun aloimme siitä unelmoida ja idea alkoi kehittyä vai kaupparekisteriin merkatusta päivästä? Vai siitä, kun asiakkaita palveltiin ensimmäistä kertaa? Koska me Sitomossa perustamme kaiken ajattelumme ja toimintamme ihmisen ja ihmisyyden ympärille, olemme valinneet syntymäpäiväksemme sen päivän, kun kohtasimme asiakkaita ensimmäissä kutsuvierastapahtumassamme 17.05.11.

Kuluneen vuoden aikana olemme rohkeasti kokeillut, kokenut ja taas kokeillut, hieman uusin eväin. Töitä on luonnollisesti tehty paljon, valmennusmaailman tuulet, tuoksut, tarpeet ja tuulahdukset ovat valloittaneet sydämemme, eikä työn tohinasta ole ollut helppoa vetäytyä, niin kova imu sillä on. Vuoden aikana on tehty reilusti yli kymmenentuhatta miestyötuntia, osa varmasti kantapääoppikoululla. Vuoden aikana on koettu laaja tunteiden kirjo kauhusta hurjaan onnistumisen tunteeseen ja selkäpiitä hyytävästä epäonnistumisenpelosta kollektiiviseen ja suureen rakkauteen ja iloon. Aamulatauksissamme (viikoittainen jatkuva valmennuskonseptimme) on käynyt yli kuusisataa ihmistä. Yli viisikymmentä asiakasyritystä on valinnut meidät pidempiaikaiseksi kumppanikseen.

Olemme vuoden aikana valmentaneet ihmisnäkökulmasta yrityksen tarinaa ja sen käytäntöönviemistä, palautteen kulttuuria, johtamista, lähiesimiestyötä, viestintää, erilaisuuden hyödyntämistä työyhteisössä, myyntiä, myynnin johtamista. Olemme purkaneet ihmisten välisiä kommunikaatiopommeja, auttaneet ihmisiä ymmärtämään paremmin toisiaan sekä koutsanneet yksilöitä urallaan eteenpäin.

Olemme kasvaneet ammattilaismäärässä viiteen henkeen ja haemme tulevaltakin vuodelta kasvua. Tiimiämme yhdistää  intohimo asiakkaan laadukkaaseen palvelemiseen ja vaikuttavaan valmentamiseen. Me tutkimme ja kehitämme jatkuvasti valmennuksen toimivuutta ja suhtaudumme asiakkaan kanssa asettamien tavoitteiden lunastamiseen syvän sitoutuneesti.

”Menestyksen ensimmäinen askel on rakastua työhösi.” — Sisar Mary Lauretta

Johanna, Sanna, Jonna, Nina ja Tarja

Aamulataus asiakkaan silmin

Kesiviikko aamuna minulla oli ilo ja kunnia päästä tutustumaan Sitomon Aamulataus konseptiin. Nina Rinne avusti meitä lataamaan itsemme täyteen Myyntitaidon tekniikkaa, ajatuksia myynnistä ja onnistumisista kaupoissa. Itse seuraan myyntiä sateenvarjoperspektiivistä, osana myynnin johtoryhmää jo kuudetta vuotta ja kuinka innostavaa olikaan kuunnella myynnin ammattilaisia myynti-ikä haarukasta 0-40 vuotta, jakavan kokemuksiaan ja havaintojaan kentältä. Keskiviikkoinen sessio oli loistavaa valmennusta ja ainakin henkilökohtaisesti hyvää valaistumista.

Etulinja on tunnetusti tuulinen paikka – monissa liemissä marinoidun myyjän paikka. Myyjä toimii yrityksen käyntikorttina, ovikoodina ja liikevaihdon tuojana. Hyvä myyjä onkin yrityksen tärkeä avainhenkilö, joka onnistuessaan voi määrätä menestyksen suunnan. Nuori myyjä varmasti tuntee tämän painolastin harteillaan. On helppo uskotella itselleen, että kun tarpeeksi ahkeroi asiakkailla täyttyy myyntityön tarkoitus.

Ninan avustuksella pääsimme toteamaan, että ahkeruus kyllä palkitaan, kunhan tekee ahkerasti oikeita asioita, oikealle kohderyhmälle ja oikeilla mittareilla. Erityisesti nuoremman polven reppurille tuokio toivottavasti opetti, ettei kaikkea tosiaan tarvitse oppia oman kantapään kautta tai tehdä yksin.  Erinomainen myyntityö on kaikessa gloriassaan kuitenkin vain työtä,  ei taikuutta, poppakonsteja tai mitään muutakaan seniorimyyjän selittämätöntä mäihää. Kun myyjällä on innostava tuote, sen ympärille johdettu asianmukainen myynnin strategia ja uskottava tarina, hyvin analysoitu markkina ja siitä johdettu myyntitavoite, ovat onnistuneen myyntityön edellytykset jo pitkälti kasassa.

Myynnin prosessi on kuvattavissa kuten mikä tahansa muukin työsuoritus ja sitä voidaan onnistuneesti kopioida ja varioida eri toimialoilla ja eri kokoisissa yrityksissä. Ninan hahmottelema analyyttinen myyntitekniikka on nykypäivää ja toimintakulttuuri, jota myyntityön onnistuakseen tulee olla.

Myyntikokemuksen merkitystä ei toki pidä aliarvioida. Myyntityö jos mikä on loistava paikka mentoroinnille. Etenkin suuremmat myyntitiimit tulisi aina organisoida niin, että nuoret myyjät pääsisivät säännöllisesti seuraamaan kokeneempien kollegoiden asiakastyöskentelyä. Myynti on kuitenkin ihmisten välistä kommunikointia hyvin erilaisissa tilanteissa ja oma kyky toimia harjaantuu kokemuksen kautta. Vastavuoroisesti nuorempi kaarti voi tuoda asiakastilanteisiin uusia näkökulmia eikä myyjän tulisikaan varjella työtään kuin valtion salaisuutta. Myyntitiimit ovat valtamaassa toimintakulttuuria yksinäisten piirimyyjien alalta.

Monille myyntityö on kutsumus. Ammatti, joka kumpuaa selkäytimestä. Tämä ainakin tuli keskiviikon Aamulatauksesta todistetuksi, sen verran kiihkeitä keskusteluita ja lennokasta tekstiä saimme aikaiseksi. Tämä jos mikä sytytti. Näin sen pitää mennä. Vaikka en tiennyt sen hukassa olevan niin löytyihän se, nimittäin halu tuntea noin huikeaa tunnetta omaan työtä kohtaan. Kiitos siis tästä Aamulatauksesta Sitomo ja mitä kaupallisinta kevättä kaikille,

toivottaa Jenni Vuorio, Hewlett-Packard (perhevapaalla)

Ps. ja eikös se niin päätelty, että inhottavimmillaa myyjästä tuntuu, että kyse on ajojahdista ja parhaimmillaa päällä on se KIIMA. Heat is on!!!

Kädenvääntöä yritysten sielusta

Vieraileva kirjoittaja: Risto Harisalo

Johtamiskorkeakoulu – Tampereen yliopisto

Jokaisella yrityksellä on sielu, modus vivendi, joka kertoo millainen se on, mitä asioita se arvostaa ja kuinka se toimii. Epäilemättä yleisin luonnehdinta yrityksistä on tehokkaasti toimiva hierarkia. Tällainen yritys on strategisesti johdettu, tarpeettomia kustannuksia ja päällekkäisiä tehtäviä karsiva ja suoritusten mittaamista arvostava.

Tämä modus vivendi on juurtunut niin syvään ajatteluumme, että sille on lähes mahdotonta löytää vaihtoehtoa. Vieläkin vaikeampaa on hyväksyä, että johdonmukaisesti toteutettuna se synnyttää juuri niitä ongelmia, joista sen avulla halutaan päästä eroon. Näitä ongelmia ovat mm. seuraavat.

Yritys, joka keskittyy suoraviivaisesti ydintehtäväänsä, heikentää innovaatiokykyään ja mukautumistaan muuttuviin olosuhteisiin. Se ei kiinnitä huomiota ydintehtävän ulkopuolelle jääviin tuotannollisiin ideoihin. Kun se investoi optimaalisesti voimavaransa strategian pätevöittämiin tarkoituksiin, sille ei jää ylimääräistä resurssia (slack money) tutkia poikkeavien ideoiden potentiaalia.

Yritykset suosivat vahvaa mittaamisen kulttuuria, koska sitä mitä halutaan, on ehdottomasti mitattava. Mittaamisella on hyötynsä ja haittansa, joista jälkimmäiset voivat tuhota edellisten hedelmät. On helppoa mitata liikaa ja yksityiskohtaisesti ja rajoittaa siten tilanneviisautta. Vaikka mittareita on helppoa keksiä, niitä voi tulkita monin tavoin. Nopeasti muuttuvissa olosuhteissa yritykset tarvitsevat huomattavasti enemmän luovuutta, intuitiivisuutta ja rohkeutta tehdä valintoja kuin mittaamista, jonka tulokset kertovat jo menneestä maailmasta.

Hallitseva modus vivendi tekee yritysten todellisuudesta liian suoraviivaisen, pelkistetyn ja yksiulotteisen. Tällöin unohdetaan, että yrityksissä tarvitaan myös itsenäistä ajattelua ja rohkeutta puolustaa omia näkemyksiä päätösharhan (groupthink) todennäköisyyden minimoimiseksi. Helppoa on unohtaa, että hyvä työ on todennäköisemmin dialoginen kuin deduktiivinen prosessi.

Onko mahdollista löytää vaihtoehto edellä kuvatulle hallitsevalle tavalle, modus vivendille, ajatella yrityksiä? Tällainen vaihtoehto on todella olemassa. Esimerkiksi Eric Rhenmann, ruotsalainen yritystutkija, kiinnitti siihen huomiota jo 1970-luvulla samoin kuin amerikkalainen William Halal seuraavalla vuosikymmenellä.

Vaihtoehtoisen modus vivendin mukaan yritys voi olla kuin yliopisto, jossa henkisen kasvun ja kehityksen mahdollisuus motivoi ihmisiä tekemään parhaansa ja jossa asiat yksinkertaisesti vain tapahtuvat. Tällaisessa ympäristössä ihmiset ovat luonnostaan järkeviä eikä heitä tarvitse ohjata ja valvoa. He ymmärtävät palvella, karsia kustannuksia, keksiä ratkaisuja ongelmiin ja kehittää työtä yhdessä muiden kanssa.

Näin toimiessaan he luovat kulttuuria, joka kestää kovatkin iskut ja mahdollistaa toivotun taloudellisen tuloksen. Vanhan modus vivendin suoraviivainen pyrkimys taloudelliseen tulokseen vie pohjan tällaiselta kulttuurilta ja vaikeuttaa aikaa myöten myös taloudellisen tuloksen aikaansaamista.

“Älä usko, kokeile itse”

Sitomon Aamulatauksessa pysähdyttiin tänään fyysisen hyvinvoinnin äärelle. Ravintovalmentaja Samuli Perälä loi mahtavan rauhallisen tunnelman Sitomon valmennustilaan ja sai varmasti jokaisen salissa olevan pohtimaan miten me käytämme ja hoidamme tärkeintä työkaluamme, kehoamme.

Samuli toi ravintoasioihin tuoreen tuulahduksen, joka sytytti minut. Nyt ravinnosta ei puhuttu syyllistävästi, ei ehdotettu mitä erilaisimpia dieettejä, ei kerrottu mikä on oikein tai väärin, ei aivopesty kuulijoita tietyn ravintosuuntauksen maailmaan vaan puhuttiin perusasioista ja omista valinnoista. Hyvinvoinnissahan on loppujen lopuksi kyse aika yksinkertaisista ja simppeleistä asioista, mutta tämä usein unohtuu kun media, tuttavat ja eri alan asiantuntijat neuvovat karppaukseen, atkinsiin tai detoxiin – milloin minkäkin ravintosuuntauksen maailmaan. Mihin sitä oikein uskoisi? No, ei se oikein syöminen niin vaikeaa ole kun miltä se on saatu kuulostamaan! Eikä se vaadi kovinkaan suuria tekoja. Jo muutamalla pienellä muutoksella, voit muuttaa koko kehosi voimaan paremmin, joka puolestaan saa Sinut voimaan paremmin.

Aamu tarjosi itselleni vapauttavan synninpäästön, mutta myös lempeän voimakkaan herätyksen. Synninpäästön siinä, että jos en vielä ole muuttanut elämääni tarpeeksi voidakseni paremmin niin se on ihan okei. Vielä ehtii. Ja vasta silloin on viisasta yrittää muuttaa omia tapojaan kun on siihen oikeasti valmis. Silloin muutoksilla on paremmat edellytykset jäädä pysyviksi. Samuli sai sisäistämään sen, että muutos tapahtuu vasta sitten kun olen tarpeeksi kyllästynyt nykyiseen. Voidaksemme siis muuttaa tapojamme esimerkiksi ruokavalinnoissa, täytyy meidän kyllästyä kunnolla siihen, mitä teemme nyt. Kyllästyä jatkuviin sairaskierteisiin, kyllästyä puuskuttamaan portaissa tai kyllästyä väsymykseen. Kyllästyminen avaa tien muutokselle. Kun tarpeeksi kauan hankkii itselleen terveysongelmia, kohtaa jossain vaiheessa todennäköisesti sen pisteen, joka kääntää kelkan. Ja kun sitten rupeaa tekemään terveellisimpiä valintoja, on jo ottanut suuren askeleen kohti parempaa vointia.

Se, millä itse aion lähteä eteenpäin kohti paremminvoivaa minua, on ottaa rauhallisesti. Kyllä, luit oikein. Ottaa rennon asenteen ravintoon ja rennon asenteen liikuntaan. Opettelen tekemään sitä, mistä minä pidän ja pyrin pois suomalaiseen perusluonteeseen kuuluvasta suorittamiskulttuurista. Liikun tavalla, josta nautin, koska vain niin siitä tulee pysyvää. Vähät kalorinkulutuksesta tai suosituksista! Kun teen sitä mistä pidän, teen sitä suurella todennäköisyydellä pitkään. Ainakin pidempään kuin tekisin sitä mitä minulle sanotaan, että minun pitäisi tehdä. Samoin aion suhtautua ruokailuun. Kuten Samuli valmennuksessaan sanoi: ”Älä usko mitään, mitä täällä olen sanonut. Koe ne itse. Nappaa täältä ne, mitkä Sinä koit merkitykselliseksi. Tee vain ne muutokset, jotka Sinusta tuntuvat hyvältä. Ruuasta on todella tyhmää tehdä yhtä stressitekijää lisää elämään.” Kun suhtaudumme rennosti ruokailuun, opimme nauttimaan siitä, ja löytämään uusia makuja ja uusia, parempia tapoja. Havahdumme, mitkä tavat meille sopii ja mitä muutoksia me haluamme tehdä. Kun löydämme muutokset, jotka tuntuvat meille luonnollisilta ja hyvin sopivilta, ne varmasti myös tulevat pysyviksi tavoiksi. Terveelliset ruokatavat eivät vaadi ehdottomuuksia.

Nautitaan siis ruuasta ja liikunnasta – ja kuunnellaan kehoamme. Se kyllä kertoo mitä tarvitsemme… kun vain pysähdymme sitä kuuntelemaan.

Kauneinta mitä olen kuullut

Suomen kovimmat miespuoliset tulkitsijat laittavat tunteet liikkeelle.

Tunteikasta työpäivää. Priorisoi itsellesi asioita joista saat tyydytystä elämääsi!

Miksi ihmiset tarvitsevat valmennusta

Miksi ihmiset tarvitsevat valmennusta, siis ihmiset; ei yritys.

Valmennus tapahtuu ihmisessä, ei ihmiselle. Tämä on koulutuksen ja valmennuksen ero. Jos istut koulutuksessa, kirjoittelet asioita ylös ja pohdiskelet niiden vaikuttavuutta todellisuuteen; tapahtuu SINULLE. Kun osallistut valmennukseen, elät mukana, teet asioita, koet ja tunnet; tapahtuu SINUSSA. Ja näin menet eteenpäin, saavutat uusia ajattelumalleja nopeammin, kehityt ja se näkyy heti tekemisessä.

Ja miksi ihmiset tarvitsevat valmennusta?

Tekemällä samoja asioita kuin tähän asti saavutamme samanlaisia tuloksia kuin aina ennenkin. Keskiverto mattimeikäläinen kokee 60 000 ajatusta päivässä. Näistä 98 % on joka päivä samoja. Valmennuksessa vanhoihin tuttuihin asioihin tuodaan uusia näkökulmia, löydetään uusia tapoja ajatella ja tehdä. Kokemukset yhdistettynä yhteiseen pohdintaan on avain seuraavan tason löytymiselle.

Ihmiset tarvitsevat ulkoa tulevia ajattelun syötteitä oivaltaakseen uutta ja kehittyäkseen; hyvä valmentaja / valmennus auttaa ihmistä purkamaan vanhaa ja omaksumaan uutta; siten että se näkyy tekemisessä, joka on tavoitteiden suuntaista. Hyvä valmennus vapauttaa voimia tunkkaisuudesta, turhista tavoista, uskomuksista ja peloista. Tämä vapauttaa yritykseen lisää kapasiteettia ja voimavaroja.

Siksi ihmiset tarvitsevat valmennusta.

Kukaan ei ole seppä syntyessään. Menestyneet ihmiset  ja johtajat valmentautuvat säännöllisesti. Edes maailmankuulu huippugolfari Tiger Woods ei jättäydy omavoimaisuuteen ja ylivertaisuuteensa, hän valmentautuu koko ajan.

Joskus tapaan johtajia jotka ovat sokaistuneet omaan omavoimaisuuteensa ja unohtaneet oppimisen kannalta tärkeimmän asian; nöyryyden. Emme ole koskaan perillä. Hyvä valmennus auttaa löytämään ja kohdistamaan suuntaa. Ulkopuolinen sparraaja tuo vipua kasvuun, kehittymiseen ja lopulta tulosta viivan alle.

”Without continual growth and progress, such words as improvement, achievement, and success have no meaning”.
Benjamin Franklin