Etusivu
Sitouttaja on Valmennustoimisto Sitomo Oy:n ulkoiseen viestintään tarkoitettu yritysportaali. Portaali on luotu asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme, työntekijöidemme sekä suuren yleisön iloksi, tietolähteeksi ja keskustelupaikaksi.

Palaute henkilökohtaisen kasvun välineenä

Koska olet viimeksi pyytänyt palautetta? Tai antanut? Koetko sen turhaksi?

Palautteen merkitystä oppimisessa ei voi liikaa nostaa esiin. Meillä jokaisella on ns. sokeita pisteitä tekemisessämme, saatamme toistaa vanhentuneita malleja vain tavan vuoksi. Joskus omat uskomuksemme saavat meidät näkemään asiat kapea-alaisesti ja toimimaan sen mukaisesti. Tällöin rohkeasti pyydetty, vastaanotettu ja annettu palaute on kultaakin kalliimpaa ja auttaa pysähtymään sekä oikaisemaan parempaa reittiä kohti maalia.

En tiedä montaakaan tapaa, jolla saisi organisaatioon positiivisempaa ja luottamuksellisempaa latausta aikaan. Tämän myötä palautteen antaminen ja saaminen arjessa on helpottunut.

Yksi tapa lisätä luottamusta tiimissä on järjestää yhteinen palautekierros. Tiimi vain ei saa olla liian suuri. Kesto alkaa venyä ajallisesti liian pitkäksi ja avoimuus voi heikentyä.

Muutamia vinkkejä palautekierroksen vetoon esimiehelle:
  1. Pelisäännöt on hyvä sopia etukäteen ja varmistaa kaikkien ymmärtäneen ne. Lisäksi on hyvä keskustella etukäteen ja myydä palautekierroksen ideaa yksilötasolla.
  2. Ole itse esimerkkinä. Ota palaute vastaan kypsästi, älä selittele ja osoita arjessa, että teet muutoksia palautteen vaatimaan suuntaan.
Palauteringin pelisäännöt:
  1. Valmistautuminen:
    • Jokainen miettii omaa toimintaansa etukäteen riittävän pitkän ajan taakse. Onnistumisia, sekä kehitettäviä asioita, jotka valmistautuu kertomaan oman vuoronsa alussa huomioina muille.
    • Jokainen miettii palauterinkiin muista tulevista 2-3 hyvää ja onnistunutta suoritetta, sekä 2-3 kehitettävää asiaa.
  2. Asennoituminen
    • Kaikki palautteet kohdistuvat toimintaan, ei persoonaan
    • Palaute on tarkoitettu kehittymiseen, toimivamman työyhteisön ja työnteon luomiseen. Palautekierros ei ole syyttelypaikka.
  3. Tilanteessa
    • Jokainen vuorollaan tekee yhteenvedon omasta tilanteestaan, ottaa tämän jälkeen vastaan palautteet, kommentoi tarvittaessa ja kiittää palautteesta.
    • Näin jatketaan kierros ympäri
    • Vetäjän vastuulla on päättää kierros ja tilanne ns. hyvään.
  4. Jälkihoito
    • Sovitaan tapaaminen riittävän ajan päähän
    • Arkitilanteessa tarkastellaan palautteeseen liittyviä tekemisiä, tällöin päästään kiittämään tai kannustamaan työkaveria.
Spontaani palautteen antaminen arjessa
  1. Pyydä aina lupa palautteen antamiselle, tee se yksityisesti
  2. Käytä ns. hampurilaismallia
    • Aluksi anna aito positiivinen palaute, jolla avaat vastaanottajan kanavat
    • Sitten pihvi, rakentava. Muista kohdistaa se aina tekemiseen ja kerro se positiivisesti esim: ”Pitäisin enemmän, jos yhdessä työskennellessämme kuuntelisit lauseeni loppuun.”
    • Muista aina päättää hyvään. Kiitä.
  3. Kiitos julkisesti
    • Voit joskus julkisestikin kiittää henkilöitä, joiden tiedät ”kestävän” sen. Ja aina, kun palautteesi on perusteltu, aiheellinen ja aito, ei muilla ole siihen mitään sanottavaa.

Ihminen joka “kerjää” palautetta; kehittyy työssään nopeasti.

Asioiden uudelleenmäärittely

Minkä  arkisen asian me voisimme ajatella uudesta näkökulmasta? Minkä asian voisin määritellä uudelleen, ja hyötyisin siitä?

Tässä taannoin luin  kirjaa Taiteen välttämättömyydestä, jossa kirjoittaja Jaana Venkula kuvaa:

” Tiede auttaa löytämään syiden ja seurausten järjestystä. Etiikan avulla erottelemme sen, mikä on oikein ja parasta. Taide johdattaa harmonisten suhteiden oivaltamiseen; kauneudessa asiat ovat oikealla paikalla”

“Monet arjen askareet saavat uuden merkityksen ja arvon, kun tarkastelemme niitä esteettisyyden näkökulmasta. Siivoaminen, järjestämisestä arkisin, ei minulle enää vuosiin ole ollut ikävää lian poistamista vaan kauneuden lisäämistä luomalla ympäristöön.”

Näiden lauseiden johdosta muuttui asenteeni siivoamiseen (ei nyt ihan aina) ja kuvaa ainakin sitä hyvänolon tunnetta minkä tekemisestä ja lopputuloksesta voi saada. Tämä ajatus seuraa ja on piirtänyt vahvan kuvan muistiini. Siivoamisesta tulee tämän ajatuksen myötä kaunis tapahtuma, rauhoittava ja rituaalinomainen. Tunnen tekeväni jotain mikä on kiinni koko maailmassa ja jolla on merkitystä.

Toisaalta näkökulman vaihtamisella asiat saavat elämässämme täysin uuden merkityksen, esimerkiksi, onko sinua koskaan jätetty parisuhteessa? Mitä sillon ajattellit? Sanoitko ehkä itsellesi, että sinussa on jotain vikaa? Entä jos ajatuksesi olisikin: “Hyvä että kävi näin; saan tilaa uudelle; paremmalle suhteelle”.

“Ihmisiä eivät järkytä asiat, vaan heidän uskomuksensa niistä.” – Epiktetos

Lääketieteen tohtori Antti S. Mattila on kirjoittanut kirjan: Näkökulman vaihtamisen taito. Kirja on yleistajuinen tietokirja kaikille oman ajattelunsa kehittäjille. Tällä hetkellä kirjottaessani tätä kirjasta odotetaan uutta painosta pokkarina, joten se ei ole vielä tilattavissa. Laita varaukseen tästä.

“Olen sosiaalinen ja tulen toimeen kaikkien kanssa”

Oletko joskus kirjoittanut otsikon lauseen työhakemukseen tai sanonut sen haastattelussa? Tuleeko kaikki työpaikalla toimeen keskenään, aina?

Otsikon lause on yleisin työhakemuksissa, pienin variaatioin. Olen menneessä elämässäni palkannut satoja ihmisiä töihin myyntiorganisaatioon, joilla lähes jokaisella on tuo sama viesti työhakemuksessaan (muiden etujensa lisäksi). Kuitenkaan kaikki eivät ole lupauksestaan huolimatta tulleet toimeen keskenään.

No, nyt huomaat jo sarkasmin tekstissäni; tämän oli vain tarkoitus olla herättelyä. En kirjoittanut tuota ilkeyttäni.

Yhden havainnollistamismallin (DISC-analyysin) mukaan ihmisen voidaan jakaa joko tehtäväorientoituneihin ja ihmiskeskeisiin; nämä siis akselin vastakkaisissa päissä. Ja toisaalta passiivisiin ja aggressiivisiin; nämä taas risteävän akselin vastakkaisissa päissä. Aggressiivinen tehtäväorientoitunut tyyppi voi olla kuin tankkeri: ”Minä olen aina oikeassa”  tyylillään. Jos arvostelet hänen oikeassa oloaan, hän muuttuu hankalaksi. Toisaalta passiivinen tehtäväorientoitunut sanoo aina kaikkiin asioihin ensin: ”EI”. (Siksi he saattavatkin istua yrityksessä talouspäällikön pallilla).

Nyt seuraa lisää kärjistyksiä: Ihmiskeskeinen ja aggressiivinen tyyppi saattaa heikosti johdettuna käyttää aikansa organisaation viihdyttämiseen. Hänen suurin tarpeensa on arvostetuksi tuleminen. No sitten tämä tehtäväorientoitunut kaveri kohtaa aggressiivisen ihmiskeskeisen tyypin, joka viihdyttää omalta osaltaan koko organisaatiota ja jättää tämän arvostuksensa ulkopuolelle; sota on valmis. Molemmat ovat ”olen oikeassa” tyyppejä ja esimiehellä riittää tekemistä, kun kaverit eivät keskitykkään työhönsä vaan valtataisteluihin palaverissa. Tämä voi olla arkipäivää useassakin organisaatiossa.

Ilmainen vinkki tähän väliin; tehtäväorientoitunut ihminen haluaa kuulla lauseen:” Olet oikeassa, sinä tiesit”, kun taas ihmiskeskeinen tyyppi haluaa kuulla:” Kiitos” tai ”Anteeksi”. Näillä sanoilla saat esimerkiksi keskusteluyhteyden uudelleen auki neuvottelutilanteessa.

Eihän se näin karua aina ole, kaikki vaikuttaa kaikkeen ja erilaiset ihmiset voivat hyvinkin tehdä töitä rakentavasti keskenään. Joku on joskus sanonut; että jos johtoryhmässäsi on kaksi ihmistä aina samaa mieltä; voit laittaa toisen pois. Eli erilaisuudesta syntyy myös arvokkaita asioita. Johtajalla vain on hyvä olla ymmärrystä ja riittävä taito sovittaa ihmiset työskentelemään keskenään.

Ja nyt vielä viimeinen vinkki kaikille työnhakijoille, personoikaa työhakemusta. Älkää kopioiko siihen mitä kaikilla muillakin lukee, tehkää siitä aito ja omannäköinen; ”Kukaan ei tykkää muovikukista”, vaan aidoista. (-Rework)

Yritän muuttua, toiset vastustaa

Oletko ollut tilanteessa, jossa ympäristö reagoi sinuun “kuin aina silloin ennen”, vaikka itse tiedät muuttuneesi?

Meillä on tapana määritellä itseämme ja toisiamme. Annamme itsellemme työyhteisössä jonkin määritteen, vaikka: ”Aina kaikki kulkee kertomassa minulle murheitaan ja en ehdi tekemään omia töitäni rauhassa.” Sitten hoemme tätä itsellemme ja muille ääneen, jolloin tästä tulee itseään toteuttava ennustus. Käyttäydymme tämän viestin mukaisesti ja vahvistamme uskomustamme niin, että siitä tulee osa identiteettiämme ja minäkuvaamme. Emme enää huomauta ”häiritsemään” tulevalle henkilölle että minulla olisi omat työt tehtävänä; vaan toimimme tehdyn ”totuuden” mukaan. Sokeudumme vaihtoehdoille ja ympyrä kutistuu.

“Päätin aikaansaada muutoksen”

Päivänä eräänä päätämme muodostaa itsestämme uuden kuvan ja toimia jatkossa uudella tavalla. Viisaina saatamme tehdä siitä jopa julkisen asian, sillä työyhteisön tuki olisi voima, joka saisi muutoksen tapahtumaan nopeastikin. Useimmiten kuitenkin jäämme muutoksen kanssa yksin; emme saa riittävän voimakasta etäisyyttä vanhaan rooliimme ja emme hae yhteisön tukea muutokselle, jolloin lipsumme takaisin vanhaan. Joskus saatamme toimia edellä mainitulla tavalla, mutta yhteisö ei ole muutokselle kypsä eli ei ymmärrä yksilön kykyä ja tarvetta määritellä itseään uudella tavalla. Yhteisö saattaa vastustaa yksilön halua muuttua ja osoittaa sen jatkamalla vanhaa käytöstään. Toisten odotuksista itseä kohtaan voi tulla omaa tahtoa vahvempia, jolloin muutos jää toteutumatta. Tällöin on tärkeää aloittaa alusta ja yrittää saada muut ymmärtämään oma tarve muutokselle.

“The universe is change; our life is what our thoughts make it.”

Marcus Aurelius

Mitkä arvot yrityksessämme toteutuvat?

Mitä sinä arvostat? Entä mitkä ovat työpaikkasi tai yrityksesi arvot? Ohjaavatko ne toimintaasi?

Joskus kuulee, että: “Siellähän ne arvot meidän nettisivuilla ovat, mutta eivät ne mitään merkitse”. Joissain yrityksissä osataan luetella ne osan henkilökunnan toimesta ja joissain ei olla niistä kuultukaan. Sitten on yrityksiä, joissa ne eletään todeksi päivittäin.

Yrityksessä on siis kirjattu ylös oikeat ja toteutuvat arvot tai väärät ja tavoittelemattomat arvot. Jotkin arvot jokaisessa yrityksessä kuitenkin toteutuvat.

Tarkkaile, mitä henkilöstö konkreettisesti tekee sekä puhuu ja vertaa sitten tapahtumia kirjattuihin arvoihin. Pyydä sitten suoraan henkilökuntaa kirjaamaan ylös kunkin mielestä tärkeimmät arvot, mitkä arkista toimintaa ohjaavat.

Jos olette määrittäneet arvoihinne rehellisyyden; niin oletteko puhuneet siitä miten sen tulisi ilmetä? Toinen pitää rehellisyytenä avautumista kaikista asioista ja toinen sitä ettei ainakaan valehdella. Toinen on pohtinut asiaa tarkkaan ja pitää yleistä suoraselkäistä toimintaa arvon merkkinä; ei myöhästy palavereista, tekee työt sovitusti ja vastaa kaikkiin yhteydenottoihin ajallaan.

Työyhteisön ristiriidat syntyvät usein arvoristiriidoista ja riittämättömästä kommunikaatiosta odotusten suhteen. Asiantuntevinkin tiimi tarvitsee yhteistä aikaa yhteisten asioiden äärellä. Kun perusasiat ovat kunnossa ja niille löytyy paikka jokavuosittaisista, kuukausittaisita ja viikoittaisista rutiineista soutaa orkesteri jämäkämmin samaan suuntaan.

Esimiehen kuuluu olla esimerkkinä kaikessa toiminnassa organisaatiolleen. Henkilöstö olettaa kaiken toiminnan olevan sallittua, oikeutettua ja tavoiteltavaa sen mukaan miten esimies toimii.

“Character is the most important trait of a leader — defined as always putting the needs of the organization above your own. The officer eats last. … If your ambition is for the organization, people will follow you. If you’re a leader whose ambition is all for your self, people will figure that out.”

Robert (Bob) McDonald

Kiitollisuuden mystiikka

Miten sinä kuvailisit kiitollisuuden tunnetta? Pääsetkö helposti kiitollisuuden tunteeseen? Onko kiitollisuus arkipäivääsi?

Lämmin ja melkein valaistunut tunne täyttää sydämen. Olo tuntuu jotenkin suurelta ja sydän avaralta. Haluan elää kaikilla aisteilla, nähdä juuri nyt rakkaani mielessäni, haistaa kodissa tuoksuvan tutun tuoksun, kuulla poikani nauravan ja tuntea kesätuulen ihollani. Tunnen rakkautta koko maailmaa kohtaan. Jotenkin tuntuu siltä, että kaikki on täydellisen hyvin tässä ja nyt. En halua muuttaa mitään. Haikeakin olo on, pehmeästi kaipaavalla tavalla.

Kiitos, että minulla on …

Kiitollisuudella on oikeasti parantava voima, sen tulviessa mieleen näkökulmat muuttuvat. Kapeaa ja vihaista tunnetta laukaisevasta asiasta voi tulla hyväksyvää ja lämpöä tuottava asia.

Kiitollisuus on aidosti järkevä tunne missä tahansa tilanteessa, oikeasti. Pohdi asiaa hetki. Voisitko löytää kiitollisuutta vaikeimmassakin tilanteessa ja miten se muuttaisi olosuhteiden kehystä ja lopulta tunteitasi. Pysähdy miettimään, NYT!