Ihana kamala muutos

Mikä sinussa resonoi kun lausut ääneen tai hiljaa mielessäsi sanan muutos? Ei välttämättä sinulle, mutta monelle tämä on yhtä kuin kirosana. Ei hätää, vaikka liittyisit näihin kiroilevien joukkoon, sillä vapautan sinut kärsimyksestäsi – se on aivan luonnollista. Olemme nimittäin saaneet tämän piirteen jo geeniperimässämme. Vakauttaminen ja nautinnollisiin hetkiin tarrautuminen on osa eläimen, mutta myös ihmisen, eloonjäämisen selviytymisstrategiaa. Kiinnostuitko?

Pohdi vielä hetki niitä tunteita, joita sinulla nousi pintaan sanasta muutos? Oliko se kenties vastustusta, turhautuneisuutta, pelkoa vai kenties jopa innostusta, jännitystä tai uteliaisuutta? Tässä kohtaa melkein hävettää tunnustaa, mutta itse kuulun näihin jälkimmäisiin. Minusta muutos on koukuttavaa –lisää tätä! Mitä muuta voisitte minulle kertoa? Mitä tänään saan oppia? Yksi mindfulness-asenteista onkin uteliaisuus. Huomaatko mitä tapahtuu sanalle muutos, kun muutat suhtautumistapaasi uteliaaksi? Juuri näin. Omalla suhtautumisellasi ja toki aikaisemmilla kokemuksillasi, on tärkeä rooli siinä, mitä reaktioita sana sinussa herättää.

Elimistön stressireaktio valmistaa meitä taisteluun

Uusilla nisäkäsaivoillamme (vain noin 200 000 vuotta vanhat), jota myös aivojen etuotsalohkoksi kutsutaan, käsittelemme jokapäiväistä meitä vastaantulevaa informaatiota ja pyrimme tulemaan toimeen erilaisten merkitystenantojen ja reaktioiden kanssa. Aivot toimivat kokonaisuutena, joten kyllä, nyt ihan reilusti yksinkertaistetaan. Tunteet ovat tärkeä osa strategiaamme, sillä ne valmistavat meitä toimintaan.

Kolmiaivoteorian varhaisemmat aivot ovat miljoonia vuosia vanhoja. Näitä ovat liskoaivot (n. 250 milj.v.) ja varhaiset nisäkäsaivot (n. 50 milj.v.), jotka nostavat pintaan ikivanhoja ja automaattisia reaktioita. Tunteilla on siis vahva biologinen perusta ja ilman niitä emme olisi tässä. Elimistön stressireaktion tehtävä on ollut valmistaa meitä eloonjäämistaisteluun. Miten tähän kaikkeen sitten liittyy mindfulness?

Itämaiseen mietiskely ja itsetutkiskelun perinteeseen on hiljalleen herätty tieteellisten tutkimusten kiinnostuttua ja osoitettua tuloksia kontemplatiivisten menetelmien hyödyistä –haluammehan nykyään olla sekä tehokkaita että onnellisia. Hyvät uutiset tulevat tässä; kaikki tämä on täysin mahdollista!

Sisäinen hirmuliskosi on mahdollista saada jatkamaan pähkinänsyöntiä

Mindfulness-harjoituksilla voidaan vahvistaa aivojen etuotsalohkon keskiosan toimintaa, jolloin se pystyy ohittamaan sekä mantelitumakkeen, että liskoaivoautomaatioiden hälytysjärjestelmän. Sisäinen liskosi tai pikku oravasi voi siis säännöllisesti toteutetun harjoittelun jälkeen jäädä haastavassa tilanteessa huomattavasti levollisempana jatkamaan pähkinän syöntiään tai säilyttää häntänsä kiperässä palaverissa.

Mindfulness eli tietoisuustaitojen kehittäminen tuo parhaimmillaan esiin täyden potentiaalimme, viisautemme, onnellisuutemme ja rakkautemme. Se yhdistettynä länsimaiseen leadership-ajatteluun takaa tulevaisuuden tulokset. Mindfulness on parasta just nyt tai niin kuin suomalainen sananlaskukin sen sanoo: ”Se mikä on ollutta, se on mennyttä.” Tulevaisuuden johtaminen on tässä ja nyt.

brita_salminen

Brita Salminen, valmentaja, mieliguru

”Brita Salminen on Sitomon kumppanivalmentaja, joka uskoo vahvasti, että tietoinen läsnäolo on avain hyvään johtamiseen, ihmisten kohtaamiseen ja laaja-alaisempaan hyvinvointiin.”

Lue Britasta lisää: http://sitomo.fi/sitomon-kumppanit/

JAA