Etusivu
Sitouttaja on Valmennustoimisto Sitomo Oy:n ulkoiseen viestintään tarkoitettu yritysportaali. Portaali on luotu asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme, työntekijöidemme sekä suuren yleisön iloksi, tietolähteeksi ja keskustelupaikaksi.

Inspiroiva video saavuttamisesta

Joskus toisen ihmisen omalla esimerkillään antama inspiraatio voi sysätä meidät takaisin omalle polullemme. Musiikki, videot ja elokuvat voivat “parantaa” sekä antavat voimaa. Haluamme jakaa yhden Sitomon inspiraation lähteistä.


Tässä videossa nuoret miehet päättävät tuhansien kilometrien pituisen pyörämatkansa Kreikkaan Antiikin Olympiaan. Lähtö tapahtui Suomesta syksyllä 2010, matka kesti reilun kuukauden. Inspiraatio matkaan tuli ajatuksesta tehdä jotain mikä tuntuisi alussa lähes mahdottomalta. Tutustu matkaan tarkemmin: ROAD DREAM.

Hyvää kesää kaikille! Sitomo lomailee heinäkuun ajan!

Taitona vaikuttavuus

Dr. Robert Cialdinin kirja Influence on hauska, helppolukuinen ja oivalluttava opas vaikuttavuuteen.


Vaikuttamisen lait vapaasti mukaeltuna, tässä ole hyvä:

1. Kerro aina syy, kun pyydät jotain

- Jos olet lentokentällä ja sinulla on kiire turvatarkastuksen läpi portille ja lennolta myöhästyminen tarkoittaisi lisävuorokautta matka-ajassasi. Todennäköisesti haluat ohittaa edelläolijasi. Kerro ihmisille vetovasti syy MIKSI haluat ohittaa heidät. Tutkimusten mukaan suurin osa ihmisistä haluaa auttaa sinua. Jos taas tuupit ja puuskahtelet “sori, sori, sori”; aiheutat negaatiota, huonoa fiilistä ja ehkä pari vastalausettakin. Eli muista taikasana; MIKSI. Tämä sama neuvo pätee kaikkeen pyytämiseen.

2. Muista, että ihmiset tarvitsevat oikoteitä

- Informaatiotulva ja meille tulevien viestien määrä arjessa on huikea. Tästä syystä me pyrimme usein yleistyksiin ja ns. oikoteihin päätelmissämme ja kokonaiskuvien rakentamisessa. Yksi esimerkki tällaisesta “aivo-oikotiestä” on se, että miellämme kalliit tuotteet helposti automaattisesti myös laadukkaiksi ja hyviksi. Keksitkö itse lisää oikoteitä?

3. Palvelukset maksetaan takaisin

- Oletko pysähtynyt lähikaupassasi maistamaan uutta mehua, jota on ilmaiseksi pieni mukillinen tarjolla käytävällä? Entä laitoitko täyden purkin maistatuksen jälkeen ostoskärryysi? Meidän selviämiskoodistossamme on vastavuoroisuuteen perustuva mekanismi, jolla esi-isämme ovat selviytyneet yhteisöissä. Tämä pätee nykyajan ihmisiin monessa asiassa. Toiset asiat me tiedostamme ja “maksamme” tietoisesti takaisin ja jotkut asiat saavat meidät vain reagoimaan. Toisinaan syyllisyys kalvaa palauttamatta jääneen palveluksen muodossa. Eli auta kanssaihmisiäsi pyyteettömästi, autat myös itseäsi.

4. Ihmiset vertailevat, sama näyttää erilaiselta

- Asioiden asettaminen erilaisiin mittasuhteisiin saa “saman” näyttämään erilaiselta. Tässä vanha hyvä parisuhde esimerkki. Mies ja vaimo riitelevät usein miehen työmatkojen lisääntyneestä määrästä. Mies sanoo puolisolleen: “Kulta; sain kutsun lähteä viikoksi asiakkaiden kanssa Eurooppaan tehtaalle palaveeraamaan. Kuitenkaan en halua mennä, ettet joudu olemaan yksin kaikkien arkipuuhiemme ja lasten kuskailujen kanssa täällä. Ehdotin työtovereilleni, että pidämme palaverin Lapissa, jolloin saamme sen lyhennettyä kahteen päivään. Lähden ensi torstaina.” Jos tässä mies olisi ilmoittanut lähtevänsä Lappiin palaveeraamaan ilman pohjustusta; olisi vastaanotto arjen melskeessä ehkä viileä. Näin “myytynä” pakollinen palaverimatka näyttäytyy ehkä hyväksyttävämpänä.

5. Sitoumukset

- Muutama Kanadalainen psykologi on tutkinut, että olemme varmempia voitostamme vedonlyönnissä, juuri vedon tekemisen jälkeen. Eli ennen itse sitoumuksen tekoa, emme usko asian toteutumiseen niin vahvasti, kuin juuri sen hetken jälkeen, kun sitoudumme asiaan. Näinollen meidän olisi pyrittävä aikaansaamaan sitoumuksia toistemme kanssa asioidessamme, kun haluamme saavuttaa päämääriä.

6. Sosiaaliset todisteet

- Kuinka moni inhoaa etukäteen naurettujen komedioiden naurua? Kuulemma aika moni. Kuitenkin ne naurut sinne laitetaan. Miksi? Sen on oltava hauska, jos muutkin nauravat, sanovat aivomme. Olet ehkä saanut joskus mainoskirjeen, jossa kuvataan kuinka moni asiakas on jo ollut tyytyväinen tuotteen käyttäjä. Sosiaaliset todisteet ovat vahva vaikuttamiskeino.

7. Sanomme “Kyllä”, niille josta pidämme

- Ostamme ajatuksia ja asenteita niiltä jotka tunnemme, joihin luotamme ja joista pidämme.

8. Auktoriteetin lumo

- Mainonnassa käytetään usein tunnettujen henkilöiden suositusta tuotteen tai palvelun puolesta. Voit käyttää tätä “lakia” esimerkiksi lainaamalla arvostetun henkilön statusta; luvalla tietenkin, vaikka neuvottelupöytään pääsemisessä.

On helppoa olla rohkea, kun ei pelkää

“Muista aina, että asiakas pelkää tekevänsä huonot kaupat ja myyjä pelkää, ettei asiakas osta. Sun tehtävä myyjänä on vakuuttaa asiakas omalla uskollasi niin, että hän korvaa pelkonsa uskollasi”.

Näillä sanoilla evästi eräs vanha kollega minut aikanaan myyntityöhön. Tästä asti olen pohtinut enemmän tai vähemmän pelon roolia tunnearsenaalissamme. Pelko on kuitenkin hyvin hyödyllinen tunne evoluutiossamme, tosin jotkut primäärireaktiot ovat täysin ylimitoitettuja nykypäivän haasteisiin. Ennen pelko piti meidät hengissä suojelukeinona, mutta nykypäivänä esimerkiksi pelosta kumpuava vihareaktio työyhteisössä ei vie asioita rakentavasti eteenpäin.

Joissain elämäntilanteissa voi käydä niin, että pelko alkaa hallita elämäämme ja se asettaa käytöksellemme haitalliset rajat. Alisuoriudumme pelätessämme jonkin asian menettämistä tai emme pyydä itsellemme kuuluvaa osuutta, emme pyydä anteeksi tekojamme tai annamme toisten käyttää meitä hyväksi.

Kannustankin tällaisena hetkenä määrittelemään pelon mahdollisimman tarkasti; vaikka paperille kuvin ja sanoin. Tunteiden kieltäminen vahvistaa niiden otetta meistä. Pelko on kuitenkin tarpeellisena tunteena aina varastossamme läsnä, joten sen olemassaolo tulee hyväksyä. Sen ei kuitenkaan tarvitse ottaa päällimmäistä otetta meistä.

Suurin osa ihmisistä pelkää useimmiten hyvin samankaltaisia asioita. Meillä voi olla vain hyvin yksilölliset voimakkuudet tuntemisessa ja pelot näyttäytyvät eri ihmisillä eri tavoin. Joku voi suorittaa työelämässä työtään omien voimiensa äärirajoille pelätessään hyväksynnän menetystä, toisinaan esiintymiseen ja esilläoloon liittyvä pelko voi tekeyttää meidät sairaaksi tai auktoriteetteihin liittyvä pelko takelluttaa sanat kurkkuumme.

Harrastin nuorena uimahyppyjä. Olin ihan hyvä lajissa, kunhan hypimme matalalta, pelkäsin nimittäin korkealta hyppäämistä. Silloinen valmentajamme houkutteli minua treeneistä toisiin korkeammalle, onnistumatta. Lopulta hän sai minut kiipeämään torniin ylimmälle tasanteelle, seitsemään metriin sillä, että lupasi meidän vain istuskelevan ja juttelevan siellä. Kiipesimme yhdessä ylimälle tasanteelle. Tärisin ja pidin kaiteesta kaksin käsin kiinni. Istuskelimme siellä tovin ja laskeuduimme yhdessä kolmen metrin tasanteelle. Enää se ei näyttänyt lainkaan korkealta ja uskaltauduin hyppäämään. Olin päässyt pelostani ainakin kolmen metrin kohdalla.

Tässä tarinassa on myös siemen arkeemme. Yksi keino pelon käsittelyyn on suhteuttaa pelkäämämme asia isompaan kokonaisuuteen. Jos esimerkiksi jännitän jonkin henkilön tapaamista, saatan ajatella ettei tässä nyt ole kuitenkaan hengenlähtö kyseessä. Sama saattaa toimia isompiinkin juttuihin. Kokeile.

Kerro oma tarinasi pelon kanssa elämisestä, tunteen hyödyllisyydestä tai rohkeudestasi!

Pelkojen kohtaaminen

Tänään Aamulatauksemme aiheena oli “Oivalla ja Uskalla”. Kiitos kaikille mukanaolleille. Aamumme oli yhteinen matka loistavaan päivään. Toivotan myös kaikille lukijoillemme antoisaa päivää!

Haluatko kasvaa nykypäivän johtajaksi?

Nykypäivän työelämässä reaktiokyky on tarkkaa suunnitelmallisuutta tärkeämpää ja keskeneräisyyden sietäminen asioissa, suunnitelmissa, itsessä ja toisissa on elinehto. Loppuun hinkkaaminen tappaa yrittäjämäisen otteen työhön ja seurauksena on “juna meni jo” tilanne.

Muutosnopeus ympäristössä on nopeaa ja ennakoinnilla ei voida teilata kaikkia tilanteita. En nyt sano, että suunnitelmallisuus olisi huono asia. Vaan, että pelkästään siihen luottaminen koituu turmioksi. Sattumalle pitää jättää tilaa ja luovuuden on voitava kukoistaa.

Positiivista energiaa on hyvä olla, sekä rohkeutta tarttua asioihin. Ai miten niin? Ympäri maailman uudet ihmiset työelämässä suunnittelevat innoissaan uusia sovelluksia, tuotteita ja järjestelmiä. He saavat idean illalla ja se on aamulla tuotannossa. Amerikkalainen sijoittaja kestää ideoiden epävarmuuden.

Palautteen kulttuuri on elinehto yrityksissä. Liikaa tuntemista ei pidä varoa. Kun tunteet yritetään painaa pois, niillä on tapana räjähtää ja purskahdella. Kunhan tunteiden näyttäminen on aitoa ja sallittua; se ei organisaatiota vahingoita. Palautteenkulttuurin motto voisi olla: “ei ole virheitä; on vain oppia”. Ja jokainen kehittyy nopeammin saadessaan reilua palautetta.

Myöskin nykypäivän työelämässä kaikenlainen turhanpäiväinen pönötys on kukkua. Nuoret eivät enää motivoidu statusilmaisua korostavista johtajista, pelkistä palkkioista tai pelkkään viihteeseen keskittyvästä työilmapiiristä. He haluavat yhteistä viestintää, yhteistä tekemisen kulttuuria, matalaa hierarkiaa, yhteisiä innostavia tavoitteita ja yhteisöllisyyden tunnetta. Ne nuoret pi***atti lähtevät lätkimään ilman näitä ja lisäksi vihaavat kellokorttia.

Kaikki nämä edellämainitut asiat vaativat useimmilta johtajilta jatkuvaa arjen valmentautumista. Tunnetko itsesi oppijana? Miten suhtaudut oppimiseen? Mitä uutta opettelit viimeksi? Koetko iloa oivaltamisesta? Uskallatko oppia uutta?

Valmennettavaksi suostuminen vaatii rohkeutta kohdata jotain uutta ja epämukaviakin asioita. Kun valmennus onnistuu, ihminen muuttuu identiteetin tasolla ja muuttaa käytöstään haluamaansa suuntaan. Hyvästä valmennuksesta jää käyttöön riittävän yksinkertaisia ja helposti käyttöön otettavia työkaluja.