Neurotiede uudistaa johtamisen

On hienoa kuinka neurotiede on kehittynyt viime vuosina ja sitä on popularisoitu siten, että asiaan syvemmin vihkiytymättömät voivat hyödyntää perusasioita johtamisessa  ja vuorovaikutuksen ymmärtämisessä. Monet käyttäytymisemme taustalla olevat toiminnot tulevat ymmärrettävämmiksi, kun ”käyttöjärjestelmämme” toiminnot avautuvat. En nyt tarkoita, että meistä jokaisen pitäisi olla neurotieteilijä. Tarvitseeko rekkakuskin ymmärtää miten rekan moottori toimii? Se kyllä voi auttaa vaikeissa olosuhteissa kuskia kuljetusvälineen käsittelyssä. Tiettyjen perusasioiden ymmärtäminen neurotieteestä helpottaa meitäkin valitsemaan parempia keinoja ihmisten johtamisessa.

PIDÄ KONE RASVATTUNA

Pääkoppaan pätee tutut lainalaisuudet; ”terve sielu terveessä ruumissa”. Lepo, ravinto ja liikunta ovat mannaa aivoille sopivassa suhteessa. Zekkaa siis nämä aivan ensimmäisenä; itseltäsi ja kannusta tiimiäsi samaan. Fysiologian jälkeen aivojen sosiaalinen ulottuvuus on hyvin kiinnostavaa työnmaailman kannalta.

STATUSPELIÄ

Ihmisen aivot ovat syvästi sosiaalinen elin. Me skannaamme tilanteiden turvallisuutta yhdessä työskennellessämme. Se, joka osaa tehdä tilanteista toisille miellyttäviä ja turvallisia koetaan hyväksi johtajaksi ja työkaveriksi. Se ei tarkoita ikävien asioiden lakaisemista maton alle, vaan tapa jolla asiat ilmaistaan on tärkeä. Jos hankalien asioiden käsittelyyn liittää korkean statuksen käytöksen; voi vahvistaa viestiä ja katkaisee yhteyden toiseen.

Korkean statuksen käytös aiheuttaa kanssaihmisissä nopeasti reaktioita; vallan mielistelyä, torjuntaa, ahdistuneisuutta, kilpailua jne. Energia siis valuu vuorovaikutukseen eikä käsillä olevaan asiaan. Jos siis haluat saada ihmiset kanssasi luoviksi ja innostuneiksi; ole herkkä statuksesi kanssa; älä nosta sitä liikaa, jos sinulla on siihen taipumusta.

LUO LUOTTAMUSTA

Käyttämämme kieli ja äänensävyt vaikuttavat omaan ja toistemme aivoihin. Myönteiset ilmaisut lisäävät motivaatiota toimia yhdessä. Vihamieliset sanat ja sävyt saavat amygdalan eli mantelitumakkeen tuottamaan stressihormoneja. Myönteiset sanat ja sävyt saavat meidät luottavaisemmiksi ja luovemmiksi. Jos haluat saada ihmiset ratkaisemaan itsenäisesti ongelmia ja olemaan luovia; vältä pelkojen herättämistä ja rauhoita tilanteita tarvittaessa. Hyvinkin fiksu ihminen voi käyttäytyä epärationaalisesti, jos hän kokee olevansa ylikuormittunut, nurkkaan ahdistettu tai pelokas. Esimerkiksi, jos joku myöhästyy palaverista ja haluat silti saada tuloksia aikaiseksi; rauhoita tilanne, hidasta ja anna hänelle mahdollisuus rytmittyä muiden mukaan. Lisäsyyllistäminen vain vie aivoista kapasiteettia.

Yksi aivotieteen popularisoinnin viime vuosien tähdistä on David Rock, jonka SCARF –malli on hyvin käytännöllinen malli työelämän vuorovaikutuksen uudistamiseen.

SCARF-malli

Scarf-kuva

Results Coaching Systemsin perustajan David Rockin kehittelemä

– pohjautuu aivotutkimukseen, jossa on havaittu, että aivot on syvästi sosiaalinen elin, ja sosiaaliset tarpeet ovat aina etusijalla vaikka emme sitä huomaisikaan. Kun tiedämme aivoistamme, voimme vaikuttaa niiden toimintaedellytyksiin luultavasti enemmän kuin tulemme ajatelleeksi.

SCARF-malli summaa viisi sosiaalista ulottuvuutta, jotka ohjaavat toimintaamme aiheuttamalla joko kielteisen (uhatuksi tulemisen tunne) tai myönteisen (kokemus palkitsevuudesta) reaktion aivoissamme. Reagoimme herkimmin yksilön asemaa muuttaviin muutoksiin, joita SCARF-malli kuvaa.

Status = asema. Sosiaalinen nokkimisjärjestys, näkemys omasta paikastamme suhteessa muihin. Oleellista on oma kokemus siitä, nouseeko vai laskeeko statukseni. Ihminen kokee olonsa uhatuksi, jos joku tavalla tai toisella uhkaa tai alentaa tämän statusta. Tasavertaisena kohtelu voi taas olla erittäin palkitsevaa ja se koetaan miellyttäväksi.

Certainty = ennustettavuus/varmuus. Kyky ennakoida tulevaa. Aivot rakastavat ennustettavuutta. Koettu epävarmuus heikentää muistia, haittaa suorituskykyä ja vaikuttaa epäsuotuisasti kykyyn olla läsnä tässä hetkessä. Yksilön kokema epävarmuus aiheuttaa aina uhan tunteen.

Autonomy = autonomia. Tunne siitä, että voimme vaikuttaa asioihin, tehdä valintoja. Ihmiset, joilla on hallinnan tunne, stressaantuvat samassa tilanteessa huomattavasti vähemmän kuin ihmiset, jotka kokevat etteivät voi vaikuttaa asioihin. Jos ihminen kokee, että hänen autonomiaansa on loukattu, seurauksena on todennäköisesti pakoreaktio. Tämän takia ei esimerkiksi ns. mikromanagerointia saisi harrastaa lainkaan.

Relatedness = yhteenkuuluvuus. Turvallinen yhteys ympärillä oleviin ihmisiin; olemmeko tekemisissä ystävien vai vihollisten kanssa. Aivoissamme aktivoituvat fyysisesti eri osat riippuen siitä olemmeko tekemisissä mielestämme samaan vai eri ryhmään kuuluvien ihmisen kanssa. Sosiaalinen kipu, kuten ulkopuolelle jäämisen tunne, aktivoi samat aivoalueet kuin fyysinen kipu. Jos yksilö kokee yhteenkuuluvuutta muiden kanssa, hän on valmiimpi auttamaan enemmän. Ihmiset, joiden kanssa ei yhteenkuuluvuuden tunnetta synny, koetaan helposti vihollisiksi.

Fairness = oikeudenmukaisuus. Haluamme tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti. Kun koemme epäoikeudenmukaisuutta, saatamme hyvinkin toimia oman etumme vastaisesti. Epäoikeudenmukaisuus aiheuttaa ihmisissä erittäin vahvan vastenmielisyyden tunteen.

Nina Rinne, Sitomon perustaja ja valmentaja

JAA