Etusivu
Sitouttaja on Valmennustoimisto Sitomo Oy:n ulkoiseen viestintään tarkoitettu yritysportaali. Portaali on luotu asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme, työntekijöidemme sekä suuren yleisön iloksi, tietolähteeksi ja keskustelupaikaksi.

Bloggaajamme ja valmentajamme Nina Rinteen haastattelu Onnistujien Klubissa

Onnistujien Klubin jäsenesittelyssä Nina Rinne, joka on rakentamassa unelmien yritystään. Satojen ihmisten työpaikkoja syntyy vain, kun joku ensin uskoo että niin voi tapahtua. Nyt Nina sitoo ihmisistä kokonaisia. Lue koko esittely.

Omat rajat vai Rajaton?

Etsitkö koskaan tietoisesti omia rajojasi? Jos, niin millä elämän osa-alueilla? Millaisia metodeja käytät? Sitoutatko itseäsi ottamalla muita mukaan poinnisteluihisi?

Nyt jo kansankieleenkin tarttunut mukavuusalue ei ehkä kaipaa selityksiä. Se on kuitenkin sellainen ominaisuuksiltaan, että se tuppaa kutistumaan ilman ponnisteluja. Tästä taas seuraa omien uskomusten, odotusten ja lopulta mahdollisuuksien kapeneminen.

Muistan katsoneeni noin kaksitoistavuotiaana ensimmäisen kerran klassikkoelokuvan Rockyn. Hahmo on oivallinen nuorelle samaistumiseen (myös tytölle). Nöyryys, taistelutahto ja ponnistelu liikautti minussa jotain vahvasti. Ainakin niin, että muistan lähteneeni samalla hetkellä ulos lenkille, kun elokuvan lopputekstit alkoivat. :)

Omien rajojen venyttäminen onnistuu, kun olemme valmiita muuttamaan odotuksia ja uskomuksia itsestämme. Toisinaan uudet asiat; paikkakunnan tai työn vaihtuminen tekee tämän helpommaksi ja joskus pakolliseksi.

Pysähdy hetkeksi miettimään millä alueilla päästät itsesi helpolla toistuvasti, sellaisilla joiden miettimistä välttelet, joiden tiedät pitkässä juoksussa haittaavaan terveyttäsi, suhteitasi tai muuta elämän tärkeää osa-aluetta.

Julia Prusi: Omat Rajat, Galleria Kapriisi, Tampere

(Teos sai minut kirjoittamaan tämän postauksen).


Mitä häviäisit, jos koittaisit joskus rajojasi myös tällä ajattelemallasi vaikealla osa-alueella? Mitä jos koittaisit tosissasi ponnistella?

Aina voimme palata vanhaan tapaan. Mieti hetki, kuinka hyvältä tuntuisikaan saavuttaa edes pientä kehitystä. Jo yhden askelen ottamisella me voimme muuttaa näkökulmaa asiaan ja saavuttaa voimaa sen toisen askelen ottamiseen. Ensimmäinen askel on kuitenkin aina vaikein. Ja muista, on odotettavissa yksi tai kaksi repsahdusta, joten, kun tiedät tämän jo; älä jää niihin repsahduksiin makaamaan; vaan käytä energiasi uuden aloituksen tekemiseen. Näin onnistut!


Rajaton: Butterfly

Myötätunto ja mielen alkemia

Häpeiletkö, jos sinua kiitetään? Nolostutko saadessasi lahjoja? Koetko usein kiusallisia häpeän tunteita? Oletko positiivinen ja hyvä itsetuntoinen yleensä, mutta epäonnistumisten tulessa kohtelet itseäsi armottomasti?

Me ihmiset saatamme olla positiivisia suurimman osan arkea, mutta kohtelemme itseämme ja toisia armottomasti epäonnistumisten kohdatessa. Vastaus tähän on tutkimusten mukaan (Mark Leary) myötätunto tai sen puute

Onko meillä Suomessa kasvanut -40 / -50 luvulla sukupolvi, joka ei ole saanut yleisesti ottaen tarpeeksi mytötuntoa ja myönteisyyttä osakseen? Sotamme jälkeinen aika on saattanut, voimakkaasti yleistäen, tuottaa sukupolven jolta on vaadittu sydämen kovuutta. Ja tämä kovuus aiheuttaa ihmisessä tylyä asennetta itseä kohtaan ja joskus armotomuuttakin. Tällaisten tunteiden vastakohta on ysävällisyys ja myötätunto itseä kohtaan, sekä inhimillisyyden tunteet; sen tajuamista että emme ole ainoita, jotka virheitä tekevät, ajattelevat joskus pahoja-ajatuksia tai käymme vastoinkäymisiä lävitse.

Otteita Juhani Laakson kirjasta Mielen Taito:

“Tapamme kohdella itseämme juontavat kaikista niistä suhteessa olemisen malleista, joita olemme keränneet lapsuudestamme alken. Miten olemme tulleet kohdatuksi silloin kun olimme täysin toisen antaman hoivan varassa? Vastattiinko pienen vauvan tarpeisiin eläytyvästi, lempein ottein ja rakkaudella?

“Tapa jolla loimme turvallisen kiintymyksen omiin vanhempiimme, vakiintuu suhteessa olemisen perusmalliksi, joka toistuu myöhemmin elämässä, suhteessa muihin ihmisiin ja itseemme. Siitä rakentuu mielen taito, jota voimme kutsua monilla eri termeillä: rakastavaksi huolenpidoksi, myötätunnoksi tai ystävälliseksi läsnäoloksi.

“Myötätunto itseä kohtaan on usein ensimmäinen lääke, jota tarvitsemme, kun asiat menevät vikaan ja tulevaisuuden toivomme katoaa. Myötätunto on jakamattoman ja ymmärtäväisen huomion antamista kärsivälle osalle itsessämme. Se on kuin kannatteleva käsi tai lämmin syli, jonka avaamme itsellemme silloin, kun emme saa tarvitsemaamme inhimillistä tukea keneltäkään muulta.”

Myötätuntoa itseään kohtaan voi harjoitella mielikuvaharjoitteilla, palaamalla ajatuksissaan menneisyyteen ja leikkimielisesti korvaamalla vanhoja muistoja uusilla ja ylipäätään tiedostamalla.

“Mielen taitoja voi verrata muinaiseen alkemiaan, jossa romuraudasta yritettiin tehdä jalometallia. Myötätunto on se alkemistinen taito, joka muuttaa kovettuneet tunteet – itsevihan, armottoman tuomion, inhon ja  mitättömyyden – pehmeiksi emootioiksi: suruksi, armahtavuudeksi, sietämiseksi ja terveeksi itserakkaudeksi.”

Myötätunto edistää positiivista suhtautumista elämään ja toisiin ihmisiin. Se voi antaa hetkellisiä mielen herkutteluhetkiä ja elämänilon kokemuksia. Tämä ei vaadi teennäistä hymyä tai väkisin puristettua kiltteyttä, vaan sitä, että antaa luontaisen ja terveen “hyvänmielen” ajattelun nousta pinnalle ja kykyä katsoa itseään lempein ja ymmärtäväisin silmin.

Mark Leary: “Self-Compassion”